Kiina varoitti lauantaina Kanadaa vakavista seuraamuksista, jos maa ei välittömästi vapauta kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein talousjohtajaa Meng Wanzhouta.
Kanadan viranomaiset pidättivät Wanzhoun 1. joulukuuta Yhdysvaltojen pyynnöstä.
Mengiä uhkaa luovutus Yhdysvaltoihin, jonka mukaan tämä yritti piilotella Huawein yhteyksiä Skycom-yhtiöön, joka pyrki käymään kauppaa Iranin kanssa Yhdysvaltain asettamista talouspakotteista huolimatta.
Meng on Huawein perustajan tytär. Jos Meng Wanzhou luovutetaan Yhdysvaltoihin, niin hän voi joutua oikeuteen syytettynä salaliitosta lukuisten rahoituslaitosten huijaamiseksi.
Jos Meng todettaisiin syylliseksi amerikkalaisessa oikeusistuimessa, niin hän voisi saada jopa kymmenien vuosien vankeustuomion.
Kanadalainen oikeusistuin lykkäsi Mengin luovutusasian käsittelyn ensi maanantaille.
– Kiina kehottaa voimakkaasti Kanadaa välittömästi vapauttamaan pidätetyn henkilön ja suojelemaan hänen laillisia oikeuksiaan. Muuten Kanadan täytyy hyväksyä täysi vastuu aiheuttamistaan vakavista seuraamuksista, Kiinan ulkoministeriö sanoi tiedotteessaan.
Ministeriö ei tarkentanut, millaisia seuraamuksia se tarkoitti.
Suomalaisten opettajien henkilökohtainen vastuu luokkatyössä korostuu hyvin vahvasti kansainvälisessä vertailussa.
Suomalaiset opettajat ovat tunnollisia ja ajattelevat helposti, että jokaisen oppilaan pitää saada tietty määrä huomiota, kertoo Koulutuksen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Matti Taajamo.
Opettajien jaksamiseen vaikuttavana tekijänä Taajamo pitää myös sitä, että suomalaiset opettajat eivät saa positiivista palautetta työstään.
– Jos opettajat saavat palautetta, se useimmiten liittyy ongelmatilanteisiin oppilaiden tai heidän vanhempiensa kanssa, jolloin palaute on luonteeltaan pelkästään kielteistä.
Taajamo kertoo, että tästä huolimatta 57 prosenttia suomalaisista opettajista uskoo, että heidän työtään arvostetaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi Ruotsissa tähän uskoo vain viisi prosenttia opettajista.
Työstressiä keskimääräistä enemmän
Opettajilla on työstressiä selvästi enemmän kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin. Vuoden 2017 työolobarometri osoittaa, että 59 prosenttia opettajista kokee, että työtä on liikaa erittäin tai melko usein. Vielä vuonna 2015 luku oli 33 prosenttia, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä kerrotaan.
Kyselyyn vastasi 1 127 OAJ:hin kuuluvaa opettajaa ja esimiestä marraskuussa 2017. Myös opettajien työn ilo on laskenut selvästi vuodesta 2013.
– 67 prosenttia opettajista on kuitenkin edelleen enimmäkseen innostuneita työstään, ja innostuneisuus ylittää yhä niukasti työelämän keskiarvon, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio kertoo.
Vaikka tuoretta tietoa opettajien alanvaihdoksista ei ole, Länsikallion mukaan tiedossa on, että monet opettajat sitä vähintään harkitsevat.
Vuonna 2004 alaa vaihtoi kymmenen prosenttia luokanopettajista ja 20 prosenttia aineenopettajista.
Ryhmät liian monimuotoisia
Länsikallion mukaan opettajan työ on muuttunut liian kuormittavaksi erilaisten muutosten ja leikkausten myötä.
Länsikallio kertoo, että esimerkiksi perusopetuksessa opetusryhmät ovat liian monimuotoisia eikä erityisopettajia ole riittävästi erityisen ja tehostetun tuen antamiseen.
– Myös perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on aiheuttanut ylikuormitusta, kun muutoksia on viety arkeen liian nopeasti.
Ohjelmistoyhtiö Adobe on julkaissut kriittisen päivityksen Flash Player -sovellukselle. Ohjelmistopäivitys koskee Windows-, macOS-, Linux- ja Chrome OS -käyttöjärjestelmiä.
Viestintäviraston mukaan sovelluksessa olevia haavoittuvuuksia on hyväksikäytetty kohdistetuissa hyökkäyksissä Microsoft Office-dokumenttiin sijoitetun haitallisen Flash-objektin avulla.
– Haavoittuvuutta onnistuneesti hyödyntämällä hyökkääjä voi ottaa kohdejärjestelmän hallintaansa, Viestintävirasto kertoo.
Virasto kehottaa tietokoneenkäyttäjiä päivittämään sovelluksen uusimpaan versioon. Käytössä olevan Flash-version voi tarkistaa Adoben nettisivuilta.
Adobe Flash Player on ohjelma, jota käytetään nettisivujen sisällön rikastamiseen, muun muassa animaatioiden ja elokuvien esittämiseen.
Flash-tekniikkaan on liittynyt runsaasti tietoturvaongelmia, joten se on pyritty korvaamaan viime vuosina HTML5-tekniikalla. Viimeksi Adobe korjasi ohjelmassa olevan haavoittuvuuden marraskuussa.
Ase- ja siviilipalveluksesta on ollut nyt jonkin aikaa mahdollista kieltäytyä vakaumuksen vuoksi – ilman rangaistusta.
Helsingin hovioikeus hylkäsi perjantaina kolme kihlakunnansyyttäjä Maren Salvesénin tekemää jatkokäsittelyhakemusta, joissa vaadittiin siviilipalveluksesta kieltäytyneitä henkilöitä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai valvontarangaistukseen.
Syyttäjä oli vaatinut syyskuussa henkilöitä tuomittaviksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei se Helsingin hovioikeuden helmikuussa tekemän päätöksen mukaisesti voinut asettaa syytettyjen vakaumusta eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden.
Jehovan todistajien ei ole vakaumuksensa vuoksi tarvinnut suorittaa ase- tai siviilipalvelusta vuoden 1985 jälkeen.
Hovioikeuden päätökset eivät sido käräjäoikeuksia, eikä hovioikeuden tuomio ollut myöskään lainvoimainen vielä ratkaisuhetkellä. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei se voinut sivuuttaa hovioikeuden näkemystä asiassa.
Hovioikeuden perjantaiseen ratkaisuun vaikutti todennäköisesti myös se, että syyskuun jälkeen myös korkein oikeus ehti päättää, ettei se myönnä valituslupaa hovioikeuden helmikuisesta päätöksestä. Näin ollen hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Jehovan todistajien erivapautta puidaan valiokunnissa
Aseistakieltäytyjää hovioikeudessa puolustanut erityisasiantuntija Robin Harms yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta pitää päätöksiä odotettuina.
– Varsinainen päätös siitä, että oikeustila on yhdenvertaisuusperiaatteiden vastainen, tehtiin jo helmikuussa. Tämä on vain jatkumoa sille, Harms sanoo.
Hänen mukaansa on selvää, ettei varusmies- tai siviilipalveluksesta kieltäytyjää voi tällä hetkellä rangaista, jos hänellä on samankaltainen vakaumus kuin Jehovan todistajilla.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemissä päätöksissä syytetyn oma ilmoitus pasifistisesta vakaumuksesta riitti vakaumuksen todistamiseen.
Normaali rangaistus totaalikieltäytymisestä eli sekä varusmies- että siviilipalveluksesta kieltäytymisestä olisi enintään 173 vuorokauden ehdoton vankeusrangaistus.
Harms arvioi, etteivät oikeusistuimet voi ratkaista syytteitä toisin ennen kuin laki muuttuu.
– Suomen hallituksen olisi pitänyt ryhtyä huomattavasti aikaisemmin toimenpiteisiin tämän syrjivän lainsädäännön kumoamiseksi ja oikeustilan muuttamiseksi, hän sanoo.
Siviilipalveluksesta kieltäytyneitä vapautettu yli kymmenen
Suoraan varusmiespalveluksesta kieltäytyvät tuomitaan rikosnimikkeellä "asevelvollisuudesta kieltäytyminen". Siviilipalvelukseen hakeneet ja siitä kieltäytyvät tuomitaan "siviilipalveluksesta kieltäytymisestä".
Siviilipalveluskeskus tekee jokaisesta siviilipalveluksesta kieltäytyneestä rikosilmoituksen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle, ja näistä nostetut syytteet käsitellään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
– Hovioikeuden helmikuisen päätöksen jälkeen käräjäoikeus on vapauttanut syytteistä toistakymmentä kieltäytyjää. Syyttäjä on valittanut kaikista hovioikeuteen, ja yksi näistä on saanut valitusluvan, kertoo siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.
– Korkeimman oikeuden päätös (olla käsittelemättä asiaa) sitoo myös hovioikeutta, joten varmaankaan uusia valituslupia ei tule.
Reijonen pitää nykyistä epäselvää tilannetta valitettavana. Kinkkisen siitä tekee erityisesti se, ettei lainsäädäntöä ole suunniteltu tällaisia tapauksia varten.
Siviilipalveluslain 79. pykälä esimerkiksi määrää, että jos "siviilipalvelusvelvollista, jota vastaan on tehty rikosilmoitus siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta, ei syytetä kyseisistä rikoksista tai häntä ei tuomita niistä vankeusrangaistukseen, siviilipalveluskeskuksen on määrättävä hänet uudelleen palvelukseen".
– Tämä muodostaa oravanpyörän, Reijonen huomauttaa.
Siviilipalveluskeskuksen tulisi periaatteessa määrätä uudelleen palvelukseen ne, joita ei tuomita vankeusrangaistukseen. Käytännössä samasta rikoksesta – tässä tapauksessa palveluksesta kieltäytymisestä – ei voi syyttää tai tuomita Suomessa lain mukaan kuin kerran.
– Jos siis kutsuisimme henkilön uudelleen palvelukseen, hän kieltäytyisi ja tekisimme taas rikosilmoituksen, homma pystähtyisi viimeistään syyttäjään.
"Kerrassaan erikoinen tilanne"
Yle ei tavoittanut kihlakunnansyyttäjää lomaltaan kommentoimaan, miten se aikoo toimia jatkossa vastaavanlaisissa tapauksissa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoo, ettei valtakunnansyyttäjä voi antaa syyttäjille ohjeita siitä, miten yksittäiset tapaukset tulisi ratkaista.
Rappe muistuttaa, että lainsäädännön osalta pelisäännöt ovat selvät: syytetty tuomitaan rikoksen tekohetken lain mukaan, paitsi jos tuomitsemishetken laki on lievempi.
Nyt oikeusistuimet saavatkin pohtia, onko tämän vuoden aikana muotoutuneella oikeuskäytännöllä sama vaikutus kuin tällä niin kutsutulla lievemmän lain periaatteella.
– Eli katsottaisiinko nyt tehtyä, mutta mahdollisesti myöhemmin tuomittavaa rikosta siten, että otettaisiin huomioon tekohetken oikeuskäytäntö? Se tuntuisi oikeudenmukaiselta. Muuten voisi syntyä tilanne, että jos nykytilanteessa kaksi henkilöä kieltäytyy palveluksesta ja toinen tuomitaan nyt ja toinen myöhemmin, olisi tuomio erilainen.
– Tämä on kerrassaan aika erikoinen tilanne, Raappe sanoo.
Vuonna 2015 syntyneistä lapsista 94 prosenttia on saanut muun muassa tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreesta rokotekattavuuskatsauksesta.
– Alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että vuonna 2016 syntyneissä rokotuskattavuus on vielä parempi, THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio sanoo.
THL on julkaissut myös kuntakohtaiset tiedot MPR-rokotteen kattavuudesta. Voit tarkistaa oman kuntasi rokotekattavuuden jutun lopusta löytyvästä koneesta.
Kone näyttää myös vuonna 2015 syntyneiden määrän. Määrällä on väliä, sillä matalan syntyvyyden kunnissa rokotuskattavuuteen voi vaikuttaa merkittävästi jo se, että muutama lapsijää rokottamatta tai näiden rokotustiedot jäävät siirtymättä rokotusrekisteriin.
Kuntien rokotustiedot puuttuvat myös tietosuojasyistä, jos syntyneiden määrä on alle 15. Kattavuustietoja ei julkaista myöskään niistä kunnista, joista ei ole saatu riittävästi tietoja.
Luoto erottuu tilastoista
Kun puheenaiheeksi otetaan rokotevastaisuus, nousee oitis mieleen Pohjanmaan maakunta ja siellä sijaitseva Luodon kunta.
Asiantuntijoiden mukaan oli vain ajan kysymys, milloin rokotevastaisena tunnetulla Pohjanmaan alueella ilmaantuu vastaavaa. MPR-rokotteen kattavuus on Luodon kunnassa vain 75,5 prosenttia, kun sen pitäisi olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan 95 prosenttia laumasuojan aikaansaamiseksi.
Puskuria etelässä, idässä ja pohjoisessa
Erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan suurta huolta tuhkarokkotaudin leviämisestä muihin maakuntiin Pohjanmaalla ei ole.
– Ennustaa en voi, mutta jos katsoo rokotekattavuuksia ympäröivissä maakunnissa, on välissä aika hyvää puskuria.
Kaikissa neljässä naapurimaakunnassa rokotekattavuus ylittää THL:n tuoreimpien tilastojen mukaan THL:n määrittelemän rajan.
– Yksittäisiä tapauksia toki voi esiintyä, kun ei esimerkiksi tiedetä, oliko hengellisessä tilaisuudessa muualta tulleita, Kontio kertoo viitaten altistumisriskiin lestadiolaisten rukoushuoneella.
MPR-rokotteen ansiosta tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkotapaukset ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Tartunnan saanut lapsi oli vieraillut muun muassa Risöhällin rukoushuoneella, jossa kokoontuu lestadiolaisen herätysliikkeen ruotsinkielinen sisaryhdistys.
"Puskurivyöhykkeen" toisella puolen Pohjois-Pohjanmaalla rokotekattavuus laskee hieman. Siellä 93,5 prosenttia vuonna 2015 syntyneistä on saanut MPR-rokotteen. Alueelta löytyy kuitenkin kuntia, joissa numeroiden valossa rokotuskattavuus on alhainen.
"Voin sanoa, ettei se mikään helppo tauti ollut"
Mitä jos kunta jää reilusti alle THL:n määrittelemän hyvän rokotekattavuusrajan? Otetaan Luodon lisäksi esimerkki Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta Lumijoen kunnasta. Siellä MPR-rokotekattavuus on 89,2 prosenttia
Erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan THL:ssä ei olla näistä verrattain alhaisista luvuista kovin huolissaan.
– Lumijoella syntyy määrällisesti vähän lapsia. Näin ollen rokottamattomista lapsista ei tule suurta joukkoa.
Vaikka rokotuskattavuusluvut eivät saa Kontiota vielä hätkähtämään, itse rokotevastaisuus saa Kontion huolestumaan. Hänen mukaan rokotevastaisten keskustelusta puuttuu suhteellisuuden taju.
– Ymmärtävätköhän lapsensa rokottamatta jättävät vanhemmat, kuinka suuret erot rokotteen ja tautiin liittyvien riskien välillä on, Kontio kysyy.
Kontion muistuttaa, että rokotteiden mahdollisista haitoista aiheutuvat seuraukset ovat häviävän pieniä verrattuna sairastetun taudin aiheuttamiin seurauksiin.
Kontio muistuttaa, että perheissä ei aina välttämättä edes tiedetä rokottamattomien lapsien mahdollisista immuunipuutoksista. Tällöin tuhkarokkoon sairastumisella voi olla todella vakavat seuraukset.
– Itse sairastin tuhkarokon aikuisiällä, koska 70-luvun lapsena en ollut rokotetta saanut. Voin sanoa, ettei se mikään helppo tauti ollut.
Tuusulan käräjäoikeus on vanginnut ulkomaalaismiehen, joka kävi linja-autonkuljettajan kimppuun keskiviikon vastaisena yönä Uuraisilla Keski-Suomessa, kertoo keskusrikospoliisi Twitterissä.
Miestä epäillään liikennetuhotyön yrityksestä.
Perjantaina vangittiin myös toinen mies, joka kävi linja-autonkuljettajan kimppuun Loimaalla tiistaina.
Keskusrikospoliisin mukaan epäillyt eivät tiettävästi tunne toisiaan. Epäiltyjen motiiveista ei ole vielä selvyyttä. Kummankaan teon taustalla ei epäillä olevan terroristista tarkoitusta.
1) Talouskasvu on hidasta ja työttömyys pysyy korkeana
Ranskalaisten ostovoima on noussut viime vuosina, mutta hitaasti. Se ei ole yhäkään palannut vuoden 2008 talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Jaettavaa on vähän, sillä Ranskan talous kasvaa odotettua hitaammin, julkinen talous on pahasti alijäämäinen ja työttömyys pysyttelee sitkeästi yli yhdeksässä prosentissa.
Presidentti Emmanuel Macron on pyrkinyt joustavoittamaan Ranskan taloutta ja työmarkkinoita, mutta uudistusten vaikutukset ovat toistaiseksi vaatimattomia. Uudistaminen ei ole Ranskassa koskaan helppoa, ja nopeiden tulosten uupuminen on koetellut Macronin uskottavuutta.
Yoan Valat / EPA
2) Presidentti on keskittänyt verohelpotuksia hyväosaisille
Kansalaisten tyytymättömyys henkilöityy vahvasti presidentti Emmanuel Macroniin. Macronia syytetään itsevaltaiseksi ja ylimieliseksi ”rikkaiden presidentiksi”.
Tuo mielikuva ei ole vailla pohjaa, sillä Macron on tosiaan keskittänyt joustoja ja verohelpotuksia valmiiksi hyväosaisille. Presidentti on perustellut politiikkansa sillä, että on koko Ranskan edun mukaista houkutella maahan lisää pääomaa ja sijoittajia.
Erityisen paljon kritiikkiä on herättänyt varakkaiden solidaarisuusveron (impôt de solidarité sur la fortune) poistaminen.
3) Macronin viestintä on ollut kömpelöä
Mielikuvaa rikkaiden presidentistä eivät ole tasoittaneet myöskään Macronin puheet. Monilahjakas mutta kärsimätön presidentti ei jaksa aina perustella ratkaisujaan julkisuudessa.
Macron on myös syyllistynyt hölmöihin möläytyksiin: hän on esimerkiksi puhunut ranskalaisista ”laiskimuksista” ja kutsunut teurastamon työntekijöitä ”lukutaidottomiksi”. Asiaa ei ole auttanut presidentin nuori ja poliittisesti kokematon lähipiiri, joka ei ole kyennyt paikkailemaan näitä virheitä.
Alain Jocard / AFP
4) Alueellinen epätasa-arvo ja keskiluokan epävarmuus lisääntyvät
Ranska on iso maa, jota kehitys ei ole kohdellut tasa-arvoisesti. Maaseudulla on paljon pieniä kyliä ja kaupunkeja, joiden palveluita on karsittu viime vuosina. Julkiset liikenneyhteydet ovat usein olemattomat eikä ilman autoa pärjää.
Keltaliiviliikkeessä on toisaalta mukana myös keskikokoisten kaupunkien keskiluokkaisia asukkaita, jotka pelkäävät menettävänsä turvatun asemansa ja suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisesti. Nämä ranskalaiset kokevat, etteivät poliitikot kuuntele tai ymmärrä heidän huoliaan.
5) Poliittisiin päättäjiin ja instituutioihin ei luoteta
Ranskalaisten epäluottamus poliittisia päättäjiä kohtaan on suurta. Vuoden 2017 vaaleissa kyllästyminen kanavoitui nuoren ja poliittisesti kokemattoman Macronin valintaan presidentiksi. Samalla entiset suuret puolueet kuihtuivat hajanaisiksi pikkuliikkeiksi.
Presidentti Macron ei ole kuitenkaan onnistunut täyttämään häneen kohdistuneita suuria odotuksia. Kun poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike ovat heikentyneet, ei kansalaisten pettymykselle löydy perinteistä purkautumiskanavaa. Keltaliiviliike on nostanut pintaan pitkään kyteneen turhautumisen.
Yoan Valat / EPA
6) Ranskalaiset ovat vallankumouskansaa
Ranskassa kadun valta on suuri. Katu on politiikan keskeinen näyttämö ja mielenosoitukset tärkeä poliittisen painostuksen väline.
Keltaliivisten mielenosoittajien määrä ei ole lopulta valtavan suuri, mutta väkivaltaisiksi yltyneet mellakat ovat pakottaneet Ranskan hallituksen myönnytyksiin. Hajanaisella keltaliiviliikkeellä on valtaa, koska sillä on kansan enemmistön tuki takanaan. Yli 70 prosenttia ranskalaisista kannattaa protestoijien vaatimuksia.
Vallankumousperinne elää Ranskassa yhä vahvana ja kansalaiset tukevat mielellään mielenosoittajien vaatimuksia.
Jo toinen teinityttö on joutunut tuntemattoman veitsellä aseistautuneen hyökkääjän uhriksi Salossa Varsinais-Suomessa.
Poliisin mukaan lenkillä ollutta 15-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin teräaseella Salon Alhaisissa perjantaina illalla koin kello 16.30. Tyttö oli hyökkäyksen sattuessa yksin liikkeellä.
Uhri on toimitettu sairaalaan, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.
Noin kuukausi sitten 16-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin pururadalla nyrkein ja teräaseella Salon Isohärjänmäessä. Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä tapausten selvittämiseksi.
Ensimmäisestä tapauksesta tiedetään, että rikoksesta epäilty olisi noin 180 senttimetriä pitkä vatsakas mies. Perjantaisen teon tekijästä ei ole vielä saatu tuntomerkkejä uhrin tilasta johtuen.
Poliisi kaipaa vihjeitä sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 0295 447088.
Kommentointi on suljettu kommentointiohjeen rikkomisen takia.
Kuusisen kalakaupan ovet avattiin Kotkassa seitsemän vuotta sitten. Lauantaina ne sulkeutuvat viimeisen kerran.
Ammattikalastaja Antero Halonen kertoo, että lopettamispäätös on kypsynyt pitkällisen pohdinnan tuloksena. Talvikalastus on vaikeutunut jäättömyyden ja käsiin ryöpsähtäneen hyljeongelman takia, mutta iso rooli on ollut myös Kotkan kaupungin asettamilla kalastusrajoituksilla.
– En ole saanut talvikalastukselle sellaisia kalastusmahdollisuuksia, että voisin jatkaa. Solmu ei ole purkautunut, vaan mennyt siihen suuntaan, että minulla ei ole vaihtoehtoja, Halonen sanoo.
Esitys on katastrofaalinen. Antero Halonen
Solmulla Halonen tarkoittaa suunnitelmaa, joka toteutuessaan rajoittaisi rysä- ja verkkokalastusta entisestään Kotkan kaupungin vesillä eli käytännössä Kotkansaaren ympärillä.
– Esitys on katastrofaalinen. Se tarkoittaisi näillä alueilla täydellistä ammattikalastuskieltoa.
Halonen kertoo jatkavansa kalastusta kesäaikaan, koska silloin pääsee helpommin viemään pyydyksiä aavalle merelle. Hän sanoo kuitenkin olevansa väsynyt oman elinkeinotoimintansa ja vapakalastajien väliseen vastakkainasetteluun.
Totaalikieltoa ei ole tulossa
Kalastajaryhmät ovat kiistelleet jo pitkään vaelluskalojen tulevaisuudesta Kymijoessa. Vapakalastajat ovat pitäneet asiaa laajasti esillä myös sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Facebookin Kalastajat-ryhmässä, jossa on lähes 35 000 jäsentä.
Ehdotuksen Kotkan uusista kalastusrajoituksista on laatinut seudun kehitysyhtiön Cursorin projektipäällikkö Kari Taimisto. Ne ovat osa laajempaa toimenpidesuunnitelmaa, jolla pyritään kehittämään jokialueen kalastusta ja kalakantaa.
Talvikalastukseen rajoituksilla ei olisi vaikutusta. Kari Taimisto
Asiaa käsitellään ensi viikolla Varsinais-Suomen ely-keskuksen järjestämässä Kymijoki-seminaarissa.
– Kymijoen kalakanta voi todella heikosti, ja ilman kaloja ei ole kalastajia. Tehokkain tapa saada kalaa nousemaan jokeen on rajoittaa merialueen kalastusta. Myös jokialueella on tehtävä rajoituksia, jotta jokeen nousseet kalat pääsevät lisääntymään, Taimisto toteaa.
Aleksi Taponen / Yle
Taimisto kuitenkin toppuuttelee Halosen puheita ammattikalastuksen kieltämisestä. Hänen esityksensä mukaan verkko- ja rysäpyyntirajoitukset koskisivat ainoastaan lohen ja taimenen nousuaikaa. Ne olisivat siis voimassa kesäkuun alusta syyskuun loppuun.
– Muina aikoina kalastus olisi mahdollista kuten ennenkin. Talvikalastukseen rajoituksilla ei olisi vaikutusta. Ei myöskään ole tietoa, eteneekö tämä minun ajatukseni edes koskaan Kotkan kaupungin käsittelyyn.
Pyyntirajoitukset harvinaisia
Etelä-Suomen merikalastajain liitto tuntee Antero Halosen tapauksen hyvin. Liiton mukaan kalastuslupien rajoittaminen kuntien tai kaupunkien toimesta on hyvin harvinaista.
– Aktiivisia rajoitustoimia ei ole etelärannikolla tehty. Espoossa tosin ei ole kalastuslupia, mutta ei ole ammattikalastajiakaan. Kyllähän se kaventaa elintilaa, jos rajoituksia Kotkassa lisätään, toteaa liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.
Eräs ammattikalastaja Inkoossa saatiin lopettamaan somessa tapahtuvan solvaamisen avulla. Teemu Tast
Ammattikalastajien joukko on etelässä harva. Heitä on enää noin 30. Tastin mukaan ammattikalastusvastaista ilmapiiriä on kuitenkin ollut havaittavissa muuallakin kuin Kotkassa.
– Joitakin kalastajia on otettu hampaisiin. Muutama vuosi sitten eräs ammattikalastaja Inkoossa saatiin lopettamaan somessa tapahtuvan solvaamisen kautta. Hän oli vuokrannut Nokialta kalavesiä. Esiintyi painostusta, minkä vuosi Nokia ei uusinut vuokrasopimuksia.
"Tarkoitushakuista"
Tastin mukaan ammattikalastuksesta saa sosiaalisen median keskusteluissa vääristyneen kuvan. Hän nostaa esiin myös hyljekeskustelun.
– On ajan ilmiö, että hylkeitä on paljon. Kun ne tulevat pyydyksiin sisälle, voi käydä niin etteivät ne ehdi ajoissa ulos. Ajatellaan, että se on kalastajien syy.
Antero Halosen mielestä ainakin Kotkan kalastuskeskustelussa kyse on tarkoitushakuisesta politisoinnista.
– Luonnonsuojelullisesti lohen palautus Kymijokeen on tietysti kaikkien toiveissa, ja satsaus siihen kalaportaiden osalta on hyvä asia. Minulle asian ydin on kuitenkin siinä, onko kuluttajalla oikeus saada ravinnokseen kalaruokaa lähivesistä vai onko se oikeus jollakin kalastajaryhmällä, Halonen toteaa.
Lauantaina sulkeutuvalle Kuusisen kalakaupalle ehti muodostua seitsemässä vuodessa vakiintunut asiakaskunta. Jatkossa kala ohjautuu myyntiin Helsingin marketteihin ja tukkuihin.
Perussuomalaiset kutsuu muut oppositiopuolueet valmistelemaan välikysymystä Suomen turvallisuustilanteesta. Välikysymyksellä mitataan hallituksen luottamus eduskunnassa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri suomii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta turvapaikkapolitiikan hoitamisesta. Hänen mukaansa hallituksen kyvyttömyys on vaarantanut yhteiskuntarauhan.
– Turun terrorismitapauksen jälkeen hallitus lupasi tiukentaa turvapaikan hakijoiden säilöönottoa ja turvata kansalaisia. Mitään konkreettista ei tapahtunut, Meri sanoo tiedotteessa.
– Koska hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin ja pikaisiin sekä konkreettisiin toimenpiteisiin maahanmuuton kaikkein pahimpien lieveilmiöiden torjunnassa ja kielteisen turvapaikan saaneiden säilöönotossa sekä vakavien rikosten tehneiden pikaisessa karkottamisessa, esitämme epäluottamuslausetta hallitukselle.
SDP ei lähde mukaan, muut eivät vielä kommentoi
Välikysymyksen tekemiseen tarvitaan vähintään 20 kansanedustajaa. Koska perussuomalaisten ryhmässä on 17 kansanedustajaa, tarvitsee puolue tukea muilta oppositioryhmiltä.
Perussuomalaisten lisäksi oppositiossa istuvat SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmankertoi kuitenkin Twitterissä, etteivät demarit aio tukea tätä välikysymystä.
– Jokainen perussuomalainen kansanedustaja on omin käsin henkilökohtaisesti hyväksynyt Sipilän hallituksen maahanmuutolinjan. Onko aikomus mitata oma luottamus? PS uskottavuus välikysymykselle tästä teemasta on nolla, Lindtman piikitteli.
Hän viittasi twiitillään siihen, että Sipilän hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset on hyväksytty vuonna 2015, kun perussuomalaiset vielä oli hallituspuolue.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen puolestaan kertoivat STT:lle, ettei perussuomalaisista ole lähestytty heitä välikysymyksen tiimoilta. Näin ollen he eivät halunneet kommentoida välikysymystä.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kertoi STT:lle, etteivät he ole tietoisia siitä, että mikään oppositioryhmä olisi tekemässä välikysymystä.
Juttuun lisätty Antti Lindtmanin kommentti klo 16:02 sekä tietoja vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien kannoista klo 16:10.
Poliisi oli yrittänyt puhuttaa lauantaina iltapäivällä tyttöä perjantaina tapahtuneesta epäillystä pahoinpitelystä Salossa.
Rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisilaitokselta kertoo, ettei tyttö kuitenkaan ollut vielä siinä kunnossa, että puhuttaminen olisi onnistunut.
– Menee varmasti ensi viikkoon. Eli mitään lisätietoja tai yksityiskohtia meillä ei tapaukseen liittyen edelleenkään ole, Riiali sanoi iltapäivällä.
Riialin mukaan lähestulkoon minkäänlaisia fyysisiä vammoja ei tyttö ole saanut, mutta henkinen järkytys on sitä luokkaa, ettei keskustelu ole onnistunut.
Tytön lähipiiriä on Riialin mukaan myös kuultu, mutta sen avullakaan ei ole ilmennyt mitään tutkintaa edesauttavaa.
– Silminnäkijähavaintoja ei myöskään ole, joten esimerkiksi minkäänlaisten tuntomerkkien avulla asiaa ei voida viedä eteenpäin, Riaali toteaa.
STT:n tietojen mukaan tyttö oli päässyt sairaalasta kotiin lauantai-iltapäivästä.
Tämänhetkisten tietojen mukaan tyttö oli perjantai-iltana ulkoilemassa yksin Salon Alhaisissa, kun häntä pahoinpideltiin teräaseella. Välikohtaus sattui noin kello 16.30.
Noin kuukausi sitten Salossa tapahtui samankaltainen tapaus, kun 16-vuotiasta tyttöä pahoinpideltiin nyrkein ja teräaseella Isohärjänmäessä. Tyttö oli ulkoilemassa pururadalla. Teosta etsitään noin 30-vuotiasta, 180 senttimetrin pituista vatsakasta miestä.
Poliisi: Liian aikaista vetää johtopäätöksiä tapausten yhteydestä
Riiali huomauttaa, ettei poliisi voi vielä tässä vaiheessa vahvistaa tapahtumien kulkua. Lisäksi hän kertoo, että on liian aikaista vetää johtopäätös perjantaisen tapahtuman ja kuukauden takaisen vastaavan välikohtauksen yhteyksistä.
– Toki se mahdollista on, mutta ensin pitäisi selvittää tarkemmin mitä tosiasiassa eilen tapahtui.
Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä tapausten selvittämiseksi. Vihjeet voi lähettää sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai soittamalla numeroon 0295 447088.
Rikosylikomisario Riiali rauhoittelee kansalaisia ja muistuttaa, ettei tapahtumia pidä lähteä suurentelemaan.
– Kun tiedot ovat niin minimaalisia, niin en lähtisi tätä kauheasti suurentelemaan. Toki aina valppaana kannattaa olla. Varsinkin jos yksin pimeällä kävelee.
Helsinkiläinen Timo Jousimo, 35, elää kolmen aikuisen polyamorisessa suhteessa. Suhdemuodossa, joka on monelle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle vieras tuttavuus. Polyamorisessa suhteessa on enemmän kuin kaksi osapuolta – yhteisesti sovitusti.
Jousimon tapauksessa polyamorisuus tarkoittaa naista ja kahta miestä, jotka asuvat yhdessä ja ovat kaikki vanhempia pikkulapselle. Lapsiarki rullaa hyvin. Päiväkodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä Jousimolla on pelkkää myönteistä sanottavaa.
– Asiasta ei ole tehty siellä minkäänlaista numeroa. Mehän näymme päiväkodin arjessa tosi vahvasti, kun haemme ja viemme lasta. Osallistumme myös varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin ja vanhempainiltoihin vaihtelevilla komboilla, kertoo Jousimo.
Jousimo on kuitenkin kuullut muilta monisuhteisilta, että polyamoria voi olla sote-ammattilaisille uusi ja erikoinen juttu. Tätä näkemystä vahvistaa juuri Helsingin yliopistolle valmistunut sosiaalipsykologian oppiaineeseen kuuluva pro gradu Oikeus näkyä, kuulua ja olla olemassa – diskurssianalyyttinen näkökulma monisuhteisten palvelukohtaamistarinoihin. Sen on tehnyt seksuaaliterapeutti, seksuaalineuvoja, sosionomi ja sosiaalipsykologi Nita-Helena Taivaloja.
Tarkasteltuja palveluita ovat sosiaali- ja terveysalan palvelut, terapiapalvelut, varhaiskasvatus ja opetustoimi. Tarinoita kertyi yhteensä yli 40. Graduun haastatellut 13 monisuhteista kertovat kohtaamisongelmista muun muassa lääkäreiden, hoitajien, terapeuttien ja neuvolatyöntekijöiden kanssa.
– Haastateltavat kokevat, että palveluissa monisuhteisuuteen liittyy edelleen varautuneisuutta. Tarinoissa korostuu palveluiden normatiivisuus ja työntekijöiden osaamattomuus monisuhteisuuteen liittyvissä kysymyksissä, Taivaloja sanoo.
Poissulkevia lomakkeita, mainoksia ja seinäjulisteita
Haastateltavat olivat kohdanneet paitsi varautunutta ja ihmettelevää asennoitumista, myös kiinnittäneet huomiota esimerkiksi oppaisiin ja lomakkeisiin, joissa monisuhteisia ihmisiä ei otettu huomioon. Terveydenhuollon seinäjulisteissa ja mainoksissa näkyi tavallisimmin heteropariskunta.
Gradussa tulee esiin suoranaisia pelkoja leimaantumisesta. Päiväkodissa tiedon polyamorisesta suhteesta pelätään johtavan pahimmillaan lastensuojeluilmoitukseen tai muuten työntekijöiden asennoitumisen muuttumiseen perhettä ja lapsia kohtaan.
Timo Jousimolla on päiväkotiasiakkuudesta pelkästään asiallisia kokemuksia.
– Lapsellamme on vakaa ja turvallinen tilanne. Päiväkodista ei ole esitetty epäileviä näkemyksiä, emmekä ole kohdanneet edes vaivaantuneisuutta.
Timo Jousimo vastikään muuttanut Helsinkiin Tampereelta.Thomas Hagström / Yle
Lasten- ja äitiysneuvolassa polyamorinen perhe saattaa päätyä siihen, että neuvolassa asioi vain osa perheestä, eikä suhdemuodosta kerrota lainkaan. Näin ollen polyamorisuus voi jäädä neuvolatyöntekijältä kokonaan hämärän peittoon.
Yle kysyi monisuhteisten ihmisten kohtaamisesta Lahdessa. Asia vaikuttaa olevan uusi, vaikka monisuhteisia on ollut aina. Kyseessä ei siis ole mikään muotivirtaus.
– Kollegani kanssa keskusteltuani ja useammasta neuvolasta asiaa kyseltyämme, voimme vastata, että meillä ei ole kokemusta monisuhteisista perheistä neuvolapalveluissa. Saattaa toki olla, että perhe ei tuo asiaa esille neuvolassa, miettii neuvolapalveluiden esimies Marja Koivisto.
Lahdessa ei ole koulutettu henkilöstöä erityisesti polyamorisiin asiakkaisiin. Asia on kuitenkin tullut Koiviston mukaan esille muun muassa valtakunnallisissa koulutuksissa. Kaikenlaisia asiakkaita halutaan kuitenkin palvella hyvin.
– Kohtaamme neuvolatyössä paljon erilaisia perheitä ja kohtelemme heitä kaikkia samalla tavoin kunnioittavasti, perhetilanteesta riippumatta, vakuuttaa Koivisto.
Tuomitsematta jättäminen koetaan jo myönteisenä
Graduun haastatellut olivat kuulleet muilta monisuhteisilta negatiivisia kokemuksia, mitkä osaltaan vaikuttivat omiin ajatuksiin ja johtivat pahimmillaan itsesensuuriin. Omasta monisuhteisuudesta ei kerrottu sote-ammattilaisille kielteisen reaktion pelossa.
Positiivisiakin palvelukokemuksia oli.
– Niissä oli kuitenkin silmiinpistävää se, että myönteiseen kokemukseen riitti pelkkä tuomitsemisen poissaolo, kertoo Nita-Helena Taivaloja.
Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijajärjestössä tunnistetaan sote-ammattilaisten tiedon lisäämisen tarve. Sexpo antaa ammatillista täydennyskoulutusta seksuaalineuvonnan, seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterapian aloilla. Lisäksi järjestetään seminaareja ja tilauskoulutuksia.
Sexpon pidemmissä koulutuksissa on noin sata koulutettavaa vuodessa. He työskentelevät eri puolilta Suomea sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
– Pidämme kaikissa koulutuksissamme esillä suhteiden moninaisuutta. Kokemuksemme on, että koulutettavat ovat motivoituneita oppimaan monisuhteisuudesta. On selvää, että ennakkoluulojen ja väärien tietojen oikominen hyödyttää sekä työntekijöitä että heidän asiakkaitaan. Kun tietää paremmin, osaa auttaa paremmin, toteaa Sexpon kliininen seksologi (NACS) sekä viestintäpäällikkö Tiina Vilponen.
Oikomista riittää, sillä monisuhteisuuteen liitetään stereotypioita. Vilposen mukaan monisuhteisuus ajatellaan helposti seksuaalipainotteisesti ja pettämisenä. Polyamorisen suhteen ei myöskään uskota kestävän samalla tavoin kuin perinteisen monogamisen parisuhteen.
Meillä ei ole kokemusta monisuhteisista perheistä neuvolapalveluissa. Marja Koivisto
Monisuhteisia on Suomessa arviolta muutamia tuhansia, arvioidaan polyamoristen ihmisten etujärjestöstä. Polyamoria – Monisuhteisuus ry on laatinut sote-alan ammattilaisille oppaan, jossa kerrotaan perusasioita polyamoriasta ja opastetaan kohtaamaan asia ammattimaisesti.
Juhlapuheissa ammattimainen kohtelu kuuluu kaikille. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa perhesuhteiden perusteella, kerrotaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.
– Juridista tulkintaa tästä ei tietääkseni vielä ole monisuhteisuuden osalta. Syrjintää epäilevä voi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, niin arvioimme asiaa tapauskohtaisesti, neuvoo ylitarkastaja Aija Salo.
Poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä "keltaliivien" mielenosoituksessa Pariisissa. Mielenosoittajat heittelevät käsisoihtuja ja sytyttelevät tulipaloja yhdellä Pariisin pääostosalueista.
Protestoijat ja mellakkapoliisi ovat ottaneet yhteen myös lähellä Palais Garnierin oopperataloa. Mielenosoittajt muun muassa kaatoivat puita ja sytyttivät ne tuleen.
Poliisi käytti kyynelkaasua, kun protestoijat olivat matkalla kohti presidentin palatsia. Mielenosoittajat vaativat presidentti Emmanuel Macronia eroamaan tehtävästään.
Mielenosoittajat ja poliisi ovat ottaneet yhteen myös Ranskan eteläosassa sijaitsevassa Marseillen kaupungissa.
Yli 700 ihmistä pidätetty
Varasisäministeri Laurent Nunezin mukaan arviolta 31 000 ihmistä on osallistunut mielenosoituksiin eri puolilla Ranskaa.
Ministeri kertoo, että poliisi on tähän mennessä pidättänyt eri paikkakunnilla yhteensä yli 700 ihmistä. Uutislähteiden mukaan pidätettyjen mielenosoittajien hallusta on löydetty muun muassa vasaroita, ritsoja ja kiviä.
Pariisissa järjestystä valvoo 8 000 poliisia ja kymmenkunta panssariautoa. Koko maassa järjestystä valvoo 89 000 poliisia.
Kauppoja, museoita ja useita metroasemia on suljettu levottomuuksien vuoksi. Esimerkiksi Pariisin tunnetuimmat matkailukohteet, Eiffelin torni ja Louvren taidemuseo, ovat tänään kiinni. Myös jalkapallo-otteluita ja konsertteja on peruttu.
Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä kertoo, että hän ei muista nähneensä Pariisin keskustaa näin suljettuna varsinkaan joulukuisena lauantaina.
– Ammattimellakoitsijat pyrkivät poliisin kanssa yhteenottoihin. Mutta toistaiseksi se ei ole eskaloitunut läheskään sellaisiksi väkivaltaisuuksiksi kuin mitä viime lauantaina nähtiin, Heikkilä sanoo.
Hän arvioi, että viranomaisten tekemät ennakkovarotoimet ovat tuottaneet tulosta. Esimerkiksi tarkistamattomia autoja ja henkilöitä ei ole päästetty Pariisin keskustan alueelle.
Hallituksen tekemät myönnytykset eivät riitä keltaliiveille
Ranskalaiset ”keltaliivit” osoittavat mieltään jo neljättä viikkoa. Polttoaineen hinta on ollut yksi merkittävä syy protesteihin, ja mielenosoittajat ovat vaatineet veronkorotusten perumista. Korotusten oli määrä tulla voimaan tammikuussa.
Hallitus ilmoitti jäädyttävänsä polttoaineverojen korotukset, mutta se ei ole tyrehdyttänyt protesteja.
Heikkilä kertoo, että hänen jututtamansa mielenosoittajat vaativat suurempaa progressiota verotukseen sekä enemmän vaikutusmahdollisuuksia.
– He sanoivat, että hallituksen kuluneella viikolla tekemät myönnytykset, eli polttoaineen hinnan korotusten lykkääminen, ei riitä yhtään mihinkään. Kaikki aikovat jatkaa protestejaan. He vaativat Macronilta näkyvää ulostuloa.
Suomen Pariisin suurlähetystö kehottaa välttämään väkijoukkoja ja mielenosoituksia sekä noudattamaan yleistä varovaisuutta.
Protestit levisivät Belgiaan
Myös Belgian pääkaupungissa Brysselissä on pidätetty noin 100 ihmistä, jotka ovat osoittaneet mieltään "keltaliivien" hengessä. He vaativat Belgian pääministerin Charles Michelin ja Ranskan Macronin eroa.
Belgian poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä kiviä heittelevien mielenosoittajien taltuttamiseksi lähellä maan parlamenttirakennusta.
Brysselin poliisin mukaan alueelle on kokoontunut noin 400 mielenosoittajaa.
Latvian parlamentti on viimein päättänyt julkaista KGB:n arkistoja, joiden julkaisemisesta on väitelty jo 27 vuotta.
Kun Latvia itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991, pieni osa Neuvostoliiton salaisen poliisin arkistoista jäi itsenäisen Latvian viranomaisten haltuun. Niissä listataan tuhansia ihmistä, jotka raportoivat KGB:lle tietoja Latviassa. Näiden KGB:n tietolähteiden nimet on määrä julkaista joulukuun aikana.
Asiakirjojen salaaminen on lietsonut spekulaatioita siitä, keitä KGB-kontaktien listalla on. 2000-luvulla Latvian parlamentti päätti kolme kertaa julkaista materiaalin, mutta silloinen presidentti Vaira Vike-Freiberga kieltäytyi joka kerta hyväksymästä lakia.
Aineiston salaamista puoltaa se, että julkaiseminen voi leimata myös syyttömiä KGB:n kätyreiksi.
Kortisto ei kerro, mitä siinä mainitut ihmiset ovat tehneet. Mukana on todennäköisesti informanttien lisäksi myös muita ihmisiä, joille KGB on avannut oman tiedoston.
Latvialainen Astrids Freimanis tuntee tarinan molemmat puolet — sekä informanttien vaikean aseman että sen, miten ilmiannot tuhosivat ihmisten elämän. Hän on poliittisen vainon uhreja edustavan LPRA-yhdistyksen varapuheenjohtaja, jonka perhe lähetettiin Siperiaan vuoden 1949 suurkyydityksissä.
— Minun koko perheeni lähetettiin Siperiaan, jossa vietin seitsemän ja puoli vuotta.
KGB:n entisen Riian-päämajan seinässä on teksti, joka avaa rakennuksen historiaa: ”Neuvostomiehityksen aikana valtion turvallisuuselin KGB piti vankina, kidutti, tappoi ja nöyryytti uhrejaan tässä rakennuksessa.”Markus Kuokkanen / Yle
Informantiksi vai Siperiaan
Fraimanis oli 14-vuotias, kun hänen perhettään tultiin hakemaan.
— Perhe pidätettiin kello viisi aamulla. Pakkaamiseen annettiin viisitoista minuuttia. Latviasta lähti 35 junaa kohti Siperiaa, Freimanis sanoo.
Freimanisin perheelle osoitettiin asuinpaikka Omskin seudulla. Siellä karkotettujen liikkumista valvottiin tarkasti ja olot olivat kovat.
— Perillä kaikki, lapsista vanhuksiin, tekivät työtä auringonnoususta auringonlaskuun. Jos teit työtä, sait päivittäisen ruoka-annoksen: 200 grammaa leipää, Freimanis kertoo.
— Ensimmäisen talvena rakensimme suurta maatilaa. Sen talven aikana 30 prosenttia lapsista ja vanhuksista kuoli nälkään.
Hän selittää, että Moskovasta lähetettiin kiintiöt sille, montako karkotettavaa Latviasta pitää löytää.
— KGB etsi ihmisiä, jotka sanoisivat minun perheestäni, että me olemme nationalistiporvareita tai rikollisia. Jos ihmiset kieltäytyivät antamasta tekaistua ilmiantoa, he saattoivat joutua itse Siperiaan. Junassa, matkalla Siperiaan, mukana oli tällaisia ihmisiä, jotka olivat kieltäytyneet tekemästä ilmiantoa.
Freimaniksen mukaan uhkausten lisäksi KGB rekrytoi ihmisiä myös lupaamalla etuja, esimerkiksi asunnon virallisten jonojen ohi.
Tämä salkku, josta löytyi KGB:n jälkeensä jättämiä arkistoja, on nyt Latvian miehitysmuseon hallussa.Aivars Reinhlods / Latvian miehitysmuseo
Uhrien yhdistys vastusti julkaisua
Astrids Freimanis pitää KGB-kontaktien nimien julkaisua virheenä.
Hänen mukaansa monet niin sanotut informantit antoivat KGB:lle tarkoituksella vääriä tietoja. Koska moni heistä on jo kuollut, sanoo Freimanis, että nimen julkaisusta voi tulla syyttömiin omaisiin kohdistuva rangaistus.
— Nimien julkaisu voi johtaa noitavainoihin. Maanpetos on niin kova leima.
Spekulaatiot siitä, keitä KGB-kontaktien listalla on, ovat jatkuneet jo 27 vuotta. Kansanedustaja Ritvars Jansons näkee, että Latvialle on parasta julkaista KGB-asiakirjat. Jansons istuu kuvassa Kansallinen allianssi -puolueen tiloissa Latvian parlamentissa.Markus Kuokkanen / Yle
Julkaisua ajanut Kansallinen allianssi -puolueen kansanedustaja Ritvars Jansons toppuuttelee pelkoja julkaisun vaikutuksista. Jansons sanoo, että julkaisun jälkeen ihmisillä on mahdollisuus kertoa oma tarinansa ja selittää, miksi heidän nimensä on KGB:n kortistossa.
Hän huomauttaa, ettei nimien julkaiseminen ole johtanut muissakaan Itä-Euroopan maissa vainoon tai itsemurha-aaltoon.
Poliittisen vainon uhrien yhdistyksen sisällä on Freimaniksen mukaan nimien julkaisemisesta eri näkemyksiä. Yhdistys on kuitenkin ottanut sen kannan, että vain niiden informanttien nimet pitäisi julkistaa, joiden syyllisyydestä on todisteet.
Freimanis sanoo, että Latvian ratkaisu muistuttaa häntä Stalinin ajan nurinkurisista käytännöistä, joissa todistustaakka jää syytetylle.
— Olen vakuuttunut, että mukana on myös syyttömiä.
Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma: Miksi Suomi ei vieläkään julkaise Tiitisen listaa?
– Maahanmuutto, myös pakolaispolitiikassa, jossa muutetaan perheittäin, on huomattavasti turvallisempaa. Siksi perheitä pitäisi aina yhdistää, Halonen totesi.
Halosen mukaan oman perheen valvonta toimii usein paremmin kuin poliisin. Näin on myös suomalaisten kohdalla, hän sanoo.
Halonen kuitenkin korostaa, että Oulun seksuaalirikostapauksissa ei ole mitään puolustettavaa: kyseiset teot ovat kiellettyjä kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa.
– Se on YK:n ihmisoikeussopimuksen vastaista ja kaikki maat ovat allekirjoittaneet sen.
Halonen pitää mahdollisena sitä, että Suomi ottaisi tiukemman kannan natsitunnusten kieltämiseen.
– Mielestäni sisäministeri Mykkänen sanoi hyvin, että yksittäisten tunnusten kieltäminen hankalaa. Toisaalta olisimme eurooppalaisessa valtavirrassa, jos ottaisimme tiukemman kannan tähän, Halonen pohti.
Halosesta tuntui pahalta, että hakaristiliput heiluivat Suomen juhlapäivänä.
– Jos ihmiset eivät tunne historiaa, se on aina vaarallista. Historia kertoo, miten tietystä menettelytavasta on tullut tulosta.
Tarja HalonenTiina Jutila / Yle
Halosen mukaan tällaisilla asioilla ei pitäisi leikkiä. Hän ei tyrmää täysin sitä, että tiettyjä tunnuksia voitaisiin kieltää lailla.
– Olen keltaisilla valoilla siinä, että voisi katsoa, auttaisiko se asioiden selvittämiseen. Toisaalta eihän kiellot auta: arvot pitää sisäistää, sillä lainsäädännöllä ei voida kovin voimakkaasti ohjata ihmisiä hyvään.
Halosen on vaikea ymmärtää, miksi natsi-ideologia on millään tavoin voimissaan tämän päivän Suomessa.
– Miten kukaan ihminen voi ihannoida väkivaltaa? hän kysyy.
Halosen mukaan ajatus siitä, että jollain olisi oikeus hävittää tietty kansanryhmä, on hyvin kaukana nyky-yhteiskunnasta.
Presidenttiuransa jälkeen Tarja Halonen on vaikuttanut lukuisissa eri luottamustoimissa Suomessa ja maailmalla.
Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012. Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen valtionpäämies.
Tarkennus: Kai Mykkänen on sisäministeri, ei oikeusministeri, kuten Halonen erehdyksessä sanoi haastattelussa.
Kittilässä Levin lähellä lumilinnan rakennustyömaalla osa linnan katosta sortui kolmen ihmisen päälle tänä aamuna, Lapin poliisi kertoo.
Yksi sortuman alle jääneistä jäi lumimassojen alle puristuksiin, mutta hänen ympärilleen jäi ilmatasku.
– Yhtä lumilinnatyömaan muottia purettaessa linnan katto oli romahtanut alas, koska tykkilumi ei ollut ehtinyt kovettua riittävästi. Kolme henkilöä oli ollut alla, ja heistä kaksi pääsi itse pois. Yksi jäi lumen alle puoleksi tunniksi, ja hänet on kuljetettu Lapin keskussairaalaan hoitoon. Hänelle ei tietojeni mukaan onneksi tullut vakavia vammoja, kertoo rikoskomisario Miska Sillanpää, joka toimii tapauksen tutkinnanjohtajana.
Pelastuslaitos ja työmaan henkilökunta saivat pelastettua lumen alle jääneen ihmisen kaivinkoneen avulla.
– Poliisi omalta osaltaan tutkii, mitä on tapahtunut. Selvitämme, onko tapahtunut työturvallisuusrikosta, Sillanpää kertoo.
Onnettomuus tapahtui lumihotellin rakennustyömaalla noin 10 kilometrin päässä Leviltä.
Korjaus 8.12.2018 kello 14.06: Toisin kuin uutisessa aiemmin sanottiin, lumilinna ei sijaitse Levillä.
Ovi käy tiuhaan ylimääräisessä rokotuspisteessä, joka perustettiin Pedersöreen tuhkarokkotapauksen tultua ilmi naapurikunnassa Luodossa.
Tartuntavaara on säikäyttänyt monet lapsiperheet, myös sellaiset joissa rokotuksia kannatetaan. On pieniä vauvoja, joita ei ole vielä rokotettu ja toisaalta alle kuusivuotiaita, joilta puuttuu tehosterokote. Sitä monet ovat nyt tulleet hakemaan etuajassa.
Tiina Leppänen ajoi tänne Pietarsaaresta, koska halusi nelivuotiaalle lapselleen Hiljalle tehosterokotteen.
– Ei uskallettu jäädä odottamaan, jos jotain tulisi.
Tytär Hilja on keskonen ja siksi altis saamaan infektioita.
Ei ollut yllätys, että tuhkarokkotapaus todettiin juuri 5 000 asukkaan Luodossa. Täällä vain 75 prosenttia pienimmistä lapsista on rokotettu, kun luku on muualla Suomessa yleisesti yli 90. Tässä jutussa on selvitetty, mikä rokotekattavuus eri puolilla Suomea on.
Jari Kovalainen / Yle
Seudulla vaikuttaa tunnettu rokotekriitikko Linda Karlström. Joitakin vuosia sitten hän ryhtyi kirjoittamaan paikallisten lehtien yleisönosastoilla rokotekriittisiä tekstejä. Hän on myös luennoinut aiheesta Suomessa ja Ruotsissa.
Rokottamattomien vanhemmat pelkäävät
– Olemme olleet tosi huolissamme. Meidän mielestämme tuhkarokkorokotuksen pitäisi olla pakollinen rokotusohjelmassa. En ymmärrä, miten joku voi olla rokottamatta lapsiaan, Tiina Leppänen ihmettelee.
Myös Johanna Nummensalon 4-vuotias Pyry ja Anna Hautalan 5-vuotias Venho saivat tehosterokotteet jo nyt.Jari Kovalainen / Yle
Samaa kysymystä pohtivat Kolpin terveysasemalla myös pietarsaarelaiset äidit Anna Hautala ja Johanna Nummensalo.
– On se aika tyhmää, että vanhemmat voivat tehdä sellaisen päätöksen. Se on kuitenkin aika iso. Vanhempien tehtävä on myös suojella lasta, Hautala sanoo.
– Jos ei ole terveydellistä syytä, ettei pysty ottamaan, pitäisi antaa pakolliset rokotteet, että suojataan muitakin, Nummensalo miettii.
Kahdeksan kuukauden ikäinen luotolainen Willy Sundelin olisi normaalisti rokotettu vasta yksivuotiaana. Tuhkarokkotapauksen vuoksi on nyt annettu rokotteita jo kuuden kuukauden ikäisille.
– Herättäähän se pelkoa ja huolta, kun perheessä on rokottamaton vauva. Emme uskalla mennä hetkeen mihinkään isompaan tilaisuuteen tartuntavaaran takia, äiti Julia Sundelin sanoo.
Julia Sundelin ja Willy-poika.Jari Kovalainen / Yle
Sundelinin mukaan suurin osa hänen tuttavapiirissään rokotuttaa lapsensa. Hänelle on syntynyt käsitys, että rokottamatta jättävät ilmeisesti pelkäävät sivuvaikutuksia.
– Ja ehkä ajatellaan, että sairastamisella ei ole niin vakavia seurauksia; on sairastettu ennenkin.
Lestadiolaisten mukaan kriittisiä on muissakin
Tuhkarokkotartunnan saanut lapsi on lestadiolaisesta perheestä. Hän vieraili ennen taudin toteamista Luodossa sijaitsevassa Risöhällin rukoushuoneessa. Paikalla oli muitakin rokottamattomia, jotka altistuivat tartunnalle.
Mutta liittyykö rokottamattomuus lestadiolaisuuteen? Rukoushuoneen johto kommentoi Ylelle vain lyhyesti tekstiviestillä, että tuhkarokkokeskustelu ei kosketa erityisesti lestadiolaisia, ja rokotuksiin epäilevästi suhtautuvia on yhtä hyvin muissakin kuntalaisissa.
Vastaava terveydenhoitaja Katarina Palo asuu itsekin Luodossa.Jari Kovalainen / Yle
Lastenneuvoloista vastaava terveydenhoitaja Katarina Palo on kiertänyt viime päivinä kiireesti jopa kodeissa rokottamassa.
Palo kiistää ehdottomasti, että rokottamattomuus liittyisi lestadiolaisuuteen.
– Lestadiolaisuudessa ei opeteta sellaista, ettei pitäisi rokottaa. Yhtä hyvin tämän prosessin olisi voinut saada aikaan ei-lestadiolainen perhe, koska rokottamattomissa on muitakin kuin lestadiolaisia, Palo sanoo.
Palon mukaan rokotusvastaisuus levisi aluksi rokotekriitikko Linda Karlströmin blogitekstien kautta, sitten tuttujen välityksellä – ja vahvistui ryhmäpaineesta.
– Osa ei ehkä olisi halunnut jättää rokottamatta, mutta kun lähipiirissä oli vahvoja mielipiteitä, ei uskaltanut ottaa rokotusta, Palo pohtii.
Lähipiirin mielipide vaikuttaa
Luotolaista äitiä Heidi Ahlötä ahdistaa, kun hän tällä hetkellä ei tiedä, missä voi törmätä rokottamattomiin. Ahlöllä on neljä lasta, joista nuorinta ei ole vielä rokotettu. Vauva on vasta kolmen kuukauden ikäinen.
– Vaikka haluaisi elää normaalisti, se tulee joka puolelta.
Heidi Ahlö, Noel ja Lowa-vauva.Jari Kovalainen / Yle
– Esimerkiksi 3-vuotias Noel on avoimessa puistossa joka keskiviikko. Sielläkin voi olla joku rokottamaton lapsi. Meillä on kaksi kouluikäistä, enkä voi olla varma myöskään heidän kavereistaan.
Vauvan kanssa on hänen mielestään parempi olla nyt kotona. Neuvola-ajan hän kaiken varalta perui.
Ahlö pitää itseään onnekkaana, ettei ole ajautunut rokotuskriittisten henkilöiden vaikutuspiiriin. Kenties hän olisi itsekin ryhtynyt ajattelemaan eri tavalla.
– Joku vahva henkilö on sitä mieltä, ettei rokotteita kannata ottaa ja sitten se on levinnyt. On sääli, että joku on uskonut, että tämä olisi parasta lapsille.
Hän luottaa rokotteisiin, mutta ei halua tuomita toisin päättäneitä.
– En ole kulkenut heidän kengissään. Se voisin yhtä hyvin olla minä tai joku läheinen ystävä, joka olisi sitä mieltä.
Osa vaikutteista tullut Ruotsista
Rokotuksia vastustava Linda Karlström ei ole viime aikoina antanut haastatteluja. Eikä hänestä kuulu mitään, kun pyydämme kommenttia hänen ylläpitämänsä nettisivun kautta.
Pietarsaaren sairaalan johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström kertoo, että rokotusvastaisuuden syitä on mietitty täällä todella paljon. Osa vaikutteista on tullut Ruotsista. Esimerkiksi se, että tavoitellaan mahdollisimman luonnonmukaista elämää.
– Yritetään hankkia kaikki vasta-aineet normaalilla tavalla, sairastamalla, eikä uskota että tuhkarokko voi olla hyvin vaarallinen tauti, Sjöström sanoo.
Pietarsaaren sairaalan johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström kuvailee viime päiviä hässäkäksi: on tavoiteltu tartunnalle altistuneita ja järjestetty ylimääräisiä rokotuksia.Jari Kovalainen / Yle
Viime keväästä lähtien Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto on yrittänyt viestiä rokottamisen puolesta myös sosiaalisessa mediassa – siellä missä rokotusten vastustajatkin keskustelevat suljetuissa ryhmissään.
Siksi päätettiin myös kokeilla, millainen vaikutus olisi pedersöreläisen Eklundin perheestä julkaistulla videolla. Perheen tarinan kautta virasto vetoaa tunteikkaasti rokottamisen puolesta.
Video julkaistiin sattumalta vain muutama päivä ennen Luodon tartuntaa.
– Nyt tulee olemaan mahdotonta sanoa, että kaikki viime viikon rokotukset johtuvat tästä videosta, Sjöström vahvistaa.
Jo 500 ihmistä on saatu rokotettua kuluneen runsaan viikon aikana.
Sikainfluenssarokote loi huonon maineen
Eklundin perheen viisivuotias Ludvig kärsii harvinaisesta INCL-aineenvaihduntasairaudesta. Tauti rappeuttaa vähitellen keskushermoston toiminnan. Samaan sairauteen on kuollut jo kaksi perheen lasta, sillä keskimääräinen elinikä on vain kymmenisen vuotta.
Viveka, Verner ja Mika Eklund, jolla on sylissään Ludvig-poika.Jari Kovalainen / Yle
Ludvig on erittäin altis tarttuville taudeille, mutta häntä ei voi rokottaa.
– Olemme nimenomaan pelänneet, että näin kävisi. Meidän täytyy nyt olla kotona Ludvigin kanssa, emmekä voi mennä ihmisten ilmoille, äiti Viveka Eklund sanoo.
Hän pelkää, ettei Ludvig selviäisi hengissä, jos tämä saisi tuhkarokkotartunnan.
– Voi olla, että ihmiset sekoittavat tämän nopeasti kehitettyyn sikainfluenssarokotteeseen. Perusrokote on kuitenkin aivan eri asia.
He halusivat esiintyä sosiaali- ja terveysviraston videolla, koska he arvelivat, että konkreettinen tapaus saisi ihmiset ymmärtämään rokottamisen tärkeyden.
– Jos joku muuttaa mieltään videon ansiosta ja antaa rokotuksen, olemme iloisia.
Sammutustehtävään menossa ollut pelastuslaitoksen säiliöauto on vaurioitunut pahoin ojaanajossa Vehmaalla Vakka-Suomessa.
Kuljettajan mukaan auto oli alkanut heittelehtiä tiellä liukkauden takia ja suistunut lopulta ojaan. Kuljettaja loukkaantui sen verran, että hänet kuljetettiin sairaalahoitoon Turkuun.
Autolla oltiin menossa sammutustehtävään Taivassalon Kouvoistentielle. Siellä tulessa ollut omakotitalo paloi kauttaaltaan. Talon asukas pelastautui liekeistä ikkunan kautta, mutta hän oli hengittänyt runsaasti savua, kerrotaan poliisin tiedotteessa.
Valtaosa omaishoidettavista suomalaisista on ikäihmisiä, mistä syystä palvelutkin on usein suunniteltu juuri tätä ikäryhmää ajatellen.
Kelan vuonna 2014 toteuttaman omaishoitotutkimuksen mukaan lapsiperheet kokivat kohtelun epätasa-arvoiseksi: omaishoitoasioista saatetaan esimerkiksi päättää kunnan vanhuspalveluissa, missä ei välttämättä ole ymmärrystä lapsiperheen arjesta, ja kriteerit voivat olla lapsiperheelle epäsopivia.
Lasten omaishoitajat ry:n mukaan lasten omaishoitajia ei tunnisteta tarpeeksi yhteiskunnan eri tasoilla.
– Yleisesti luotetaan siihen, että vanhemmat hoitavat kyllä lapsensa joka tapauksessa - oli hoitoisuutta miten paljon tahansa, toteaa Lasten omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Carmen Villman.
Villmanin mukaan moni lapsen omaishoitaja tekeekin omaishoitajan työtään ilman virallista sopimusta.
Lapsen omaishoitaja luopuu usein työstään
Alaikäisistä omaishoidossa olevista lapsista suurin osa on kehitysvammaisia, vuoden 2012 tilaston mukaan yli 70 prosenttia. Hoidon tarpeen syynä voi olla myös pitkäaikainen fyysinen sairaus tai näkö- tai liikuntavamma.
Villman kertoo, ettei omaishoidon kriteeristö tunnista lapsia omaishoidettavina tarpeeksi suurella kirjolla.
– Kriteeristö tulisi rakentaa tunnistamaan hoidon sitovuutta, jotta niissä ei keskityttäisi pelkkiin haasteisiin ja diagnooseihin, Villman painottaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ongelmallista lasten omaishoitajille. Eläkeikäisillä perustoimeentulon turvaa eläketulo, johon omaishoito ei vaikuta.
Villmanin mukaan tilanne usein eskaloituukin niin, että lapsen omaishoitaja luopuu työstään, jotta voi toimia omaishoitajana.
Myöntämisen kriteerit vaihtelevat kunnittain
Väestötutkimusten mukaan 60 000 suomalaista on raskaassa ja sitovassa hoitotilanteessa, mutta vain 46 000 heistä on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa.
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus, joten jokainen kunta saa itse päättää, paljonko rahaa omaishoidon tukiin käytetään.
Kehusmaan mukaan omaishoidon tukeen panostaminen ja omaishoidon myöntämisen kriteerit vaihtelevatkin kunnittain.
Kun uusi aikakausi alkaa, sitä on vaikea hahmottaa siltä istumalta. Ympärille ilmaantuu uusia esineitä ja keksintöjä – lopullinen hahmottaminen tapahtuu vasta myöhemmin.
Commodore 64 -tietokone tuli markkinoille 1982. Siitä tuli ensimmäinen digiajan massatietokone. Se tuli Amerikasta Suomeenkin, jossa sitä myytiin eniten maailmassa asukaslukuun suhteutettuna.
Kun Mikko Tuuliainen, 42, sai joulupukilta tietokoneen vuonna 1984, hän oli yksi niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka seisoivat uuden ajan kynnyksellä.
Digi otti ensiaskeleita kodin arjessa.
Kone unohtui moneksi vuodeksi
Tuuliaisen lahjapaketista kuorima Commodore 64 -tietokone säväytti heti, mutta nostalgialle on tyypillistä aikahyppy, joka tehdään myöhemmin. Mikko Tuuliainenkin palasi lahjansa pariin myöhemmin.
– Ensin sillä pelattiin pitkään, mutta sitten se unohtui, kunnes vuonna 2000 innostuin uudelleen.
Kone oli auttamatta vanhanaikainen, mutta sen viesti menneisyydestä vetosi. Aiemmin pelikoneen käytetty Commodore 64 eli "kuusnepa" sai uusia tehtäviä.
– Pelaan sillä vieläkin, mutta ennen kaikkea sen soundi viehättää. Aloin käyttää sitä pääsiassa musiikin tekemiseen.
Vuonna 2015 Tuuliainen kokosi trion 8 Bits High, jonka nimi juontuu The Byrds-yhtyeen kappaleesta 8 Miles High.
Näillä näppäimillä soitetaan vanhaa ääntä, mutta uutta musiikkia. Ne ovat kuin pianon koskettimet, mutta eivät kuitenkaan.Antti Eintola / Yle
Tuuliainen arvioi, että Commodore-harrastajia on Tampereella muutamia kymmeniä, Suomessa satoja. He kokoontuvat demoskene-tapahtumissa. Niissä soitetaan nimenomaan tällä lempikoneella tehtyä musiikkia.
Karulta näyttävä ja nykypeleihin verrattuna kivikautinen grafiikka tuntuu kiehtovan alan harrastajia. Moni nykypelien veteraani on aloittanut juuri 1980-luvulla.
Osa harrastajista on tullut mukaan vasta myöhemmin. Yksi heistä on yhtyeen tuorein jäsen.
– Ehkä juuri se rajoittuneisuus ja tietynlainen vaikeus on se, mikä siinä kiehtoo, Ville Väisänen, 29, arvelee.
Jo ennen liittymistä yhtyeeseen Väisästä kiinnosti vanha elektroniikka, bändisoittimet ja äänityslaitteet.
– Commodoren nappulat tuntuivat jännittäviltä. Kyllä siinä uusi maailma aukesi, hän kertoo.
Pian hän huomasi olevansa Tuuliaisen bändissä.
Trion työnjako on selkeä
Tamperelainen 8 Bits High on erikoisyhtye, joka pitäytyy kuusnepan tarjoamissa mahdollisuuksissa.
Äänet syntyvät tietokoneen näppäimistöä painelemalla. Vaikealta näyttävän tekniikan pystyy kuulemma omaksumaan helposti.
Ville Väisänen soittaa liidit eli melodiat, Mikko Tuuliainen bassoraidat ja rummut.
Vanhahtavan pyöreäkulmaisen monitorin ääressä Jani Summanen hoitaa kaiken muun.
– Monitori on muistin tukena, kun ladataan biisikohtaisia ohjelmia, hän selostaa.
Myös Summanen on hurahtanut Commodore-tietokoneeseen vasta myöhemmin.
– Ei uskoisi, että tuommoisesta leipälaatikosta lähtee tällaiset saundit, hän intoilee laitteittensa takaa.
– Kaikki muu paitsi rumpuraita tulee livenä, Summanen kertoo.
Tamperelainen 8 Bits High -yhtyeen Ville Väisänen (vas.), Mikko Tuuliainen ja Jani Summanen soiton huumassa. Kullakin soittajalla on oma roolinsa vaikka soitin on kaikilla sama.Antti Eintola / Yle
Äänitteet kasetille ja vinyylille
Miksi sitten täytyy tehdä musiikkia hankalimman kautta kun samaan tulokseen pääsisi tavallisella syntikalla paljon helpommin?
– Se on samanlainen sairaus kuin autojen keräily. Kun oikein innostuu, niin se vie mukanaan, Jani Summanen sanoo.
Commodore 64 -koneista moni on joutunut tahallaan tai vahingossakin kaatopaikalle. Osa koneista pölyyntyy tälläkin hetkellä komeroissa ja varastoissa. Niitä voi huoltaa ja varaosiakin saa.
Jonkin verran koneita myös liikkuu myytävänä. Kuusnepan saa muutamalla satasella.
– Koneen äänipiirit ovat heikoin kohta, niitä on vaikeampi löytää, Mikko Tuuliainen harmittelee.
8 Bits High on julkaissut tähän mennessä yhden äänitteen, tietenkin analogisena C-kasettina. Paraikaa yhtye äänittää julkaisua, joka ilmestynee myös vinyylinä.
Uudet koneet, uudet muodit
Musiikissa tapahtuu aika ajoin murroksia, joissa uudet soittimet rinnastuvat uuteen tapaan soittaa ja esittää musiikkia. 1900-luvun alkupuolella haitari todettiin tarpeeksi äänekkääksi ja rytmikkääksi soittimeksi tanssikansan tarpeisiin.
Kurttu eli pirunkeuhko syrjäytti silloin hentoäänisen viulun. Haitareita käyttänyt Dallapé-yhtye 1920-luvulla näytti suuntaa ja oli nykytermiä käyttäen aikansa hipsteribändi.
Haitarin valtakausi tanssibändien keskiössä luotettavana työkaluna kesti 1960-luvulle. Silloin sen syrjäytti sähkökitara.
Kitaran tuloon liittyi paljon muutakin: kaupunkilainen elämänmeno, vaatteiden uusi kuosi ja oudon kapinallinen tukkamuoti. Vähitellen rock ja nuorisokulttuuri valtasivat alaa.
Yhteentörmäys vanhan kanssa oli väistämätön. Lukuisia tarinoita on kuultu siitä, kuinka rautalankayhtyeet saivat keikoilla vastaansa kärttyiset haitarimusiikin ystävät. Rautalanka kuitenkin syrjäytti tangon.
Ja pian kitaran valta-asemaa horjuttivat muut elektroniset soittimet. Kehitys nopeutuu, ja nyt musiikin uusia keinoja nousee esille jatkuvasti.
Esineet kertovat tarinoita
Commodore 64 on digiajan ensimmäinen massatuote, jolla päästiin sisään pelimaailmaan. Ja sille tielle moni jäi.
Nyt tuo kone on nostalgiaa samaan tapaan kuin museorekisterissä oleva auto, vanha tyylikäs nahkatakki, Barbie-nukke, Fender-sähkökitara tai vaikkapa Zetor-traktori heinäladossa.
Aikansa ikonit jäävät elämään. Ne herättävät tunteita. Esineillä on oma estetiikkansa, muoto ja sisältö, joka sitoutuu aikaansa ainutkertaisella tavalla. Ja usein silloin moni asia alettiin tehdä toisin. Sukupolvet ja asenteet vaihtuivat.
Esineillä on paikkansa tarinassa, jonka päähenkilöitä ovat tavalliset, niitä käyttäneet kansalaiset. Siksi esineitä voi ihailla sanattomasti ja samalla tuntea, että sisällä liikahtaa jokin.
– Miksi joku harrastaa esimerkiksi jenkkiautoja? Kai tässäkin on kyseessä nostalgia ja tietty lapsuudesta tuttu äänimaisema, Mikko Tuuliainen pohtii suhdettaan kuusnepaan.
