Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, sisututkija Emilia Lahti on innoissaan. Hän valmistautuu parhaillaan vuoden päästä toteutettavaan Uuden-Seelannin läpijuoksuun. Matkaa kertyy hurjat 2 300 kilometriä ja siihen tarvitaan paitsi rautaista kuntoa, myös sisua.
– Kaikki alkaa yhdellä askeleella. Ajattelen, etten juokse 2 300 kilometriä vaan yhden kilometrin, 2 300 kertaa. Se auttaa, ettei tule lamaantumista, Emilia Lahti selittää sisukkuuden olemusta.
Mini-sisu auttaa siinä missä maratonikin
Meissä kaikissa on sisua. 50 maratonia ei suurimmalta osalta onnistu, mutta vähempikin riittää lisäämään hyvinvointia. Lahti haastaa harjoittelemaan mini-sisua arjessa.
– Usein ajatellaan, että jos haasteet eivät ole älyttömän suuria, niin ei niitä edes kannata mainita. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että ronskisti hampaat irvessä mennään eteenpäin ja mieluummin yksin.
Mini-sisua on vaikka koiran ulkoiluttaminen räntäsateessa tai hankalaan työtehtävään sisukkaasti tarttuminen. Tai mokkapalojen leipominen lapsen koulun myyjäisiin keskellä yötä.
Onnistumiseen ja kukoistukseen tarvitaan kuitenkin myös muiden tukea.
– Sisu on kyky tehdä isoja asioita, tai pieniä asioita isolla sydämellä. Jos sisu antaa rohkeutta astua tyhjään, niin tuuli siellä siipien alla on yhteisön tuki.
Ylitä itsesi, tsemppaa muita
Sisu, not silence -juoksulla ja tekeillä olevalla väitöskirjallaan Emilia Lahti haluaa lisätä tietoisuutta ja keskustelua lähisuhdeväkivallasta. Hän kerää väitöskirjaansa selviytymistarinoita, joista väkivallan uhrit voivat saada voimaa ja rohkeutta puhua omasta tilanteestaan.
Itsekin väkivaltaisessa suhteessa ollut Lahti hehkuu nykyään hyvää oloa. Hän haluaa tehdä maailmasta kaikille paremman paikan elää.
– Jokainen voi tuoda jotain extraa toisen ihmisen elämään, jotta hän uskaltaa venyttää omaa sisukuminauhaa laajemmalle, Emilia Lahti visioi.
– Sydämelläni on ajatus kulttuurista, jossa itsensä ylittäminen liittyy ystävällisyyteen ja sellaisen kulttuurin luomiseen, missä kaikilla on hyvä olla.