Ylen toimittaja Christian Vuojärvi tapasi tämän vuoden talouden Nobel-palkinnon voittaneen Bengt Holmströmin maanantai-iltana Bostonissa. Holmström kertoi, että palkinnon saamispäivä oli hyvin poikkeuksellinen ja epätodellinenkin.
– Omaa työtään on vaikea arvioida tällaisessa tilanteessa ja sitten kun se palkinto tulee, niin se oli iso yllätys. Tunneskaala on aika suuri ja ensin mietin, että olenko edes herännyt ja mietin uudelleen ja uudelleen, että olenkohan herännyt vain unessa ja tämä on edelleen vain unta, Holmström kuvaili.
Kotitalonsa tunnelmallisessa lukunurkkauksessa Holmström pohti ensitunnelmisensa lisäksi Suomen ja maailmantalouden tilaa.
– Tämä aallon pohja on ongelma maailmallakin. Maailmantalous on kehittynyt hyvin huonosti finanssikriisin jälkeen ja se on johtunut osittain ehkä siitä, että yhdessä vaiheessa kehitys oli niin nopeaa, että nyt on menty takaisinpäin.
Holmström kritisoi Suomen talouden rakenteiden hidasta muuttumista ja niissä kiinni pysymistä.
– Mielestäni elämme myös vanhoissa rakenteissa, joita Suomi on ollut hyvin hidas muuttamaan. Se koskee mielestäni ennen kaikkea työmarkkinoita, ehkä jonkin verran yritystukiakin, jotka nähdään kai positiivisena asiana, mutta minusta ne ovat kaikkiaan huonoja asioita, hän sanoi.
"Hallituksen on nopeutettava talouden muutosta"
Holmströmin mielestä hallituksen tulisi nopeuttaa toimiaan talouden suunnan muuttamiseksi. Hän vaati hallitukselta voimakkaampia ja nopeampia toimia talouden suhteen.
– Nuoret ja start-up-toiminta, mitä pidetään monesti pienenä ja hitaana, ovat minusta tärkeä tie eteenpäin. Toinen tie on työmarkkinoiden joustavuus ja merkkejä tämän parantumisesta on nähtävillä. Mutta jos odotetaan hallituskauden loppuun, että tarvittavat muutokset on tehty, niin minusta silloin odotetaan aivan liian kauan. Toivoisin, että ymmärretään, että oikeaan suuntaan ollaan ehkä menossa, mutta kyllä tässä voimakkaampia toimia vielä tarvitaan.
"Euron vaikutuksia ei pystytty kuvittelemaan"
Holmström myönsi, että Suomen kuuluminen rahaliittoon tuo sekin jonkin verran ongelmia.
– Olemme nyt eurossa kiinni ja sen hankalat puolet näkyvät juuri nyt, Holmström sanoi finanssikriisiin viitaten.
Hän kuitenkin totesi, että euroon liittyminen oli pitkälti poliittinen päätös, eikä vastaavanlaista suurta rahamarkkinaa ollut aiemmin luotu, minkä vuoksi taloustieteilijätkään olleet aivan varmoja sen vaikutuksista.
– Taloustieteilijät saattoivat arvailla joitain asioita, tiettyjä ongelmia osattiin kuvitella, esimerkiksi jonkin yksittäisen maan talouden jumittuminen, vaikka muilla menee vielä hyvin. Mitä sitten tapahtui, että koko maailmantalous joutui tällaiseen ahdinkoon, minusta kenelläkään ei ollut tällaista visiota, ei ainakaan minulla, enkä ole sellaiseen ihmiseen törmännyt, Holmström sanoi.
"Finanssikriisi on poikkeuksellinen"
Holmström toisaalta kiitti Suomen viennin hajauttamista 1990-luvun laman jälkeen, mutta totesi, että maailmantalouden ahdinko vei lopulta ilon siitä.
– Suomihan aika hienosti hajautti vientiään, kun oli saatu näpeille 90-luvun alussa siitä, että se oli liian kapea-alaista. Sitten mentiin eri suuntiin maailmalle, mutta kun koko maailmantalous sai tällin, niin siitä hajauttamisesta ei ollut mitään iloa.
Holmström sanoi nykyisen maailmantalouden kriisin olevan hyvin poikkeuksellinen.
– Tämä on hyvin poikkeuksellinen kriisi, vaikka toisaalta kaikki kriisit ovat. Jos kriisit voitaisiin nähdä etukäteen ja ennakoida, niin ei niitä kriisejä ihan samalla tavalla syntyisi, hän toteaa.
"Emme ymmärrä finanssikriisiä oikealla tavalla"
Tällä hetkellä Holmström keskittyykin erityisesti finanssikriisin ja sen syiden tutkimiseen. Holmströmin mukaan emme ymmärrä finanssikriisiä oikealla tavalla.
– Minulla ja muutamalla kollegallani on sanotaanko täysin päinvastainen näkemys finanssikriisin syistä kuin yleisesti ottaen, hän sanoo.
– Hyviä yrityksiä finanssikriisin ymmärtämiseksi on ollut, en halua kritisoida niitä, mutta minusta emme ymmärrä sitä oikealla tavalla.
– Taloustiede on kuin lääketiede sikäli, että jos tapahtuu jotain, voidaan joko hoitaa vain potilaan oireita tai sitten yrittää ymmärtää, onko taustalla jokin perustavaa laatua oleva häiriö ja voiko siihen tarttua. Diagnostiikka, joka on erittäin tärkeä ihmisten hoitamisessa, niin samoin on asia taloudessakin.
Holmström muistuttaa, että ongelmien taustat on tunnettava.
– Jos ei ymmärrä, mikä taustalla loppujen lopuksi on se ongelma, niin kyllä tämä on vähän hakuammuntaa. Vaikka tietysti heti täytyy tehdä jotain, niin pitää myös sinnikkäästi syventyä ongelmiin.