Elokuvatoimittaja Jussi Huhtala kertoi kesämökillä sukulaispojalleen iltasatua, joka lähti käsistä: pienestä tarinasta kasvoi 150-sivuinen kirja. Huhtala ei jaksanut käydä läpi perinteisten kustantamojen pitkää julkaisuprosessia vaan päätti julkaista kirjansa itse.
– Siinä voi mennä kymmenenkin vuotta, jos ylipäätään ikinä saat kirjaasi julkaistua. Minulla ei ollut aikaa kymmentä vuotta. Halusin, että poika, jolle Paarmamies on omistettu, ehtisi lukea sen vielä kun hän on lapsi, Huhtala sanoo.
Huhtala julkaisi Paarmamiehen Books on Demandin kautta. Saksalainen kustannuspalveluja tarjoava yritys julkaisee Suomessa vuosittain noin 3000 kirjailijanimeä ja koko Euroopassa 70 000. Luku kasvaa vauhdilla koko ajan. Syynä kasvuun on mm. se, että perinteiset kustantajat pystyvät julkaisemaan vain 1-2 prosenttia kaikista tarjotuista käsikirjoituksista. Lisäksi digitalisaatio ja hintakilpailu ovat tehneet painamisesta halpaa.
– Oikeastaan jokaisella on tänä päivänä varaa painattaa kirjansa itse, Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa.
Ammattimaisempaa ja arvostetumpaa
Jukka-Pekka Pietiäisen mukaan omakustanteiden teko on ammattimaistunut ja niiden keskimääräinen taso parantunut. Laatu on silti edelleen vaihteleva, koska osalle omakustanteista ei tehdä kielenhuoltoa tai muuta teknistä toimitustyötä. Niillä voi myös olla ruma graafinen ilme.
Jokaisella on tänä päivänä varaa painattaa kirjansa itse Jukka-Pekka Pietiäinen
– Omakustanteen tekijällä ei aina ole varaa tai halua maksaa ammattilaisten työstä, Pietiäinen toteaa.
Jussi Huhtalaa auttoi tuttu graafikko.
– Hän teki minulle asevelihintaan ammattimaisesti suunnitellut kannet, Huhtala kiittelee.
Kirjakauppojen hyllyille omakustanteita on vaikea saada. Onneksi on verkkokaupat.
– Ja moni kirjailija on tehnyt kauppapaikan omille verkkosivuilleen, sanoo Pietiäinen.
Luovuus ja monipuolisuus ovat omakustanteiden markkinoinnissa valttia. Erityisen tärkeää on tuntea oma kohderyhmänsä.
– Katsoin, millaisia lehdistötiedotteita kustantajat lähettelevät ja yritin tehdä parhaani mukaan samannäköisen. Perustin kirjalle myös omat Facebook-sivut, Jussi Huhtala kertoo.
Paikallisuudesta on niin ikään apua.
– Kirjat joissa on tiettyjä paikallisia teemoja, voivat hyvinkin päästä paikalliseen kirjakauppaan myyntiin, kertoo Books on Demandin Saara Golombek.
Muitakin kuin taloudellisia motiiveja
Jokainen on onnellinen, jos hänen kirjansa myy. Monille asiantuntijoille kirjan julkaisemisen myötä tuleva maine voi kuitenkin olla taloudellista motiivia tärkeämpi.
– Tietokirjailijoissa on kymmeniä kouluttajia ja konsultteja, jotka ovat päättäneet julkaista kirjansa omakustanteena, Jukka-Pekka Pietiäinen sanoo.
Joskus henkilö julkaisee ensimmäisen kirjansa omakustanteena, jonka jälkeen kaupallinen kustantaja huomaa hänet ja julkaisee seuraavan kirjan.
– Kulkusuunta on myös toisinpäin: ryhdytään omakustantajiksi vaikka ollaan julkaistu kaupallisella kustantajalla aikaisemmin, Pietiäinen muistuttaa.
Tässä kohdin syy on usein taloudellinen. Rahaa tulee enemmän, kun kustantamo välikätenä on poissa.
Usein omakustanteen tekijä on yhdistys tai yritys.
– Yritys saattaa palkata asiantuntijan kirjoittamaan jostakin aiheesta, jonka jälkeen julkaisu laitetaan saataville yrityksen omille verkkosivuille. Esimerkiksi Sitran tehtävänä ei ole julkaista kirjoja, mutta he julkaisevat kirjoja, jotta he voisivat vaikuttaa, Jukka-Pekka Pietiäinen Suomen tietokirjailijat ry:stä sanoo.
Ei vastakkainasetteluja vaan erilaisia tapoja
Pietiäisen mukaan perinteisiä kustantajia ja omakustantajia ei pidä asettaa vastakkain. Ne ovat rinnakkaisia kustantamisen väyliä, joita kumpiakin ehdottomasti tarvitaan.
– Tiedän kyllä erään kustantajan, joka katuu sitä, ettei hän ottanut yhtä kirjaa. Sitten tekijä julkaisi sen itse. Nyt tuota teosta on myyty 14 000 kappaletta. Että tällaistakin sattuu.
Omakustantaminen on demokraattista julkaisemista. Saara Golombek
Kuinka usein sellaista sattuu?
– Ei tietysti kovin usein, mutta joskus leipä voi tulla tietokirjailijalle helpommin omakustanteen kautta, Pietiäinen sanoo.
Tämä Pietiäisen mainitsema teos on Seppo Palmisen Buddha pelaa golfia.
Tarvepainatuksella eli kirjojen painamisella kysynnän mukaan voidaan myös pidentää kirjojen elinkaarta.
– Esimerkiksi ntamo-niminen kustantamo julkaisi Maikki Harjanteen 1970-80-luvuilla ilmestyneet Minttu-kirjat uudelleen tarvepainatuksen avulla. Ne ovat olleet todellinen menestys, Saara Golombek Books on Demandista kertoo.
Tuleeko omakustantamisesta tulevaisuudessa vieläkin yleisempää?
– Luulen, että nyt on tapahtumassa jonkinlainen läpimurto. Samalla tavoin kuin blogit ovat tulleet journalismin kilpailijoiksi, indie-kustantaminen on tullut perinteisen kustantamisen rinnalle, omakustannekirjailija Jussi Huhtala sanoo.
Omakustanteiden kasvavasta arvostuksesta kertoo sekin, että Jarkko-Juhani Henttosen ja Kai Arposen Vapaalasku - tieto, taito, turvallisuus päätyi vuonna 2013 Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi.
Valvotaanko omakustanteita?
Julkaiseeko Books on Demand mitä tahansa, mistä asiakas maksaa?
Minulla ei ollut aikaa kymmentä vuotta. Jussi Huhtala
– Omakustantamisen idea on, että se on demokraattista julkaisemista. Mutta totta kai meillä on tietyt eettiset periaatteet. Eli tarkistamme kirjojen sisällön emmekä julkaise mitään lain vastaista, esimerkiksi väkivaltaa ihannoivia tekstejä, Books on Demandin Saara Golombek kertoo.
Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen näkee sananvapauden koskemattomana rikkautena.
– Omakustanteiden virheitä korjataan jälkikäteen ja kunnianloukkauksia käsitellään käräjillä, jos niitä ei saada muuten soviteltua. Mutta olennaista on korostaa sitä, että meillä on sananvapaus: kirjojen julkaisemista ei saa etukäteen rajoittaa millään tavalla.
Suurilla kirjamessuilla omakustanteet näkyvät maltillisesti, sillä messunäkyvyys on kallista.