Euroopan komissio antoi keskiviikkona odotetun päätöksen hakukonejätti Googlen Android-käyttöjärjestelmää koskevassa tutkinnassa. Kolme vuotta kestäneen tutkinnan lopputulos oli, että Google on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin edellyttäessään laitevalmistajilta, että nämä esiasentavat Googlen sovelluksia Android-laitteisiinsa.
Vuosien ajan Google vaati laitevalmistajia asentamaan mobiililaitteisiinsa Googlen Chrome-selaimen ja hakusovelluksen. Jos näitä sovelluksia ei laitteesta valmiina löytynyt, ei sillä ollut pääsyä Googlen Play-sovelluskauppaan.
Tämä käytännössä pakotti laitevalmistajat lisäämään Googlen sovellukset laitteisiinsa. Tämän lisäksi Google maksoi merkittäviä summia suurille matkapuhelinvalmistajille ja operaattoreille siitä, että ne asentavat laitteisiinsa yksinomaan Googlen hakukoneen.
Eikä Googlelle riittänyt, että sovellukset löytyvät puhelimista, vaan niiden piti olla yhden pyyhkäisyn päässä aloitusnäytöstä.
EU:n kilpailuviranomaiset katsovat, että näillä keinoilla Google tukahdutti kilpailun. Useimmat kuluttajista kun tyytyvät käyttämään esiasennettuja sovelluksia. Ja vaikka käyttäjä asentaisi puhelimeensa toisen selaimen, Googlen omaa selainta ei voi poistaa laitteelta. Kokeile vaikka.
Google kiristää otettaan Androidista
Omien sovellusten pakottaminen Android-laitteisiin ei ollut Googlen ainoa synti. Yhtiö myös esti valmistajia esiasentamasta laitteisiinsa Googlen vaihtoehtoisia Android-versioita, joita Google ei ole hyväksynyt. Yksi tällainen vaihtoehtoinen versio on Amazonin mobiililaitteissa toimiva FireOs.
Google on markkinoinut Android-käyttöjärjestelmäänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistona, jossa kilpailu kukoistaa ja innovaatiot pulppuavat. Tosiasiassa hakukonejätti on jo vuosien ajan tiukentanut otettaan käyttöjärjestelmästään.
Mainospuheissa Googlen Android on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, jota laitevalmistajat voivat vapaasti muokata omiin puhelimiinsa. Valmistajat saavat lisätä järjestelmään omia ominaisuuksia tai päättää mitä sovelluksia laitteisiin esiasennetaan.
Kun Google lanseerasi Android-käyttöjärjestelmän vuonna 2007, yhtiö pelkäsi jäävänsä juuri ensimmäisen iPhonen julkaisseen Applen jalkoihin mobiilimarkkinoilla. Googlen markkinaosuus oli nolla, joten se päätti antaa käyttöjärjestelmänsä ilmaiseksi laitevalmistajille tavoitteenaan tätä kautta saada omat palvelunsa kuluttajien käyttöön.
Androidin alkuvuodet olivat sotkuiset. Kun Applen puhelimet pyörittivät viimeisen päälle viimeisteltyä iOS-käyttöjärjestelmää, Android-puhelimien valikoiva oli kirjava. Eikä hyvässä mielessä. Välillä oli vaikea löytää mitään yhteistä eri Android-puhelimista.
Lisäksi avoin lähdekoodi tarkoitti sitä, että Google ei hallinnut Android-käyttöjärjestelmää. Kuka tahansa sai ottaa koodin ja kehittää siitä haluamansa järjestelmän. Esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon julkaisi vuonna 2011 Android-käyttöjärjestelmään perustuvan FireOS-käyttöjärjestelmän, joka on riisuttu kaikista Googlen sovelluksista.
Tästä huolimatta Googlen yritys onnistui ja Android-käyttöjärjestelmä nousi nopeasti maailman suurimmaksi mobiilialustaksi. Tällä hetkellä 80 prosenttia Euroopassa myytävistä puhelimista pyörittää Androidia. Maailmanlaajuisesti osuus on vielä suurempi.
Tässä uudessa asemassa avoin lähdekoodi alkoi Googlesta näyttää enemmän uhalta kuin mahdollisuudelta. Koska lähdekoodia ei enää voitu sulkea, Google antoi laitevalmistajille ukaasin: Jos valmistatte laitteita, jotka pyörittävät Androidia, joka ei ole saanut meidän hyväksyntää, ette saa pääsyä sovelluskauppaamme.
Samalla Google siirsi useita keskeisiä toimintoja ja ohjelmointirajapintoja Android-käyttöjärjestelmästä Play-sovelluskauppansa. Tavallaan yhtiö sitoi Androidin käytön omaan sovelluskauppaansa. Sovellukseen, jota se täysin hallitsee.
Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä alkoi hiljalleen näyttää vähemmän avoimelta. Ja kun samalla Google siirtyi yhä kehittämään sovelluksiaan, käyttäjät huomasivat kuinka yksi kerrallaan avoimen lähdekoodin Android-sovellukset muuttuivat suljetun lähdekoodin Google-sovelluksiksi.
Ja hiljalleen eri valmistajien puhelimet ovat siirtyneet yhä lähemmäksi puhdasta Androidia.
Entä Apple?
EU:n määräämien jättisakkojen jälkeen moni ihmetteli, miten Googlea rangaistaan toiminnasta, jota sen kilpailija Apple on harjoittanut jo vuosia. Applen puhelimethan ovat täynnä yhtiön esiasentamia sovelluksia, joista monia ei voi poistaa. Lisäksi yhtiö vetää tiukkaa linjaa sovelluskauppansa suhteen.
Ensimmäisen syy on yksinkertainen: Apple valmistaa itse puhelimensa. Apple ei käske muita laitevalmistajia lisäämään omia sovelluksiaan laitteilleen, muut eivät valmista iOS-laitteita.
Googlekin saa lisätä mitä tahansa sovelluksia niihin puhelimiinsa, jotka se itse valmistaa.
Toinen syy on se, että Apple ei ole markkinajohtaja. Sen iOS-käyttöjärjestelmän osuus maailman mobiilimarkkinoista on noin 14 prosenttia.
Google sai sakot juuri määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Markkinajohtajana se esimerkiksi esti Amazonin viiden vuoden takaisen pyrkimykset mobiilimarkkinoille. Jos jonkin laitevalmistaja olisi alkanut valmistaa Amazonin FireOS-laitteita, se olisi Googlen sääntöjen mukaan samalla menettänyt oikeuden myydä laitteita, jotka sisältävät suosittuja Googlen sovelluksia. Yksikään laitevalmistaja ei halunnut ottaa tällaista riskiä.
Meneekö Googlen liiketoimintamalli uusiksi?
Google ei siis saa tuloja suoraan Android-käyttöjärjestelmään, eikä se ota maksua sovelluskaupastaan. Sen sijaan se saa rahansa hauista ja niiden ohessa näytettävistä mainoksista. EU:n päätöksen myötä Google ei saa pakottaa hakusovellustaan tai selaintaan (jonka kautta hakuja tehdään) Android-laitteisiin. Tämä vaikuttaa suoraan yhtiön tulonmuodostukseen.
Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai onkin kommentoinut, että EU:n määräämät sakot saattavat pakottaa yhtiön muuttamaan liiketoimintamalliaan. Tämä voi tarkoittaa, että yhtiö alkaa keräämään lisenssimaksuja käyttöjärjestelmästään.
Tai sitten yhtiön pitää vain luottaa, että käyttäjät asentavat itse yhtiön sovellukset puhelimiinsa. Monessa tapauksessa Googlen sovellukset ovatkin haastajiaan edellä.
Google voi toki myös maksaa siitä, että sen sovellukset löytyvät esiasennettuina tietyiltä laitteilta. Samalla myös muilla yrityksillä on oltava mahdollisuus tarjota omia vaihtoehtoisia sovelluksiaan laitteisiin. Ja jos Google häviää tarjouskisan, se ei voi uhkailla laitevalmistajaa sovelluskauppalisenssin hylkäämisellä.
Ovatko jättisakot kova isku vai pelkkä raapaisu?
EU-komission määräämät 4,3 miljardin euron sakko on suurin komission koskaan määräämä sakko EU-säännösten rikkomisesta. Summa suuri, mutta sitä on amerikkalaisyrityksen liikevaihtokin.
Googlen emoyhtiö Alphabetin viime vuoden liikevaihto oli reilut 110 miljardia dollaria. Viime vuosina yhtiö on tehnyt keskimäärin 15 miljardia dollaria voittoa.
Rahaa yhtiön kassassa on yli 100 miljardia dollaria, joten jättisakon maksaminen ei tuota vaikeuksia.
Pelkkä maksaminen ei kuitenkaan riitä, vaan yhtiön on muutettava toimintatapaansa. Ja se taas voi tulla kalliiksi.
Lue lisää: