Mustasaarelainen Minna Niemi sai viime syksynä kutsun jatkotutkimuksiin ja luovutti kantasolujaan. Rekisteriin hän liittyi kymmenen vuotta sitten, joten kutsu tuli hieman yllätyksenä.
– Melkein rupesi itkettämään ajatus, että voin auttaa jotakuta.
Niemi oli nuoresta asti luovuttanut verta isänsä kanssa ja huomasi mahdollisuuden auttaa liittymällä rekisteriin. Päätös liittyä oli helppo.
Toimenpiteet eivät pelottaneet Niemeä. Muutaman päivän kasvupistosten jälkeen hän luovutti kantasolujaan veren kautta. Kaikki meni hyvin ja sairaalan henkilökunta tuntui hänestä osaavalta.
–Menisin uudestaan. En epäiröisi hetkeäkään.
Suomalaiset pitävät nimettömyydestä
Potilas ei saa koskaan tietää luovuttajaa eikä luovuttaja potilasta. Luovuttajalla on kuitenkin mahdollisuus soittaa kantasolurekisteriin vuoden päästä luovuttamisesta ja saada tietää, kuinka potilaalle kävi. Potilas saattaa kuolla hoidoista huolimatta ja se kerrotaan luovuttajalle.
– Luovuttaja on antanut mahdollisuuden elää. Mahdollisuus ei ole sata prosenttia. Jos uutiset ovat ikäviä, voi ajatella, että on kuitenkin antanut mahdollisuuden, sanoo Punaisen ristin tiedottaja Iira Hartikainen.
Kantasolurekisterin kautta potilas ja luovuttaja voivat myös käydä kirjeenvaihtoa. Kirjeitä lähetetään muutama vuodessa. Veripalvelun markkinointipäällikkö Anne Lind sanoo, että potilaat eivät juuri halua kirjoittaa viestejä.
– Useammin luovuttaja haluaa tietää kuulumisia. Esimerkiksi amerikkalaiset ovat tässä asiassa avoimempia. Me suomessa haluamme olla anonyymejä.
Kantasolusiirto on viimeinen mahdollisuus, kun lääkkeet eivät toimi
Veriryhmiin verrattuna kantasolujen sopivuus on paljon monimutkaisempi juttu. Perusveriryhmiä on kahdeksan, mutta kudostyyppien yhteensopivuudessa tarkastellaan kymmentä eri kudostyypin vasta-ainetta, joista mielellään jokaisen täytyisi täsmätä luovuttajan ja potilaan välillä.
Kantasolujen luovuttamisella hoidetaan leukemiaa ja muita veritauteja. Kantasolusiirto on viimeinen mahdollisuus, jota käytetään, kun lääkkeet eivät toimi.
Yleisin tapa saada kantasoluja luovuttajalta on ottaa ne verenkierrosta. Luovuttaminen voi olla hieman epämukavaa, sillä siinä täytyy olla useita tunteja kädet suorina makaamassa.
Toinen tapa hankkia kantasoluja on ottaa ne neulalla luuytimestä. Tällöin luovuttaja nukutetaan. Viidennes kantasolujen luovutuksista otetaan luuytimistä. Lapsipotilaille otetaan solut yleensä luusta.
Kantasolurekisteriin ei voi ilmoittautua henkilö, jolta voidaan ottaa kantasoluja vain toisella luovutustavalla.
Monet pelkäävät solujen ottamista luuytimestä, koska sekoittavat luuytimen ja selkäytimen. Luovuttamisessa ei ole halvaantumisvaaraa, sillä neulalla ei mennä selkäytimeen, jossa on keskushermosto. Luuytimessä, jossa punasolut muodostuvat, on ulompana luusssa.
Toimenpiteissä on kuitenkin aina pieni riski komplikaatioihin. Jokainen ihminen reagoi yksilöllisellä tavalla toimenpiteisiin.
Punaisen ristin tiedottaja Iira Hartikainen toivoo, että kaikki miettisivät tarkkaan asiaa, ennen liittymistä.
– Onhan se iso operaatio. Aivan eri asia kuin verenluovutus. Luovuttamisessa on pyritty huolehtimaan mukavuudesta ja otetaan turvallisuus huomioon. Se vaatii kuitenkin sitoutumista. Sitä sietääkin pohtia.
Voit olla ainoa, joka pystyy pelastamaan toisen hengen
Kantasolurekisteriin voi liittyä Punaisen ristin veripalvelun verkkosivuilla. Jos rekisteröitymiselle ei ole esteitä, voi luovuttajaksi haluava täyttää liittymislomakkeen verkkosivuilla. Jo muutamassa päivässä postiluukusta sujahtaa kirjekuori, jonka sisällä on näytteenottovälineet. Muutamalla tikulla hierotaan poskien limakalvoja. Tikut laitetaan kuivuttuaan kirjekuoreen, joka lähtee Veripalvelun kautta Yhdysvaltoihin laboratorioon.
Testaamisen jälkeen voi hyvällä mielellä jatkaa elämäänsä. Monille kutsu ei käy koskaan. Toisilla kudostyyppi voi olla niin yleinen, että kutsuja tulee useampi elämän aikana. Joku taas voi olla ainoa henkilö maailmassa pelastamaan toisen ihmisen.
Jos jossain vaiheessa kudostyyppi on yhteensopiva soluja tarvitsevan kanssa, kutsutaan henkilö jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimuksiin löytyy usein useampi henkilö, joista valitaan sopivin.
Kantasoluja etsitään entistä kauempaa
Somekampanjat näkyvät rekisteröintimäärissä. Monet liittyvät rekisteriin liikututtuaan jonkun ihmisen tarinasta (Ilta-Sanomat)
Viime vuonna tehtiin rekisteröityneiden ennätys, kun nuoren naisen postaus Facebookissa liikutti ihmisiä. Liittyneitä oli 14 000 ja rekisteröintisivut jopa kaatuivat suuren kävijämäärän vuoksi.
Luovuttajan kulut korvataan: hänelle maksetaan matkakulut ja majoittautuminen hotellissa.
Ihmishenki on korvaamaton. Tämä näkyy siinä, että myös ansiomenetys korvataan riippumatta palkan suuruudesta. Nokian suuruuden päivinä luovuttamassa kävi esimerkiksi yhtiön isoja kihoja ja ansion menetys korvattiin.
Viime vuonna suomalaiselta suomalaiselle luovutettiin kantasoluja kaksikymmentä seitsemän kertaa. Kantasolurekisteri on kansainvälinen (Suomen kuvalehti).
Usein kantasolut löytyvät ihan lähipiiristä, mutta nykyään lapsilla ei ole niin paljon sisaruksia kuin ennen, joten soluja täytyy etsiä entistä enemmän rekisterin kautta.
Ensin potilaalle yritetään etsiä suomalainen luovuttaja, mutta tarvittaessa koko maailman rekisteröityneet ihmiset ovat käytetävissä.
Suomalaiset luovuttivat kantasolujaan ulkomaille viime vuonna yksitoista kertaa. Ulkomailta tuli Suomeen peräti seitsemänkymmentä seitsemän siirrettä.
Suomalaisten ja saksalaisten kudostyypit ovat melko lähellä toisiaan. Saksasta tuleekin eniten ulkomaalaisia siirteitä.
Erityisesti miehiä kaivattaisiin rekisteriin, sillä valtaosa rekisteröityneistä on naisia.