Ylen Päivä kasvo -ohjelman vieraana maanantaina ollut oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen kommentoi suomalaisen hyvinvointivaltion nykytilaa ja ilmaisi huolensa hyvinvointivaltion tulevaisuutta kohtaan.
Kekkosen mukaan hyvinvointivaltion julkiset rakenteet ovat joutuneet kovenevan kritiikin kohteeksi, joka ei ole pelkästään rationaalisen keskustelun seurausta, vaan myös ideologisten ainesten värittämää.
– Kaikki julkiset palvelut on ikään kuin altistettu sille ajatukselle, että ne eivät olisi yhtä tehokkaita kuin jollakin muulla tavalla tuotetut palvelut. Näinhän joko on, tai ei ole. Mutta se pitää tutkia tapaus tapaukselta, hän sanoo.
Kekkosen teesi on, että yksityisesti tuotettu palvelu ei ole aina avain onneen, eli se järkevämpi tai kustannustehokkaampi ratkaisu julkisesti tuotettuun palveluun verrattuna, mutta yksityistämisen järkevyyttä olisi aina syytä arvioita tapauskohtaisesti.
Hänen mukaansa hyvinvointivaltion uudistamista ja yksityistämistä on tehty osittain ideologia, ei tutkimustieto edellä.
– Valtiota on supistettu varmasti osin tarkoituksenmukaisesti, mutta myös eräin toimenpitein, jotka ovat ehdottomasti kiistanalaisia taloudellisesti ja tutkimuksen näkökulmasta, Kekkonen sanoo.
Professorin mukaan hyvinvointivaltion kannalta pahin uhkakuva on se, "jos luullaan, että on yksi oikea totuus, johon pyrkimällä päästään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta".
– Pohjoismaiseen laajaan hyvinvointivaltioon kuuluu voimakkaana se ajatus, että julkinen valta turvaa tasa-arvoiset palvelut ympäri maata ja väestön sosiaalijakaumasta huolimatta. Tämä olisi tärkeää muistaa, Kekkonen huomauttaa.
Pidetään yllä toimivat rakenteet ja muutetaan huonosti toimivia
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen mukaan yhteiskuntaa olisi järkevää uudistaa niin, että pidetään yllä hyvin toimivat rakenteet, mutta kohdistetaan kritiikkiä ja muutospaineita niihin toimintoihin, jotka eivät kestä enää kriittistä tarkastelua.
Näin ei hänen mukaansa ole kuitenkaan täysin käynyt.
– Nyt tuntuu siltä, että joitakin hallitusohjelmaan kirjattuja päämääriä ajetaan väkisin, ideologiselta pohjalta, ottamatta huomioon laajempaa rationaalista keskustelua. Todellista rohkeutta ja valtioviisautta olisi osata tehdä myös käännöksiä, jos huomataan, että joku on mennyt pieleen, Kekkonen huomauttaa.
Kekkonen sanoo, että hän on itse ensimmäisenä kannattamassa erilaisia norminpurkutalkoita, mikäli niille vain on hyvät perusteet.
– Ei saisi mennä ideologiseen näkökulmaan, että norminpurku ja säännöstelyn vähentäminen on itseisarvo, ilman että kysytään sitä, miksi ja mihin arvopohjaan se perustuu, Kekkonen muotoilee.