Asunnon omistajia on viime vuosina varoiteltu useista asioista. Ennen kaikkea huolta on aiheuttanut se, miten käy kasvukeskusten ulkopuolella olevien asuntojen markkina-arvolle, kun asukkaat muuttavat kunnista pois.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) toimitusjohtaja Ari Pauna tuo jälleen yhden uhan mukaan keskusteluun. Pauna varoittaa blogissaan, että vesi- ja viemäriverkoston korjausvelka voi uhata jo kiinteistöjen arvoa.
– Korjausvelka paisuu varovasti arvioiden jo useampaan sataan miljoonaan euroon vuodessa, jos suuntaa ei saada kääntymään.
– Ei auta, vaikka kerrostalo ja omakotitalo on itsessään hyvin hoidettu ja velatonkin, jos taloon ei tule vettä eivätkä viemärit vedä.
Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahalan mukaan korjausvelka on huolestuttavalla tasolla. Vahala allekirjoittaa arvion, että velka kasvaa sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.
Tilanteen arvioimista kuitenkin vaikeuttaa se, että asiasta on vähän tutkittua tietoa. Useat kunnat ja vesiyhtiöt eivät edes tiedä, missä kunnossa niiden vesijohtoputket ovat.
Tämä siitäkin huolimatta että vesihuoltolain mukaan yhtiöiden pitäisi tietää, mikä omaisuuden kunto on.
”Vain kolmasosa ongelmista hoidetaan”
Hypon Paunan arvion mukaan kunnat hoitavat vain kolmasosan vuosittain kertyvästä korjausvelasta.
– Vesi- ja viemäriverkostossa voi tikittää asuntomarkkinoiden seuraava hinta- ja vakuuspommi. Maan alla kasvava korjausvelka voi uhata asunto- ja muuta kiinteistövarallisuutta, jos välttämättömiä saneerauksia tehdään todella vain kolmannes tarpeesta.
Pauna perustaa näkemyksensä ”asiantuntijoiden laskelmiin”. Hänen mukaansa suurimmissa ongelmissa ovat kunnat, jotka ovat joutuneet teollisuuden rakennemuutosten pieksemiksi ja joiden talous on jo muutenkin kovilla.
– Meillä yhdyskuntarakenne on 1960-ja 1970-luvuilla rakennettu. Tiedämme jo taloyhtiöistä, että putket rapistuvat noin 50 vuoden käytön jälkeen.
Vesihuoltotekniikan professori Vahalan arvio eroaa Paunan vastaavasta. Hänen mukaansa suurimman osan asiat ovat kunnossa.
– Kun mennään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle, tällaista ongelmaa ei pitäisi syntyä. Vesihuollon kustannukset voidaan hoitaa asiakkailta perittävillä maksuilla, Vahala sanoo.
Vesihuoltoyhtiöiden toimintapiirin ulkopuolella asuu noin miljoona ihmistä, jotka joko hoitavat vesi- ja viemärihuoltonsa kiinteistökohtaisesti tai omalla osuuskunnalla.
Osalla pienistä osuuskunnista on Vahalan mukaan liian kapeat hartiat, jotta ne voisivat hoitaa korjausvelkaansa yksin.
– Harvaan asutuilla alueilla tämä on varmasti yksi osatekijä, joka vaikuttaa kiinteistön arvoon.
Vahalan mukaan monien vesiosuuskuntien talousongelmat kaatuvat lopulta kuntien syliin, sillä ne ovat taanneet osuuskuntien lainoja.
Vesiyhtiöiden voitot kuntalouden tilkkeeksi
Vesihuoltoyhtiöt ovat päänsääntöisesti voittoa tuottavia yhtiöitä, joista kunnat ottavat itselleen menoihinsa katetta. Tämä puolestaan saattaa johtaa tilanteeseen, jossa rahaa ei enää riitä maan alla olevien putkien korjaamiseen.
Vesihuoltolaki kuitenkin velvoittaa yhtiöitä pitämään huolta vesi- ja viemäriverkosta, sillä asiakkailta perittävillä maksuilla pitää kattaa kaikki kulut.
– Vesihuoltoyhtiön pitää asettaa maksut tasolle, joilla voidaan hoitaa verkostoa pitkäjänteisesti, Vahala sanoo.
Miksi korjausvelkaa on sitten syntynyt ja miksi se kasvaa koko ajan?
– Yksi syy siihen on se, ettei omaisuuden huono kunto ole kovin voimakkaasti realisoitunut. Eli meillä ei ole toistuvia putkirikkoja, joiden takia asiakkaat kärsisivät kuukausittain tai viikoittain, Vahala sanoo.
Mikäli vedensaannissa olisi kuukausittain ongelmia, ne nousisivat nykyistä keskeisemmäksi puheenaiheeksi esimerkiksi kuntavaaleissa.
– Toinen syy on se, että vesihuoltolaitoksen pyörittäminen isoissa kunnissa on varsin tuottoisaa liiketoimintaa. Suurissa kaupungeissa vesihuoltoyhtiöt tulouttavat varsin suuren osan voitoistaan kunnan kassaan, Vahala kertoo.
Voittojen käyttäminen verkoston huoltamiseen vaatii kuntapoliitikolta poliittista tahtoa, sillä kuntalaiset huomaavat putkien huonon kunnan vasta kun ne eivät toimi.
Vahalan mukaan osa kunnista on herännyt ongelmaan, mutta osassa kunnista ei vielä tiedosteta asiaa.