Ruotsalaiset puoluejohtajat ehtivät jo ennen vaaleja miinoittaa hallitusvaihtoehdot.
Suomessa puoluejohtajat varovat ennen vaaleja nimeämästä toivehallitustaan. Ruotsissa luetellaan inhokit ja vaatimukset suosikeille niin tiukasti, että vaaleista on pakko saada omalle ryhmittymälle selkeä voitto.
Mutta tällä kertaa Ruotsin vaalitulos antaa kaikille mahdollisuuden pitää itseään voittajana tai vähintäänkin torjuntavoittajana. Kumpikaan perinteisistä blokeista, punavihreistä tai porvareista, ei saanut enemmistöä parlamenttiin kuukausi sitten pidetyissä vaaleissa.
Kaikki tarvitsevat toistensa tukea, tavalla tai toisella. Ruotsidemokraattien vaa'ankieli-asemasta huolimatta valtaa käytetään heistä välittämättä.
Jos poliittinen tilanne kuulostaa ulkopuolisesta sekavalta, se on sitä myös ruotsalaisten mielestä.
Kristersson löi hanskat tiskiin
Hallituksen muodostamista ensimmäisenä yrittänyt kokoomusjohtaja Ulf Kristersson löi sunnuntaina hanskat tiskiin. Hän hoki vaalitaistelun ajan, että porvarihallitusta yritetään ja valitulla politiikalla mennään ända in i kaklet eli loppuun asti. Uimaurheilusta tuleva ilmaisu on ehdoton eikä se jätä tilaa kompromisseille, edes omassa porukassa.
Neljän puolueen porvariblokki hajosi sisäisesti.
Kristerssonin porvarihallitusvaihtoehdoille ei löytynyt edellytyksiä. Miten olisikaan? Edellytyksenä kun olisi lopulta ollut arkkivihollisen, sosiaalidemokraattien tuki porvarien vähemmistöhallitukselle.
Unohtakaa se, sanoi sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven jo vaalitaistelun aikana.
Demarien tukea olisi tarvittu, koska toinen vaihtoehto jo oli etukäteen mahdoton. Kaikki puoluejohtajat ovat luvanneet, että maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien kanssa ei hallituksen synnystä neuvotella eikä heihin tukeuduta äänestyksissä. Porvariblokkiin kuuluvien liberaalien puheenjohtaja Jan Björklund sanoo jopa luvanneensa sen omille lapsilleen.
Löfven houkuttelee keskustaa ja liberaaleja
Seuraavaksi hallitusta yrittää muodostaa suurimman puolueen sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Löfven, joka kokeilee uutta kuviota. Hän houkuttelee porvariblokista mukaansa keskustaa ja liberaaleja, mutta vaalilupausten perusteella hänellä ei tule olemaan sen helpompaa kuin Kristerssonillakaan.
Keskustan Annie Lööf on aiemmin sanonut syövänsä mieluummin hattunsa kuin istuvansa Löfvenin johtamassa hallituksessa.
Jos Löfven aikoo saada osan porvaripuolueista hyppäämään blokkirajan yli, hänen on maksettava kova hinta. Tehokas houkutin olisi tarjota keskustan Annie Lööfille pääministeripaikkaa. Sitä ei Löfven tee, koska hän on jo vaalitaistelun aikana ilmoittanut, ettei suurin puolue lähde kenenkään tukipuolueeksi.
Porvaripuolueiden on lopulta päätettävä, kumpi on pahempaa, nähdä Löfven pääministerinä vai antaa ruotsidemokraateille vaikutusvaltaa. Sosiaalidemokraattien kohtalonkysymys on päättää, kumpi vaihtoehto on parempi, uudet vaalit vai myönnytykset porvaripuolueille.
Puhemies pyörittää kierroksiaan, kunnes joku syö sanansa, ja maahan saadaan uusi hallitus tai uudet vaalit.
Lue myös:
Ulf Kristersson luovutti – ei yritä hallituksen muodostamista Ruotsiin