Vuoden 2016 alussa hallinto-oikeuksien oikeudenkäyntimaksut, kynnysrahat, pantiin uuteen uskoon. Tavoitteena oli, että oikeuslaitos voi entistä enemmän keskittyä sellaisiin asioihin, joissa on suurin oikeusturvaintressi.
Esimerkiksi verovalitukset ja pysäköintivirhemaksuja koskevat valitukset olivat vielä viime vuonna maksuttomia. Nyt verovalituksesta ja parkkisakkovalituksesta on maksettava 250 euron tuomioistuinmaksu.
Kuntapoliitikkojen päätöksiä koskevien laillisuusvalitusten maksut nousivat rutkasti. Ennen kunnallisvalitus maksoi alle satasen, nyt se maksaa myös 250 euroa.
Kynnysrahaa ei tarvitse maksaa, jos voittaa juttunsa. Harva valittaja uskaltaa kuitenkaan ottaa riskiä häviämisestä. Tuomioistuimessakin totuus voi löytyä vasta äänestämällä.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päällikköä, ylituomari Ann-Mari Pitkärantaa nykymeno hirvittää.
– Uusi tuomioistuinmaksu näkyy valitustilastoissamme. Pienituloiset palkansaajat ja eläkeläiset jättävät nyt valituksen tekemättä ja nielevät kiukkunsa.
Henkilöverotusta koskevat valitukset: -21 %
Henkilöverotusta koskevia valituksia oli 11. marraskuuta mennessä tehty koko maassa yhteensä 522. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 662. Pudotusta on 21 prosenttia.
Manner-Suomen kuudesta hallinto-oikeudesta henkilöverovalitusten määrä laski viidessä. Ainoastaan Helsingin hallinto-oikeudessa valitusmäärä nousi aavistuksen verran.
Henkilöverovalitusten määrän muutos hallinto-oikeuksittain: Pohjois-Suomi (-47 %), Vaasa (-45 %), Itä-Suomi (-37 %), Turku (-35 %), Hämeenlinna (-30 %) ja Helsinki (+4 %).
Onko köyhän oikeusturva enää sama kuin rikkaan?
Voisi kuvitella, että hallinto-oikeustuomarit ovat pelkästään tyytyväisiä työmääränsä vähenemiseen verovalitusten osalta. Ylituomari Pitkäranta on tilanteesta kuitenkin huolissaan.
– Ihmiset hakevat meiltä oikeutta. Kynnysrahan takia monet jättävät nyt valittamatta kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta.
– Meille saakka tulleista verovalituksista kuitenkin noin joka seitsemäs menestyy. Onko köyhän oikeusturva enää sama kuin rikkaan?
Kuntapäätöksiä koskevat valitukset: -19,5 %
Uudet ja korotetut tuomioistuinmaksut ovat vähentäneet valituksia myös muissa suuren yleisön asiaryhmissä.
Kuntapoliitikkojen päätöksiä koskevia laillisuusvalituksia, kunnallisvalituksia, on tänä vuonna tähän mennessä kertynyt hallinto-oikeuksiin 553 kappaletta. Viime vuoden vastaava luku oli 687. Pudotusta on 19,5 prosenttia.
Ylituomari Pitkäranta ei riemuitse.
Laaja valitusoikeus pitää virkamiehen kaidalla polulla
– Perustuslakiin on kirjattu isoin kirjaimin hallinnon lainalaisuusperiaate. Se on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Virkamiesten ja viranomaisten päätösten on oltava lainmukaisia.
– Jokaiselle kunnan asukkaalle kuuluva oikeus yleiseen laillisuusvalitukseen, kunnallisvalitukseen, on tärkeä julkisen vallan kontrollin väline.
– Jo pelkkä virkamiehen tietoisuus edessä mahdollisesti olevasta kunnallisvalituksesta pitää hänet kaidalla tiellä.
Pysäköintivirhemaksuja koskevat valitukset: -73 %
Kunnallisista pysäköintivirhemaksuista tehdyt valitukset ovat loppuneet lähes kokonaan.
Tänä vuonna niitä on kertynyt hallinto-oikeuksiin 227. Viime vuoden vastaava luku oli 833. Pudotusta on 73 prosenttia.
Jos parkkisakko on 80 € ja kynnysraha 250 €, riitelyhalu hyytyy
Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa parkkisakkovalitusten määrän romahdusprosentti on 85.
– Kun intressi on 80 euroa, uusi 250 euron tuomioistuinmaksu hyydyttää useimman riitauttamishalut.
– Tuomioistuinmaksun saa kyllä takaisin, jos voittaa juttunsa. Harva kuitenkaan uskaltaa ottaa häviämisen riskiä, koska silloin vääräksi koetun virhemaksun lisäksi pitäisi pulittaa vielä 250 euron kynnysraha.
”Ei ole turhia valituksia”
Tuomioistuinmaksu-uudistuksen pääasiallisena tavoitteena oli maksujen ohjausvaikutuksen tehostaminen. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa vähäisinä ja turhina pidettyjen valitusten karsimista ja oikeuslaitoksen keskittymistä isoihin juttuihin.
Ylituomari Ann-Mari Pitkärannalle ei ole vielä täysin kirkastunut, mikä mahtaa olla turha valitus.
– Moni haluaa asiansa hallinto-oikeuden tarkasteltavaksi periaate- ja oikeudenmukaisuussyistä. Rahallinen intressi ei läheskään aina ole se tärkein valittamisen peruste.
– Hallinto-oikeuteen tehtävien valitusten syynä on aina jokin virkamiehen tai viranomaisen ratkaisu, laintulkinta.
"Kynnysrahat ovat poliittinen päätös"
Ylituomari Ann-Mari Pitkärannan mukaan suomalaisissa hallinto-oikeuksissa on ollut pitkä perinne ja kunnia-asia, että pieni ihminen pärjää omin voimin jopa pelkällä ruutupaperikirjoituksella.
– Asian intressiin nähden korkea tuomioistuinmaksu on ristiriidassa tuon perinteen kanssa. Jos oikeusturva ontuu, pian ontuu koko yhteiskunta.
Pitkäranta huokaa syvään ja tyytyy kohtaloonsa.
– Tuomioistuimen tehtävänä ei kuitenkaan ole kritisoida lainsäädäntöä vaan soveltaa sitä.
– Kynnysrahojen korottaminen ja käyttöalan laajentaminen on poliittinen päätös. Näin on nähty hyväksi. Me tuomarit olemme vain lainkäyttäjiä. Lait valmistellaan ministeriöissä ja säädetään eduskunnassa.
– Sen tiedän, että Ruotsissa tällainen ei tulisi kuuloonkaan.