Sanni, Evelina, Vilma Alina, Janna, Manna, Iisa... Suomen pop-kenttää tuntuvat nyt dominoivan suomenkielistä musiikkia esittävät pari-kolmekymppiset naiset.
Sukupuolen, iän ja kielen lisäksi edellä mainittuja naispoppareita yhdistää se, että kaikki esiintyvät etunimillään ja laulavat rakkaudesta ja ihmissuhteista. Nämä määritelmät täyttää myös uraansa pop-artistina aloitteleva Ulpu eli Ulpu Hozjajenok, 31. Kuinka hän aikoo tehdä itsensä tunnetuksi ja löytää yleisönsä äärimmäisen kilpaillulla alalla?
– Kun istun aamulla kahvikupin kanssa pianon ääreen säveltämään, en voi miettiä, erottuuko tämä biisi muiden biiseistä tai onko tälle olemassa joku markkinarako. Jos rupeaisin ajattelemaan sitä, säveltämisestä ei tulisi mitään, Ulpu kertoo levy-yhtiönsä EMI Capitolin käyttämällä studiolla Helsingin Hietalahdessa.
Siinä vaiheessa, kun sävellys ja sanoitus ovat syntyneet ja kappaletta aletaan sovittaa, markkinarakoa joudutaan kuitenkin väistämättä pohtimaan. Studiolla hiotaan parhaillaan Ulpun tulevaa singleä Itkevät miehet. Vielä ei ole varmaa, tuleeko siitä vahvasti tuotettu voimabiisi vai riisuttu, akustinen pianoballadi.
Teen musiikkia omasta elämästä enkä koe luontevaksi piiloutua keksityn nimen taakse. Ulpu
Musiikkibisneksessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kappaleeseen päätetään tehdä voimakkaat konetaustat ja iso "droppi" eli kertosäkeen jälkeinen instrumentaalinen koukku, jossa kappale ikään kuin "räjähtää", sitä ei välttämättä soiteta Radio Suomella. Sen sijaan se voi kerätä paljon kuunteluita Spotifyssa tai muissa netin suoratoistopalveluissa, joita käyttävät pääasiassa nuoret.
Jos taas päädytään tekemään klassisempi pop-kappale, jonka suuret radiokanavat kelpuuttavat soittolistoilleen, Spotify-sukupolvi ei välttämättä koe sitä omakseen.
Kappaleen tyylilaji vaikuttaa myös siihen, millaisia keikkoja artisti rupeaa tekemään: tuleeko yleisö keikoille tanssimaan vai tunnelmoimaan
Suomen kieli jyräsi englannin
Ulpu tavoittelee musiikkinsa kuuntelijoiksi suunnilleen itsensä ikäisiä, kolmekymppisiä naisia. Sama kohderyhmä on monella muullakin naisartistilla Suomessa.
Kun kilpailu yleisöstä kerran on kovaa, miksi niin moni poppari valitsee artistinimekseen oman etunimensä ja esiintyy suomeksi?
Ulpu uskoo, että etunimi-trendi on yhteydessä pop-musiikin muuttumiseen bändivetoisesta solistivetoisemmaksi. On luontevaa, että artistinimeksi valitaan oma etunimi silloin, kun artistin taustalla soittava bändi on selkeästi taustabändi ja solisti on ainoa, joka antaa haastatteluita julkisuudessa.
On artisteja, jotka striimaavat hyvin, mutta joita kaduntallaaja ei tunnista. Jukka Immonen
Keksityn artistinimen käyttö myös tuntuisi Ulpusta jotenkin teennäiseltä.
– Pyrin tekemään rehellistä musiikkia omasta elämästäni enkä koe luontevaksi mennä piiloon minkään keksityn nimen taakse. Jos musiikkini olisi teatraalisempaa, voisin ehkä verhoutua johonkin hahmoon tai alter egoon.
Ulpu teki aikaisemmin musiikkia englanniksi mutta kieli vaihtui suomeksi, kun hänet vuonna 2015 kiinnitettiin EMI Capitolille. Kielen vaihtaminen suomeksi oli kuitenkin Ulpun oma idea.
– Halusin alkaa tehdä musiikkia kunnianhimoisemmin, ammattimaisemmin ja suuremmalla satsauksella kuin ennen. Koin, että englannin kieli on ollut mulle tapa piiloutua. Englanninkieliset tekstini olivat jääneet ehkä vähän pintapuolisiksi.
Totta kai trenditkin vaikuttavat artistien kielivalintoihin. Tutkimukset osoittavat, että kotimainen englanniksi laulettu musiikki on kymmenessä vuodessa lähes kadonnut Suomen Top 100 -hittilistalta. Vielä vuonna 2004 englanninkielisten kappaleiden osuus listalla oli 24 prosenttia, mutta vuonna 2015 listalta löytyi vain yksi englanninkielinen kappale.
Yksi syy ilmiöön on se, että musiikissa vientimarkkinat ja kotimaan markkinat ovat eriytyneet. Ne kotimaiset artistit ja bändit, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille, eivät välttämättä nouse suureen suosioon Suomessa. Esimerkki suomalaisartistista, joka tähtää suoraan kansainvälisille markkinoille, on englanniksi laulava Alma, joka työskentelee suomalaisten sijasta amerikkalaisten tuottajien kanssa.
Menestykseen tarvitaan hittibiisi – mutta se ei vielä riitä
Capitol Recorsin luova johtaja Jukka Immonen on monen menestyneen kotimaisen pop-artistin taustalla. Hän on tuottanut esimerkiksi Jenni Vartiaisen, Anna Puun ja Anna Abreun menestyslevyt.
Hänen mukaansa artistin voi sanoa olevan menestynyt, kun tämän kappaleet soivat radiossa tai niitä striimataan eli kuunnellaan paljon netin suoratoistopalveluissa ja kun artisti tekee paljon keikkoja ja esiintyy isoilla festarilavoilla.
– On kuitenkin myös paljon artisteja, jotka striimaavat hyvin, mutta joita tavallinen kaduntallaaja ei tunnista, Immonen kertoo.
Esimerkiksi Youtuben kautta suosioon nousseet pop-tähdet eivät ole koko kansan julkkiksia. Heistä ei kirjoiteta lehdissä, mutta heillä saattaa olla satojatuhansia faneja.
– Musiikkiala pirstaloituu yhä enemmän eikä enää ole yhtä reittiä pinnalle, Immonen sanoo.
Menestys tarkoittaa eri artisteille eri asioita. Joillekin riittää, että heidän keikoillaan käy ihmisiä ja että he saavat musiikistaan tarpeeksi rahaa elämiseen, eivätkä he edes tavoittele massiivista radiosoittoa tai medianäkyvyyttä. Jos kuitenkin tähtää isompaan suosioon, tärkeintä olisi tehdä iso hittikappale. Jos hitti ei synny artistin omasta kynästä, tekijöiksi täytyy löytää hyvät säveltäjät, sanoittajat ja tuottajat.
Nuoremmat ovat ehkä parempia ottamaan selfieitä, mutta en piilottele, että elän kolmekymppisen elämää. Ulpu
Hyvä kappale ei vielä yksin riitä, vaan artisti tarvitsee sille julkaisijan eli levy-yhtiön sekä aktiivisen keikkamyyjän.
Nykyään aloittelevan artistin olisi myös yhä tärkeämpää miettiä näkyvyyttään ja rooliaan sosiaalisessa mediassa. Jotkut popparit palkkaavat jopa oman kuvaajan ja stylistin näyttääkseen sosiaalisessa mediassa hyvältä ja saadakseen paljon seuraajia.
Niin pitkälle Ulpu ei ole mennyt.
– Olen kamalan laiska sosiaalisessa mediassa, mutta en ota siitä suuria paineita. Koen tekeväni musiikkia suunnilleen itseni ikäisille ihmisille. Nuoremmat ovat ehkä parempia ottamaan selfieitä, mutta en piilottele sitä, että olen suunnilleen 30-vuotias ja elän kolmekymppisen elämää.
Vaikka kaikki palaset olisivat kohdallaan, menestys ei ole taattu. Tarvitaan myös onnea.
Kaiken pyörityksen keskiössä artisti voi välillä tuntea olevansa aika yksin.
– On raskasta, kun pitää omalla karismalla, persoonalla ja äänellä vakuuttaa iso joukko ihmisiä siitä, että niiden kannattaa tehdä duunia sun eteen, Ulpu kertoo.
– Se on tosi iso urakka pitää kasassa.
Hyvä kappale löytää kuulijansa
Ulpu on artistina onnekkaassa asemassa, sillä hän on saanut taustalleen levy-yhtiön ja keikkamyyjän, jotka miettivät hänen artistiprofiiliaan. Itse hän voi keskittyä kappaleiden tekemiseen.
Tällä hetkellä Ulpu tähtää siihen, että saisi esikoisalbuminsa valmiiksi ja ettei levylle päätyisi yhtään kappaletta, jota joutuisi häpeämään.
– Toisaalta mulle on sanottu, että pieni häpeä on hyvä. Jos biisi on pelkästään hyvä ja tyylikäs, se ei riitä. Sen pitää myös tuntua joltain.
Lopulta levy-yhtiönkin on mahdotonta kontrolloida sitä, tuleeko Itkevät miehet -singlestä tai Ulpun esikoisalbumista hitti vai ei. Menestyksen päättää yleisö.
Sekä Ulpu että Capitol Recordsin Jukka Immonen luottavat kuitenkin siihen, että hyvälle kappaleelle riittää kuuntelijoita, vaikka kilpailu alalla onkin kovaa.
– Jaksan uskoa ihan loputtomiin siihen, että kun musa on kondiksessa, se löytää yleisönsä, Immonen sanoo.
– Biisi ratkaisee, Ulpu tiivistää.