Euroopan komission varapuheenjohtaja, Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen sanoo, että Suomen tilanne on huonompi kuin hänen aikanaan.
Suomi sai viimeksi keskiviikkona komissiolta nuhteet budjettisääntöjen rikkomisesta. Komission mukaan Suomi ei näytä onnistuvan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen ehtojen täyttämisessä.
– Siinä mielessä (tilanne on) ehkä huonompi, että velkataso on mennyt yli 60 prosentin (bruttokansantuotteesta) ja vajeet ovat suurempia, mutta en arvostele Suomea.
Katainen sanoi Ylelle, että komission nuhteet eivät ole merkki Suomen hallituksen epäonnistumisesta.
– Kysymys on siitä, että rakenneuudistusten tekeminen on aina vaikeaa ja niiden hedelmät tulevat aina viiveellä.
Kataisen mukaan hallituksen on vain pidettävä huoli siitä, että tahti uudistuksissa ei notkahda.
"Käynnissä populismin mm-kisat"
Helsingissä vieraileva Katainen puhui torstaina paneelikeskustelussa komission Suomen-edustustossa. Vaikka Britannian päätös erota EU:sta horjuttaa unionia, Katainen sanoi, että integraatio etenee.
– Minun arvioni on, että EU ja Eurooppa tulee olemaan huomattavasti tiiviimmin ja laajemmin integroitunut 3–5 vuoden kuluttua kuin mitä se on tällä hetkellä.
Kataisen mukaan integraatio on tällä hetkellä "valtavaa", koska yritykset, hallitukset ja kansalaisjärjestöt vaativat sitä komissiolta. Hän nosti esimerkiksi digitaaliset sisämarkkinat ja energiamarkkinat sekä puolustusyhteistyön ja terrorismin torjunnan tiivistymisen.
Katainen korosti kuitenkin sitä, että Euroopan päätöksentekijöiden pitää vastustaa populismia, joka on lisännyt epävakautta Euroopassa.
– Käynnissä ovat poliittisen populismin mm-kisat. Vielä noin viikko sitten Eurooppa johti 1–0, mutta nyt ollaan Yhdysvaltojen kanssa tasoissa. Kilpailu on kova.
Katainen huolehti työpaikattomasta kasvusta
Katainen puhui myös julkisten menojen lisäämisestä sekä tulonjaon tasaamisen puolesta, mutta ei Suomessa.
Euroopan komissio on nostanut esiin, että euroalueella olisi tarpeen lisätä julkisia menoja. Kataisen mukaan vain kourallisella maita olisi varaa elvyttää, kuten Saksassa, Hollannilla, Slovenialla ja Virolla. Suomi ei kuulu joukkoon, vaikka velkaa on vähemmän kuin Saksalla.
– Suomen velka kasvaa, Saksan ei. Myös työttömyys on Saksassa matalampaa, Katainen totesi.
Katainen toisti komission sanoman, että ne maat, joilla olisi varaa lisätä julkisia investointeja, eivät halua sitä tehdä, ja ne maat, joilla ei ole varaa, haluavat.
Katainen piti tärkeänä myös sen huomioimista, että EU-maissa talous voi kasvaa reippaasti ja varallisuus lisääntyä, mutta työllisyys ei silti nouse, mikä liittyy digitalisaation etenemiseen.
– Yksityisellä sektorillakin on alettu kasvavissa määrin esittää ajatuksia, että jäsenmaissa kannattaa kiinnittää kilpailukyvyn ja vapaakaupan puolustamisen lisäksi entistä enemmän huomiota tulonjakoon. Liikutaan lähellä ajatusmallia, jota Pohjoismaissa on harrastettu.
Suomessa tulonjaon tarkastelulle ei Kataisen mukaan ole juuri tarvetta. Hänen mukaansa Suomessa tilanne on hyvä, mutta muualla Euroopassa kannattaa katsoa tulonjaon tasaisuuden perään, kun avataan taloutta.