Yhä useampi synnyttäjä on ulkomaalaistaustainen. Esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa ulkomaalaistaustaisten osuus on ollut prosentin luokkaa 1 400 synnyttäjästä, kun tänä vuonna prosenttiosuus nousee todennäköisesti lähemmäs kahta, kertoo synnytysosaston osastonhoitaja Merja Kairi.
Suurin osa maahanmuuttajataustaisista synnyttäjistä on ollut Suomessa vain vähän aikaa. Tulkkauksia on tarvittu eniten arabiaksi ja somaliaksi.
– Olen esimerkiksi nyt Porissa vastaanottokeskuksessa, mistä nainen on juuri lähdössä synnyttämään. Viime vuoden aikana täällä on syntynyt ainakin kymmenen vauvaa ja viisi rouvaa on juuri raskaana, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Päivi Hieta.
Kielimuuri yllättää synnytyksessä
Ulkomaalaistaustaisten synnytysten myötä esimerkiksi puhelin- ja videotulkkaukset ovat lisääntyneet. Tulkkien saatavuus vaihtelee paikkakuntakohtaisesti, mutta kaiken kaikkiaan tulkkeja on nyt enemmän saatavilla, sanoo Maahanmuuttoviraston Hieta.
Kätilöopiston ylihoitaja Katja Koskinen sanoo, että synnytys on usein niin nopea tilanne, ettei tulkkia aina ehditä hankkia. Hän sanoo, että tärkeintä on saada luotua molemminpuolinen luottamus äidin ja kätilön välille.
– Synnytys on niin universaali tilanne, että se yhdistää naisia myös ilman yhteistä kieltä. Maahanmuuttajanaiset tulevat usein sairaalaan vasta siinä vaiheessa, kun synnytys on hyvin käynnissä, eikä siinä ehdi tulkkeja soitella, Koskinen sanoo.
Viikonloppuisin voi olla haastavaa saada tulkkia järjestymään, sanoo osastonhoitaja Merja Kairi Kanta-Hämeestä.
– Kyllä kielimuuri on suurin ongelma tässä. Synnytyskokemus voi olla rankka. Kun ei ole yhteistä kieltä, niin ei pysty oikein auttamaan. Ei tiedetä, mitä nainen on kokenut omassa maassaan ennen kuin on lähtenyt. Jos taustalla on seksuaalista hyväksikäyttöä, niin se nousee synnyttäessä esiin.
Lääkkeellisistä kivunlievityksistä on vaikea puhua
Synnytystilanteeseen liittyy kuitenkin monia kulttuurisia eroja. Esimerkiksi kipua voidaan tuoda esille eri tavalla kuin suomalaisten synnyttäjien kanssa on totuttu.
– Kipua voidaan näyttää eri tavalla kuin suomalainen synnyttäjä näyttää. He ehkä huutavat enemmän, eivätkä välttämättä ole kuitenkaan niin kipeitä. Eikä mekään osata tulkita sitä, kun ei osata kysyä, että tarvitsetko lääkkeitä, sanoo synnytysosaston osastonhoitaja Merja Kairi Kanta-Hämeestä.
Läsnäolo, tukeminen, rauhallinen ilmapiiri, lämpötyynyt, suihku ja hieronta ovat tärkeitä kuten suomalaistenkin kohdalla. Katja Koskinen
Helsingin Kätilöopistolta Katja Koskinen sanoo, että kielimuuri voi olla ongelmallinen silloin, kun halutaan puhua lääketieteellisistä kivunlievitysmenetelmistä.
– Kivunlievityksestä on vaikea puhua. Toisaalta tullaan sellaisista maista, missä sitä ei osata edes odottaa. Läsnäolo, tukeminen, rauhallinen ilmapiiri, lämpötyynyt, suihku ja hieronta ovat tärkeitä, kuten suomalaisillakin naisilla, sanoo Koskinen.
Synnytyssalissa on törmätty myös kulttuurisiin sukupuolikysymyksiin.
– Esimerkiksi muslimeilla on vahvasti se ajatus, ettei mies saisi olla synnytyksessä mukana ja meillä on mieslääkäreitä. Sen me tiedämme jo, ja yritetään aina järjestää nainen. On kuitenkin varmasti paljon sellaista, mitä me emme tiedä, kun emme tiedä kulttuuria, sanoo Kairi.
Kätilöopistolla kokemus on osoittanut, että maahanmuuttajasynnyttäjä ja hänen tukihenkilönsä hyväksyvät useimmiten kuitenkin myös mieslääkärin.
– Synnytyslääkärit ovat meillä useimmiten naisia muutenkin, mutta esimerkiksi anestesialääkärit puolestaan miehiä. Harva siinä hetkessä on kieltäytynyt hoidosta, sanoo Koskinen.
Kulttuurien kohtaamiseen jonkin verran koulutetaan
Sekä Katja Koskinen Kätilöopistolta että Päivi Hieta Maahanmuuttovirastosta sanovat, että äidin kanssa on tärkeää keskustella jo ennen synnytystä lapseen liittyvistä asioista.
– Tulkin avulla selvitetään jo hyvissä ajoin, miten synnytys Suomessa toimii. Kunnan yhteistyö on kaiken ydin, siten sairaalassakin asiat toimivat hyvin. Me tarvitsemme kunnan neuvolapalveluita, se on olennaista, sanoo Päivi Hieta maahanmuuttovirastosta.
Tämä on kuitenkin aika tuore asia, jota opetellaan joka tasolla. Katja Koskinen
Hän sanoo, että esimerkiksi vastaanottokeskusten ja terveydenhoidon henkilökunnat voivat tehdä keskenään yhteistyötä. Tällainen eri toimijoiden välinen yhteistyö on hedelmällistä.
– Tämä on paikkakuntakohtaista, ja näitä aloitteita tulee niin vastaanottokeskuksista kuin sairaaloista. Tällaiset verkostot poikivat aina lisää yhteistyötä ja tieto saavuttaa yllättävän monia, Hieta sanoo.
Kätilöopistolla henkilökunta saa jonkin verran kulttuurista koulutusta, sanoo ylihoitaja Katja Koskinen. Hän sanookin, että paras opettaja eri kulttuurien kohtaamisessa tulee sekä omassa työssä, mutta myös uuden hoitohenkilökunnan myötä.
– Tämä on kuitenkin aika tuore asia, jota opetellaan joka tasolla. Nyt tulee myös maahanmuuttajataustaista hoitohenkilökuntaa, joka helpottaa tilannetta, sanoo Koskinen.