Uudenlaisessa työhyvinvoinnin mallissa työntekijää kuvataan termillä "kuivan kesän orava". Ajatus ei ehkä ole kaikkein mairittelevin, mutta termillä viitataan siihen, että nykyinen työelämä vaatii sisukkuutta. Uutta tekniikkaa joutuu ottamaan haltuun jatkuvasti ja yt-neuvottelut repivät työyhteisöjä.
– Kyse on siitä, millainen kyky ihmisellä on nousta ja jatkaa matkaa, vaikka vastoinkäymisiä riittää, Urahyvinvoinnin johtaminen -hankkeen projektipäällikkö Pauli Kallio Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Itäsuomalaisessa hankkeessa on vuoden ajan kehitetty johtamisen malleja. Johtamiseen liittyy luonnollisesti myös työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Uusi termi "urahyvinvointi" viittaa siihen, miten hyvin ihmiset voivat pitkällä aikatähtäimellä. Kuivan kesän oravat voivat hyvin, sillä he vahvistuvat ajan kuluessa.
Metaforan murjaissut Sami Hiltunen korostaa tarkoittavansa sillä positiivista mielikuvaa työntekijästä, joka on terve ja hyvässä kunnossa. Hän työskentelee tuotantopäällikkönä Ratesteel Oy:ssä, joka on yksi hankkeessa mukana olleista firmoista.
– Olen aika uusi tässä työnkuvassa, mutta vastoinkäymisiä on ehditty jo kokea. Vastoinkäymisiin voi suhtautua kuin siihen, että vedettäisiin veneen kölin ali. Sitkeä työntekijä menee seuraavalla kerralla kölin ali hymyillen ja pitää vielä nenästä kiinni, Hiltunen kuvaa.
Hiltunen kertoo myös, että hän jatkaa hankkeen jälkeen urahyvinvoinnin kehittämistä muun muassa antamalla alaisilleen entistä enemmän vastuuta ja keskittymällä kunkin työntekijän vahvuuksiin.
Pomoista henkisen työhyvinvoinnin sparraajia
Itä-Suomessa toteutetussa hankkeessa keskityttiin käytännössä tukemaan johtajia erilaisissa työpajoissa ja vertaistukiryhmissä.
– Fyysisestä työhyvinvoinnista on useassa yrityksessä jo huolehdittu. Keskusteluyhteyksien ja vuorovaikutuksen parantaminen johtamisessa ovat kuitenkin yleensä kehittämistä vaativia kohteita, Kallio kertoo.
Hyvinvointiin vaikuttaa Kallion mukaan paljon juuri se, miten hyvin yrityksessä osataan kommunikoida.
Hankkeeseen osallistui viisi yritystä: Betonimestarit Oy, Niiralan Kulma Oy, Ratesteel Oy, Savon Taimen Oy ja Sakupe Oy.
ELY-keskuksen kautta kanavoidulla EU-varoilla ja yritysten tuella rahoitettu hanke tuli päätökseen tänään tiistaina pidetyssä päätöstilaisuudessa.
– Tämä oli kuin esiselvityshanke, sillä vuosi on hyvin lyhyt aika tällaiselle. Selvitys- ja tutkimustyötä pitäisi siis vielä jatkaa, Pauli Kallio kertoo.
Viidestä yrityksestä mukana oli 72 ihmistä ja koulutustilaisuuksia oli 29. Tuloksista kirjoitetaan Urahyvinvoinnin johtamisen opas.