Anjalan kartanon pääovea reunustavan parvekkeen kaiteesta roikkuu musta kuormaliina. Ilman sitä laudat saattaisivat tippua.
– Viime kesänä puutavara kuivui niin, että laudat oikein käpristyivät. Tuntui, että ne poksahtavat irti parvekkeista. Niitä ei pystynyt naulaamaan takaisin kiinni, koska ne olivat niin käyriä, kertoo Ankkapurhan kulttuurisäätiön kehittämispäällikkö Kirsi Sali.
Ongelmat eivät jää siihen. Viime kesänä vaihdettiin terassien lattialaudat, koska ne olivat hyvin huonokuntoisia.
– Toisesta terassista meni jalka läpi. Ovet ovat olleet siinä kunnossa, että niitä on erittäin vaikea avata. Jos vaikka pitäisi pelastautua yläkerrasta parvekkeen ovesta, niin sitä ei välttämättä saisi auki ilman että se hajoaisi, sanoo Sali.
Kartano ei ole tällä hetkellä turvallinen, mutta se halutaan muuttaa matkailukohteeksi. Ankkapurhan kulttuurisäätiö kunnostaa kartanoa tänä vuonna reilulla 40 000 eurolla.
Kohti itsenäisyyttä
Kymijoen rannalla seisova kartano on historiallisesti merkittävä.
Kartano tunnetaan parhaiten Anjalan liitosta, joka on nimetty kartanon mukaan. Kartanossa allekirjoitettiin vuonna 1788 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan lopettamista vaatinut vetoomus, jota pidetään myös Suomen ensimmäisenä pyrkimyksenä kohti itsenäisyyttä.
Venäläinen tykkituli tuhosi alkuperäisen, 1600-luvulla rakennetun kartanon 1700-luvun lopussa, mutta nykyinenkin kartanorakennus on jo parisataa vuotta vanha. Myös kivinavetta on 1800-luvulta.
Anjalan kartano kunnostettiin museoksi 1950-luvulla. Tuolloin huoneiden sisustus ja pintamaalit entisöitiin 1800-luvun tyyliin. Parvekkeita ja ikkunoita kunnostettiin.
Museovirasto sulki kartanossa toimineen museon vuonna 2010. Alueella toimi vielä museotoiminnan loputtua museonhoitaja, joka huolehti kartanosta. Sitten hänkin lähti, ja rakennus jäi valtion Senaatti-kiinteistöjen huoltoon.
– Se oli silloin hyvin vähäisellä huollolla. Nurmikko leikattiin, se oli oikeastaan kaikki mitä me näimme tapahtuvan. Kartano pääsi siinä vähän rapistumaan, Sali sanoo.
Senaatti-kiinteistöt etsi pitkään ostajaa tyhjillään olleelle kartanolle, kunnes se päätyi paikallisen Regina-säätiön kautta entisen omistajasuvun Wreden haltuun loppuvuodesta 2017.
Ankkapurhan kulttuurisäätiö solmi uuden omistajan kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, ja ryhtyi huoltamaan kartanoa omalla kustannuksellaan ja museoviraston korjausavustuksilla.
– Ankkapurhan alue oikein huokuu historiaa ja vanhaa rauhallista ilmapiiriä. On todella tärkeää, että se saadaan säilytettyä lapsille ja nuorille, joita täällä käy paljon, ja myös kaikille meille jotka nautimme ulkona kulkemisesta ja pidämme kauniista miljööstä, sanoo Kirsi Sali.
Sali pitää kartanon rapistumista surullisena, mutta luonnollisena.
– Vanhat rakennukset kuluvat. Jos niitä ei hoideta, tapahtuu nopeasti asioita, jotka vievät ne huonoon kuntoon. On ymmärrettävää, että on tullut vesivahinkoja, rapautumista ja lahoamista. Viime vuosina aiheutuneet vauriot ovat täysin korjattavissa.
Turvallisuus etusijalla
Anjalan kartanon kattoremontti valmistui pari viikkoa sitten. Remontissa korjattiin vanhanaikainen jalkaränni, eli vedet katolta varsinaisiin ränneihin ohjaava lista. Se oli repeytynyt osittain irti ilmeisesti lumen ja jään vaikutuksesta, ja vaurioittanut kattoa.
Kulttuurisäätiö pyrkii kunnostamaan kartanoa ensisijaisesti siten, että siellä on turvallista liikkua.
Seuraavana korjauslistalla ovat parvekkeet, rapistuneet ovet ja ikkunat ja sisätilojen huonokuntoiset seinäpinnat. Myös pihapiirin vanhoja puita on huollettu. Puiden ympärille on tarkoitus asentaa turva-aitoja.
– Täällä kaatuu säännöllisesti myrskyllä joku puu. Painavan lumen alla puista repeilee isoja oksia. Viime kesänä niitä repeili ihan muuten vaan.
Kartanon alueella remontoidaan myös vanhaa kivinavettaa ja patosiltaa. Ankkapurhan vanhasta rakennuskannasta on kartanon ja kivinavetan lisäksi jäljellä myös viljamakasiini, lato ja riihi sekä kaksi väentupaa. Nekin tarvitsevat kunnostusta.
– Kevään koittaessa alueella on tarkoitus ehostaa maalipintoja ja korjata kattoja, kertooSali.
Tulevaisuuden kustannuksia on Salin mukaan vaikea arvioida.
– Vanha rakennuksen kanssa remontti ei ole koskaan valmis. Kunnostamme kartanoa hyvin rauhalliseen tahtiin. Projekti on ikuinen.
Rakennukset eivät ole ainoa asia, joka kulttuuripuistossa uudistuu.
Koiranäyttelyitä ja musiikkia
Museovirasto vei kartanon kalusteet mennessään, mutta viime kesänä ne palautettiin yhteen saleista – virtuaalisessa muodossa. Älypuhelinsovelluksen avulla kävijät pääsivät kurkkaamaan siihen, miltä salissa on voinut näyttää menneillä vuosisadoilla.
– Lisätyn todellisuuden vastaanotto oli todella hyvä. Sitä on tarkoitus kehittää tänä kesänä. Asiakkaat ovat toivoneet, että sama mahdollisuus olisi useammissa huoneissa. Katsotaan, saataisiinko sovellukseen luotua myös ääntä ja musiikkia, sanoo kulttuurituottaja Noora Mäkiranta.
Mäkiranta työskentelee Anjalan kartanon uusi aika -hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää kartanosta entistä vetovoimaisempaa kulttuuriperintömatkailukohdetta ja Ankkapurhan kulttuuripuistosta monipuolista tapahtuma-aluetta.
Tulevaksi kesäksi on suunniteltu muun muassa lasten päiväleirejä, musiikkiesityksiä, ulkona järjestettäviä elokuvanäytöksiä ja koiranäyttelyitä. Mäkirannan mielestä Ankkapurhan alue soveltuu tapahtumien järjestämiseen hyvin.
– Täällä on niin laajat ja upeat tilat, että mahdollisuuksia on moneen. Toivomme, että ihmiset löytäisivät alueelle, innostuisivat itsekin toteuttamaan tapahtumia täällä ja olemaan ihan muuten vaan, Mäkiranta sanoo.
Ideoita tuleviin tapahtumiin ja toimintaan on kerätty ihmisiltä. Niitä on tullutkin runsaasti. Toiveista päällimmäisinä nousivat esiin musiikki ja lastentapahtumat.
– Alueen kehittäminen on todella tärkeää ainakin paikallisille. He kokevat tämän alueen niin omakseen, toteaa Noora Mäkiranta.
Virtaa asuntomessuista
Ankkapurhan kulttuuripuisto on yksi tulevana kesänä järjestettävien Kouvolan asuntomessujen etäkohteista. Messujen ajan Ankkapurhassa järjestetään tapahtumia päivittäin. Ankkapurhan kulttuurisäätiön ja Nuorisokeskus Anjalan toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen pitää kulttuuripuiston valintaa tärkeänä etappina.
– Näen sen merkitsevän meille tulevaisuutta. Toivon, että Ankkapurha vihdoin nousisi arvoiseensa asemaan Kouvolan vetovoimatekijöissä ja etteivät messukävijät vain piipahtaisi, vaan viipyisivät täällä pidempään.
Alueella toimivan Anjalan nuorisokeskuksen leireillä ja muissa ohjatuissa toiminnoissa käy vuosittain 15 000 lasta ja nuorta. Liikkanen toivoo, että kartanon kävijämäärä tuplaantuu tulevaisuudessa.