Soten kaatuminen on saanut monen kunta- ja kaupunkijohtajan kärsivällisyyden koetukselle. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on seurannut monen kollegansa kanssa soten kaatumista ja sen jälkeen käytyä keskustelua.
Juuri nyt Timosta hämmentävät eniten nämä 5 asiaa.
Sote-soppa
– Kyllä soten kaatumisen tuloksena on syntynyt melko kaoottinen tilanne monessa kunnissa. Mikä on viisasta kunnille ja kaupungeille, se on nyt hyvä kysymys.
– Monen (kuntajohtajan) kärsivällisyys alkaa olla koetuksella. Ongemat, joita lähdettiin sotessa hoitamaan, eivät ole poistuneet mihinkään. Eri puolilla Suomea on kutsuttu kuntia koolle. Useat kaupungit ja kunnat lähtevat nyt miettimään ja tekemään omia ratkaisujaan. Ei me voida vaan odottaa loputtomiin.
Leveät hartiat
Sotella lähdettiin hakemaan niin sanottuja leveämpiä hartioita, jotta kansalaisille olisi voitu tarjota kaikkialla Suomessa yhtä laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Toinen syy oli se, että rahapulassa olevien kuntien avuksi tulisi muita kuntia kantamaan vastuuta suurista kustannuksista.
Osa kunnista saattaa nyt lähteä jo olemassa olevista kuntayhtymistä.
– Viime päivien pohjalta näyttää siltä, että liikettä on kahteen suuntaan. Kuntayhtymiä on syntymässä eri puolille Suomea, ja ehkä aika nopeastikin. Toisaalta näissä olemassa olevissa kuntayhtymissä on myös nähtävissä se, että kunnat haluavat tulla nyt ulos niistä ja järjestää palvelunsa jollekin toiselle pohjalle. Tämäkin näyttää vähän sekavalta.
Sote-valmistelu voidaan hyödyntää
Soten kaatumisen jälkeen on käynyt selville, että soten valmisteluun kului rahaa noin 200 miljoonaa.
Viime päivinä virkamiehet ja poliitikot ovat vakuutelleet, että sote-valmistelusta voidaan hyödyntää suuri osa.
Timonen ihmettelee, miten tämä tehdään käytännössä.
– Se on valtava urakka. Esimerkiksi meillä Päijät-Hämeessä on varmaan yhden pienen kirjaston verran aineistoa ja materiaalia. Kuinka se hyödynnetään, kuka sen hyödyntää ja kuka sen pohjalta ryhtyy kehittämistoimenpiteisiin? Tässäkin aikaa kuluu. Ja mitä pidempi aika kuluu, sitä hyödyttömämmäksi materiaali muuttuu.
Kiinteistökaupat
Turun kaupunki myi 8 hoiva- ja sairaalakiinteistöään muutama kuukausi sitten 130 miljoonalla eurolla.
Kuntaliitto on ollut huolissaan, etteivät muut seuraisi perässä. Moni kunta kuitenkin pohtii kiinteistöjensä myymistä.
– Monelle kunnalle on soitettu tämän talven aikana ja kysytty, onko sote-kiinteistöjä myytävänä. Sellaista on nyt liikkeellä. Se kertoo siitä, että kaupungeissa ja kunnissa alkaa olla epätoivo sen suhteen, miten tämä sote-asia hoidetaan.
Rajoituslaki
Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu kiivaasti rajoituslaista, joka estää kuntia tekemästä merkittäviä ulkoistuksia sote-palveluihinsa. Tämä määräaikainen laki on voimassa vuoteen 2020 saakka. Eri tahoilla lakia tulkitaan eri tavoin.
Joissakin kunnissa lakia on tulkittu niin, että kun sote kaatui, laki ei sitoisi enää kuntia.
– Eivätköhän kaikki suuret kaupungit ole keskustelleet lakimiestensa kanssa, mikä tämä tilanne on. Varovastikin sanoen tilanne on aika epäselvä. Tämä koko rajoituslaki on erikoinen. Kuntien täytyy hoitaa sote-palvelut, mutta meidän kädet ovat sidottu. Tämän lain takia meillä ei ole käytössä kaikkia työkaluja.
– Uskon, että kunnat lähtevät haastamaan rajoituslakia.
– On aito vaara, että päädymme sellaiseen tilanteeseen, että sote-järjestelmä pirstaloituu entisestään. Kunnilla alkaa olla pakottava tarve tehdä ratkaisuja ja päätöksiä. Loputonta odottamista ei voida enää jatkaa.
Lisää aiheesta:
Soten projektijohtaja Päivi Nerg: 200 miljoonaa euroa valmistelurahaa ei mennyt hukkaan
Sote kaatui ja hallitus erosi – Yle seurasi dramaattisen päivän hetki hetkeltä, tässä herkkupalat