Stora Enson Oulun tehtaan muutoksen selkein vaikutus on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille.
Siirtyminen hienopaperin tekemisestä kartonkitehtaaksi tarkoittaa yhtä aikaa tehtaan jalostusarvon laskemista ja kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämistä.
Kraftlainerin tuotanto tuo kansantuotteeseen vähemmän lisäarvoa kuin hienopaperin tuotanto on tehnyt
Tuotteen jalostusarvo siis laskee Oulussa, mutta puuta ostetaan Pohjois-Suomen puunhankinta-alueelta aiempaa enemmän.
Stora Enson suunnitelma lopettaa päällystetyn hienopaperin tuotanto Oulussa ja ryhtyä sen sijaan tekemään pakkausten raaka-ainetta, kraftlaineria vanhalla paperilinjalla tuo mukanaan monia muutoksia.
Osa niistä on aluetalouden ja kansantalouden kannalta selkeästi ikäviä ja osa taas hyvinkin myönteisiä. Kaikki riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.
Tässä yhteydessä myös ilmastopolitiikka, hiilinielut ja se kuinka pitkäikäisiä ja jalostusarvoltaan korkeita tuotteita puusta tehdään ovat merkittäviä seikkoja.
Konkreettisin asetelma on teollisuustyöväestön ja metsänomistajien välillä. Edelliset häviävät ja jälkimmäiset voittavat.
Oulu menettää - maakunta hyötyy
Tuotantopanokset, työntekijöiden määrä ja tuotteen volyymi laskevat Oulussa Stora Enson suunnitelmien mukaan.
Samaan aikaan Pohjois-Suomesta hankitaan puuta uudessa toimintamallissa noin 500 000 kuutiota enemmän kuin nyt.
Se tarkoittaa karkean laskelman mukaan noin 20 miljoonan euron vuotuista lisäystä aluetalouteen puun myynti-, korjuu- ja kuljetuskustannuksina. Tämä raha hyödyttää metsänomistajia, metsäkone- ja kuljetusyrityksiä.
Pitäisi pystyä nostamaan puun jalostusarvoa. Kansantalouden ja hiilitaseen kannalta se olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto Rauli Svento, taloustieteen professori, Oulun yliopisto
Liikutaan samassa kokoluokassa kuin Oulussa työttömäksi jäävien, arviolta 400 paperityöläisen, vuotuinen palkkasumma.
Oulussa työttömäksi näyttää jäävän paljon enemmän työntekijöitä kuin Stora Enson Varkauden yksikössä, missä samantyyppinen toimenpide on toteutettu joitakin vuosia sitten. Tämä taas näyttäisi johtuvan automaation kehityksestä.
– Oulun kraftlainer-tuotannossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja digitalisaatiota. Se työllistää vähemmän, sanoo Stora Enson viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen.
Miinusmerkkiseksi kääntynee myös Stora Enson Oulun tehdaskokonaisuuden eli integraatin ympärille rakentuneen kemian teollisuuden saldo.
Sellu- ja paperi-integraatin muuttuminen sellu- ja kartonki-laitokseksi vaikuttaa esimerkiksi sellaisiin yrityksiin kuten Kraton Chemical, Nouryon, Chemec ja Synthomer.
Toiminnan kannattavuus nousee
Stora Enson Oulun tehtaiden tuotannon volyymin ja liikevaihdon pienentäminen ja siirtyminen jalostusarvoltaan aikaisempaa alhaisempaan tuotteeseen on järkevää yhtiön kannalta. Yhtälö on yhtiölle hyvin yksinkertainen.
– Kraftlainerin valmistamisen kustannukset tuotettua tonnia kohti ovat olennaisesti halvemmat kuin hienopaperin valmistuksessa, sanoo metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.
Tämän vahvistaa myös Stora Enson viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen. Hänen mukaansa pakkauskartongin valmistamisen kate on olennaisesti parempi kuin hienopaperin tekemisessä. Stora Enson pakkausdivisioonan kate oli viime vuonna yli kaksinkertainen verrattuna paperidivisioonaan.
Kannattavuus siis nousee, vaikka liikevaihto pienenee. Kuinka paljon liikevaihto sitten pienee, sitä on Nyyssösen mukaan liian varhaista arvioida.
– Muutoksen eli ammattikielellä konversion vaikutus liikevaihtoon arvioidaan myöhemmin. Kokonaistuotannon arvoon ei oteta kantaa ennen kuin varsinainen investointipäätös on tehty, sanoo Nyyssönen.
Karkeasti arvioiden se voi pienetä jopa puoleen nykyisestä. Liikevaihdon muutosta voi yrittää arvioida esimerkiksi tuotantopanosten ja maksettavan hinnan kautta. Sen perusteella voi Oulun yksikön liikevaihto karkeasti arvioiden pienentyä jopa puoleen nykyisestä.
Eteläamerikkalainen sellu vaihtuu pohjoissuomalaiseksi
Oulu saattaa menettää satoja työpaikkoja, ja sen myötä verotuloja. Muu Pohjois-Suomi hyötyy, kun puuta ostetaan aikaisempaa enemmän.
Niin tapahtuu, koska mittava eukalyptussellun rahtaaminen Etelä-Amerikasta lakkaa lähes kokonaan. Se on analyytikko Viljakaisen mukaan ollut Stora Ensolle merkittävä kustannuserä.
– Stora Enso voi jatkossa myydä Etelä-Amerikassa tekemänsä sellun vaikka Kiinaan, sanoo Viljakainen.
Ouluun on tuotu jo pitkään lyhytkuituista eukasellua arviolta suurin piirtein sama määrä kuin mitä Pohjois-Suomesta ostetusta puusta tehtyä havusellua on käytetty hienopaperin tekemiseen. Eli puhutaan jopa sadoista tuhansista tonneista vuositasolla.
Ulkopuolelta tulevan sellun määrä vähenee tuotantosuunnan muutoksen myötä olennaisesti. Samoin vähenee vientilaivauksen tarve tuotannon supistuessa.
Stora Enso ei halua liikesalaisuuksiin vedoten avata sen enempää tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakaan Ouluun tuotavan eukasellun määrää.
– Tietyt asiat ovat kilpailijasalaisia tietoja, sanoo Nyyssönen.
Nyt tämä liikenne joka tapauksessa loppuu lähes kokonaan. Nyyssösen mukaan pieniä määriä sellua tuodaan Ouluun muualta tulevaisuudessakin.
Samoin todennäköisesti loppuu tai merkittävästi vähenee myös paperiksi jalostetun sellun valkaisuun käytettävien raaka-aineiden ja hienopaperin päällysteen täyteaineen kaoliinin tuonti.
Hienopaperin tuotantoon vaatii enemmän työtä ja raaka-aineita kuin kartongin. Tämä näkyy lopputuotteen arvossa.
Stora Enson suunnitelmien mukaan sen Oulun tehtaan tuotanto pienenee olennaisesti kun siirrytään päällystetyn hienopaperin valmistuksesta kraftlainerin eli aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon.
– Päällystetty hienopaperi on jalostusarvoltaan korkeampaa ja kalliimpaa kuin kraftlainer, sanoo metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.
Kraftlainerin tuotannossa raaka-aineiden arvo ei lisäänny yhtä paljon kuin nykyisessä hienopaperin tuotannossa eli jatkossa kansantuotteeseen kertyy vähemmän lisäarvoa.
Viljakainen kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, että Oulussa tehdyn hienopaperin jalostusarvosta tuntuva osa tuotetaan nyt Suomen ulkopuolella, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikan sellu ja Yhdysvalloista tuotu kaoliini.
Kraftlainerin Suomessa tuotetun arvonlisän osuus on muutoksen jälkeen suhteessa selvästi suurempi.
Kansantalous, aluetalous ja yritystalous eri asioita
Mikä on hyväksi yhtiölle ei välttämättä ole hyväksi yhteiskunnalle. Sen kannalta puusta kannattaisi tehdä jalostusarvoltaan mahdollisimman korkealaatuisia tuotteita, joissa arvonlisäys on mahdollisimman suuri.
– Pitäisi pystyä nostamaan puun jalostusarvoa. Kansantalouden ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän hiilitaseen kannalta se olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto, sanoo taloustieteen professori Rauli Svento Oulun yliopistosta.
Kansantalouden kannalta metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona näyttäytyy vähän eri tavoin kuin yritystalouden näkökulmasta, vaikka nämä asiat toisiinsa liittyvätkin.
Minulla on sellainen käsitys, että ilman tuotannon muutosta Stora Enson toiminta Oulussa olisi lakannut kokonaan ensi vuosikymmenen puolenvälin tienoilla Juha Ala-Mursula, johtaja, Business Oulu
Globaalisti toimiva yritys ei tarkastele asioita kansantalouden tai aluetalouden kannalta. Markkinatalouden ytimessä tarkastellaan asioita tietysti oman toiminnan kannattavuuden kannalta.
Stora Enso kertoi viime kesänä selvittävänsä Oulun tehtaan molempien paperikoneiden muuttamista kartongin tuotantoon. Toisesta koneesta oli määrä tulla kuluttajapakkauskartonkilinja ja toisesta kraftlainerilinja.
Puhuttiin isosta 700 miljoonan euron investoinnista, mikä olisi myös vähentänyt paljon automatisointia sisältävässä muutoksessa työttömäksi jäävien paperityöläisten määrää.
Kannattavuusselvityksen jälkeen päädyttiin siihen, että on järkevintä esittää konsernin johdolle vain yhden paperikonelinjan muuttamista eli ammattikielellä konvertointia.
– Se on teknisesti ja taloudellisesti helpommin hallittavissa, sanoo Stora Enson viestintäpäällikkö Liisa Nyyssönen.
Pettymys Oulussa oli suuri kun investointisuunnitelma kutistui "vain" 350 miljoonaan euroon ja toisen paperikoneen muuttamiseen kartongintuotantoon.
Toinen asia, joka on saattanut vaikuttaa asiaan on varsinkin eduskuntavaalien alla herkkä kysymys ylipäätään Suomen metsien hakkuuvarasta.
Nyyssönen korostaa myös sitä, että lopullista päätöstä ei vielä ole tehty Oulun muutosinvestoinnista. Kyseessä on suunnitelma josta konsernin hallitus tekee myöhemmin päätöksen.
– Mikäli konversiosuunnitelma toteutuu, se suuntaisi Oulun tehtaan kasvaville markkinoille, sanoo Nyyssönen.
Tämä on tietysti olennainen asia kannattavuuden ohella. Hienopaperimarkkinoilla kysyntä sen sijaan laskee koko ajan.
Kraftlinerin jalostusaste ja käyttö
Nyyssönen korostaa Oulussa pohjoissuomalaisesta männystä tuotettavan kraftlainerin soveltuvan vaativiin käyttökohteisiin, joissa sekä keveydellä että kestävyydellä on merkitystä.
Sellaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi omenalaatikot ja vastaavat hedelmälaatikot.
Pakkausten pitää kestää myös kosteutta ja joiltakin osin korvaamaan myös muovia pakkausmateriaalina.
– Stora Enson visio on että pystyttäisiin puupohjaisilla uusiutuvilla materiaaleilla korvaamaan mahdollisimman paljon fossiilisia raaka-aineita, sanoo Nyyssönen.
Analyytikko Viljakainen näkee Stora Enson päätöksen tärkeimmäksi ajuriksi verkkokaupan kasvun, mutta jossain määrin myös muovin korvaamisen.
– Kartonkimaailmassa korkeimman jalostusarvon tuotteita ovat nestepakkauskartongit, sellukartongit sekä erilaisten koteloiden valmistukseen käytetyt monikerroksiset ja päällystetyt taivekartongit, sanoo Viljakainen.
Oulu näkee ratkaisussa myös myönteisiä piirteitä
Taloustieteen professori Svento kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Oulua koetellut Nokian puhelinpuolen romahduksen aiheuttama ict-kriisi kyettiin selättämään, samaan tuskin pystytään metsäteollisuudessa.
– Nokian ict-osaamista pystyttiin siirtämään toisiin tehtäviin, mutta Stora Enson osaamista ei niinkään, sanoo Svento.
Oulun elinkeinoliikelaitos Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula tuli tehtäväänsä juuri Nokialta ja tilanteessa missä töitä on teettänyt nimenomaan ict-murroksen hallinta insinöörikaupungissa. Hän allekirjoittaa professori Sventon havainnon.
Ala-Mursula näkee Stora Enson ratkaisussa sekä hyviä että huonoja puolia.
Huonoa on hänen mukaansa teollisten suhteellisen hyvin palkattujen työpaikkojen väheneminen. Hyvää on lisääntyvän puun oston vaikutus maakunnissa kasvavina puunkorjuu- ja kuljetustuloina.
Stora Enson ympärille Oulussa rakentuneen kemianteollisuuden volyymeihin metsäjätin ratkaisun vaikutukset ovat ristiriitaisia. Toisille se tarkoittaa pienenemistä ja toisille kasvua. Tämän takia tuotteen pitää olla elintarviketurvallinen, eikä siihen voida Nyyssösen mukaan ottaa kierrätyskuitua mukaan.
Päällystetty hienopaperi on jalostusarvoltaan korkeampaa ja kalliimpaa kuin kraftlaineri Analyytikko Antti Viljakainen, analyysiyhtiö Inderes
Meriliikenteen hiljenemisen Oulun satamaan voi Ala-Mursulan mukaan nähdä myös myönteisenä asiana, jos sitä tarkastelee luonnon kannalta.
Ympäristön kannalta Ala-Mursulan mukaan hyvä asia myös se, että kartongin tuotannossa käytetään vähemmän kemikaaleja kuin paperintuotannossa.
Vaihtoehto olisi voinut olla toiminnan loppuminen
Kokonaisuutena Ala-Mursula pitää Stora Enson ratkaisua kuitenkin hyvänä, koska se tarkoittaa metsäteollisuuden jatkumista paikkakunnalla. Paperin tuotannossa tulevaisuutta oli vaikea hänen mukaansa nähdä.
– Minulla on sellainen käsitys, että ilman tuotannon muutosta Stora Enson toiminta Oulussa olisi lakannut kokonaan ensi vuosikymmenen puolenvälin tienoilla, sanoo Ala-Mursula.
Oulussa halutaan Ala-Mursulan mukaan työskennellä laajalla rintamalla sen hyväksi, että myös toinen paperikone muutettaisiin tulevaisuudessa kartonkikoneeksi.
– Silloin tämä muutos kääntyisi kokonaan plusmerkkiseksi, sanoo Ala-Mursula.
Ilman henkilöstövähennyksiä ei selvittäisi silloinkaan, mutta töitä olisi alkuperäisessä ollut huomattavasti suuremmalle määrälle paperityöläisiä. Myös puunhankinta Pohjois-Suomesta kasvaisi toisen kartonkilinjan myötä 500 0000 kuutiolla.
Toisenkin koneen kääntäminen kartonkilinjaksi on täysin mahdollista tulevaisuudessa.
Se on mukana Stora Enson tässä kuussa ely-keskukselle jättämässä Oulun yksikön muutosinvestoinnin ympäristölupahakemuksessa. Yhtiön mukaan näin tehdään siltä varalta, että myöhemmin tulisi ajankohtaiseksi konvertoida myös tonen kone.
Vaalit ja ilmastokeskustelu
Stora Enson mukaan lähestyvillä vaaleilla ei ole mitään tekemistä lisähakkuita edellyttävän toisen kartonkilinjan putoamiselle muutosinvestoinnista.
Muutoksen ilmastopoliittinen vaikutus on kuitenkin ilmeinen.
Tällä hetkellä Suomessa kiistellään metsien käytön ja ilmastonmuutoksen välisestä suhteesta. Ilmastopoliittinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt nimenomaan metsien rooliin hiilinieluna ja hiilen varastona.
Jos Suomi supistaa hiilinielujaan tuottamalla lyhytikäisiä puunjalostustuotteita, kuten sellua on kansantalouden muilla sektoreilla vastaavasti leikattava hiilipäästöjä sitäkin rajummin.
Pitkäkestoiset puutuotteet, kuten puurakennukset, varastoivat hiiltä huomattavasti pitempään kuin sellu.
Kotimaassa hakkuita lisäävä toinen kartonkilinja voi olla helpompi toteuttaa siinä vaiheessa, kun on löydetty vastauksia kysymyksiin mitkä ovat kansantaloudellisesti parhaita, kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä toimenpiteitä ratkaista metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona.
Käynnissä on myös paljon metsien käytön kestävyyttä, ilmastovelvoitteita ja kansantaloutta koskevaa myös tutkimusta. (Luonnonvarakeskus)