Konkurssi on useimmiten hyvin raskas tapahtuma. Suuri tragedia, joka hajottaa perheet ja vie masennukseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Siitä on todisteena joensuulainen sarjayrittäjä Jiri Jormakka, 29. Hän oli kehittämässä aivan uudenlaista urheilusovellusta, mutta yritys päätyi konkurssiin. Jormakka ei lannistunut, vaan hyvin pian seuraava yritys oli jo pystyssä. Nyt kehitteillä on moderni zeppeliini, jolla kuvattaisiin esimerkiksi sähkölinjoja.
– Minusta yritys on lähtökohtaisesti vain kasa juridisia papereita ja sopimuksia. Se on alusta, jonka päällä on mahdollista toteuttaa omaa ideaansa, toteaa Jormakka.
Jormakan mielestä useimmiten konkursseissa ajatellaan liikaa yritykseen käytettyä aikaa ja rahaa. Kenties omaa firmaa tekohengitetään kaikin keinoin liian kauan. Jormakalle konkurssi ei ole kauhistus, vaan uuden alku.
Bittien maailmasta yläilmoihin
Kun ensimmäisen yrityksen konkurssipäätöksestä oli kulunut noin vuosi, Jormakka hyppäsi mukaan projektiin, joka saattaa pessimististä kuulostaa lähinnä propellipäiden suuruudenhullulta haihattelulta.
Kelluu Oy kehittää Joensuussa uudenlaista miehittämätöntä ilma-alusta. Kun droonit pystyvät lentämään useimmiten vain noin 20 minuuttia, niin uudentyyppisellä ilma-aluksella voi lentää jopa 150 tuntia kerralla ja lähettää samalla kuvaa koko ajan. Moderni zeppeliini käyttää navigointia ja voi lentää ohjelmoidusti vaikka satoja kilometrejä.
Ei tunteella, vaan järjellä
Vuonna 2018 Suomessa pantiin vireille 2 534 konkurssia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 16,9 prosenttia. Konkurssien määrä kasvoi lähes kaikilla toimialoilla, teollisuutta ja kaivostoimintaa lukuun ottamatta.
Jormakan ensimmäistä yritystä Havusportia pystytettiin toiveikkaissa tunnelmissa. Yritys rakensi urheiluseurojen käyttöön sovelluskokonaisuuden, jonka avulla valmentaja sai paljon tietoa treenattavistaan, kun urheilija tallensi tekemisiään alustalle. Kertyneestä urheiludatasta olisi saatu paljon irti myös vertailevaa tietoa vaikkapa muista joukkueista.
Sovellus olisi ollut hyvä renki huippu-urheilussa, mutta urheiluseurat asiakkaina olivat liian työläitä. Kun käyttäjämäärät tippuivat, Jormakan yritykseltä loppuivat rahat eikä uusia isoja kauppoja ollut kiikarissa. Oli tehtävä päätös konkurssista. Pahin hetki Havusportin hautaamisessa oli se, kun Jormakka ja silloinen yhtiökumppani joutuivat irtisanomaan työntekijänsä, kaksi koodaria.
– Kyllä meillekin jäi maksettavaa, mutta on turha katkeroitua. Samoin on turha syytellä muita, pitää katsoa peiliin jos syyllisiä haetaan.
Jiri Jormakka suhtautui konkurssiin enemmän järjellä kuin tunteella. Pian hän huomasi, että entiset ystävät ja yrittäjäkontaktit olivat jäljellä, muun muassa Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon väki. Tiedepuistolta löytyi myös uusi yrityskumppani, Jouni Lintu.
Jouni Lintu oli pohtinut droonien käytön rajallisuutta ja ideoi ilma-aluksen, joka lentää samalla periaatteella kuin muinaiset zeppeliinit. Idea on nyt prototyyppiasteella ja herättänyt jo kiinnostusta sijoittajissa. Prototyyppi on noin viisi metriä pitkä ja se on kantanut kolmen kilon kuorman. Laite on valmistettu äärimmäisen kevyestä komposiittimuovista, jonka alkuperää yrittäjät eivät paljasta.
– Sen verran voin sanoa, että Euroopassa tämä materiaali on tehty, nauraa Lintu.
Lentolaite nousee ilmaan vedyn avulla. Myös potkurin käyttövoimaksi on suunniteltu vetypolttokennoja, jolloin päästöt ovat pelkkää vesihöyryä. Vety on mainettaan parempi, viime vuosina vetyteknologia on ottanut harppauksia eteenpäin, summailevat Lintu ja Jormakka.
Uskoa omiin kykyihin riittää
Jiri Jormakka on ihminen, joka ei pidä säännöllisistä työajoista ja tasapaksusta työstä. Hän tykkää myös ottaa omien kykyjen mukaisia riskejä.
– Erilaiset mielenkiintoiset projektit vievät mennessään. Nautin ratkaisujen etsimisestä. On mahtava tunne kun saa oman idean käytäntöön. Uskon vahvasti, että läpilyönti tapahtuu vielä. Jos se ei ole tämä lentolaite, niin sitten joku muu, sanoo Jormakka.
Jormakan ja Linnun uudessa yrityksessä on kiinni melkoiset summat rahaa, eikä menestyksestä ole takeita.
Ensimmäiset testilennot zeppeliinin prototyypillä tehtiin kesällä 2018. Testeillä selvitettiin muun muassa lentolaitteen energiantarvetta, lentoaikaa ja tuuliominaisuuksia.
Ensimmäinen uuden lentolaitteen käyttäjä on todennäköisesti energiayhtiö, jonka sähkölinjojen kuvaamiseen laitetta käytettäisiin. Laite vaatii vielä melkoisesti kehittämistä niin kuvauskaluston kuin lento-ominaisuuksien osalta. Kehitystyö vaatii myös melkoisesti rahaa.
– Hankkeeseen on käytetty jo lähes 100 000 euroa. Nyt käynnissä oleva vaihe vie jo seitsemännumeroisen luvun. Ennen kuin laitteella voidaan tehdä vakioitua palvelua laajemmalle alueelle vietynä, tarvitaan jo kahdeksannumeroinen summa euroja, laskee Jouni Lintu.
Ideaa on esitelty jo muun muassa Yhdysvaltojen viranomaisille ja saksalaisen energiayhtiön edustajille. Yrittäjien usko on kova. He toivovat, että noin puolentoista vuoden kuluttua kehitystyö olisi valmis ja lentolaite kaupallinen tuote globaaleille markkinoille.
Havusport oli opettavainen tarina
Havusport opetti Jormakalle yrittämisestä sen, että hyväkään idea ei kanna välttämättä maaliin asti. Vaikka tuote olisi hyvä sellaisenaan jollekin käyttäjäryhmälle, niin se ei ole täydellinen kaikille. Eikä tuotetta voi räätälöidä loputtomiin kaikkien asiakkaiden tarpeisiin.
Havusportin alku näytti lupaavalta. Tuotteessa oli nettipohjainen alusta, minkä avulla seura- ja joukkuetoimintaa pyöritettiin. Tablettisovelluksella kerättiin otteludataa ja kännykkäsovelluksella yksittäinen urheilija pystyi seuraamaan hyvin monia asioita, kuten omia treenejä, ruoka- ja unipäiväkirjoja.
Sovelluksen prototyypin kehittivät Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Prototyypin jälkeen alkoi tuotteen markkinointi. Se sai melko hyvän vastaanoton.
– Kaksikymmentä seuraa sanoi ostavansa tuotteen, mikäli se saataisiin valmiiksi. Se oli hyvä uutinen rahoitusneuvotteluissa, rahoitus uudelle innovaatiolle järjestyikin.
Pian Havusport palkkasi myös kaksi koodaria, jotka tekivät tuotteen kehitystyötä. Asiakkaiksi tuli monia isoja seuroja, kuten HIFK, Ilves, TPS, KalPa. Enimmillään Havusportilla oli noin 6000 rekisteröitynyttä käyttäjää, heistä suurin osa jääkiekkojunioreita.
Markkinointi ja kehitystyö ylivoimaista
Havusport kaatui kuitenkin siihen, että asiakkaina urheiluseurat olivat liian moninaisia. Tuotteen markkinointi oli äärimmäisen työlästä puuhaa, muistelee Jormakka.
– Tuotetta markkinoitiin aluksi valmennuspäälliköille ja toiminnanjohtajille. Vaikka heidän mielestään tuote oli hyvä ja tarpeellinen, he eivät voineet tehdä päätöstä sovelluksen hankkimisesta, vaan jokainen joukkue seuran sisällä päättää omista hankinnoistaan, Jormakka kertoo.
Niinpä tuote piti myydä erikseen jokaiselle valmentajalle, joukkueenjohtajalle ja hyväksyttää vielä junioriurheilijan vanhemmilla. Urakka kävi liian työlääksi.
Yksi haaste oli myös henkilöiden vaihtuvuus urheiluseuroissa. Sama myyntiprosessi piti tehdä monta kertaa. Myös sovelluksen kehittämistyö oli hankalaa, kun valmentajat, joukkueenjohtajat ja junioreiden vanhemmat halusivat sovellukselta eri asioita.
Havusport hakeutui konkurssiin vuoden 2018 loppupuolella, mutta päätös konkurssista tehtiin jo vuoden 2017 lopussa.
Konkurssi ei tehnyt Jiri Jormakkaa katkeraksi.
– Summailin asioita ja huomasin, että Havusportin aikana tehdyt asiat jäivät kuitenkin kokonaisuudessaan positiivisen puolelle. Enemmän harmittaisi jos ei olisi edes yritetty.
Keskustele aiheesta jutun alla. Keskustelu on avoinna sunnuntai-iltana 24.3. klo 22:een saakka.