Opiskelija istuu luokassa päätteensä ääressä ja tuskailee koulutehtäviensä kanssa. Työ ei tunnu etenevän. Ruudun oikeaan alalaitaan ilmestyy laatikko, jossa on iloiset kasvot ja tervehdys: hei, voinko auttaa?
Verkkopankeista, terveyspalveluista ja useista verkkoasioinneista tutut chattibotit ovat tulleet myös kouluihin ja opiskelumaailmaan. Chattibotti on ohjelmoitu vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja antamaan informaatiota käyttäjälle. Osalla boteista on myös tekoälyä ja ne oppivat esimerkiksi opiskelijan tavasta vastata kysymyksiin.
Oppimisanalytiikka voi yksilöllistää opetusta
Tekoäly, koneoppiminen ja robotisaatio muuttavat maailmaa ja sen myötä myös koulutusta sekä oppimisprosesseja. Chattibotit neuvovat opiskelijoita, tekoäly korjaa kokeita tai kannustaa verkossa opiskelevaa oppilasta.
E-oppimisen suomalainen uranuurtaja ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jarmo Viteli sanoo, että tällä hetkellä yksi tekoälyn muoto on oppimisanalytiikka. Viteli johtaa maan suurinta koulutusalan teknologiatapahtumaa, Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssia Hämeenlinnan Aulangolla.
Kun oppilaat työskentelevät tietokoneella, oppimisanalytiikka rekisteröi kaiken toiminnan.
– Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Sieltä näkee myös sen, missä Ville ja Kalle tarvitsevat apua ja minkälaisia tehtäviä juuri heille olisi annettava seuraavaksi, sanoo Viteli.
Kyseessä on adaptiivinen eli mukautuva oppimisjärjestelmä, joka pyrkii suoraan tukemaan oppijan juuri senhetkistä osaamisen tasoa ja antamaan tukea oikea-aikaisesti.
Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Jarmo Viteli
– Taitava opettaja tekee tätä joka päivä jokaisella oppitunnillaan. Nyt puhutaan siitä, että kone ja oppimisanalytiikka voivat olla avuksi siinä.
Oppimisanalytiikka on niin ikään opettajan tukena, jos oppilasryhmät ovat kovin isoja. Vitelin mukaan esimerkiksi yliopistossa ryhmät voivat olla sadan tai kahdensadan hengen ryhmiä. Tällöin opettajan on mahdotonta tukea yksittäistä opiskelijaa. Sen sijaan, jos opiskelijat työskentelevät verkossa, opettaja pystyy näkemään ketkä ryhmässä tarvitsevat tukea.
– Parhaimmillaan järjestelmä itse toteuttaa sen tuen, kun järjestelmälle on opetettu, mitä on syytä tehdä ja missä vaiheessa, jatkaa Viteli.
Eettiset kysymykset ratkaistava
Tekoäly ja oppimisanalytiikka parhaimmillaan auttavat ja tukevat opettajan työtä yksilöllistämiseen, mutta eivät Vitelin mukaan vie opettajien töitä.
– Opettajien työtä tullaan aina tarvitsemaan. Inhimillistä kosketusta ja ymmärrystä, sanoo Viteli.
Viteli muistuttaa, että oppimisanalytiikkaan liittyy monia eettisiä kysymyksiä.
– Se mahdollistaa seurannan ja sen avulla voidaan leimata henkilö. Nämä seikat on kyllä hyvin tiedostettu, mutta aina on olemassa vaara, että innostuksen vallassa edetään väärin. Sitten täytyy vain tulla nöyrästi takaisin, pohtii Viteli.
– Tekoälyn on sanottu olevan on suurin mullistus sitten teollisen vallankumouksen. Monet yhteiskunnan perusrakenteet ovat meillä tekoälyn seurauksena muuttumassa, sanoo johtava tutkija Ilkka Tuomi Meaning Processing Ltd:stä.
Tuomi on toiminut pitkään kansainvälisissä tehtävissä tietojenkäsittelyn ja innovaatioverkostojen tutkijana. Hän työskentelee nykyään perustamassaan riippumattomassa tutkimusorganisaatiossa johtavana tutkijana.
Tällä hetkellä tekoälyä käytetään paljon oppimisen arviointiin sekä etäoppimisen ja hajautetun oppimisen tukemiseen. Tuomi sanoo, että tutkimustieto aiheen piiristä on edelleen hajanaista. Nyt onkin oikea aika pohtia, millaiseen järjestelmään me teknologiaa yleensä tulevaisuudessa tarvitsemme.
– Riskinä on se, että yritämme tuoda teknologiaa vain siksi, että teknologia on olemassa. Ilman, että mietimme, mitä haluamme sillä saada aikaan.
Miten oppimista pitäisi jatkossa muokata?
Työelämä ja koulutusjärjestelmämme on syntynyt teollisen maailman tarpeisiin. Tutkija Ilkka Tuomi painottaa sitä, että tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti moniin työelämän asioihin.
– Kenties suurin juttu tekoälyssä on, että se pistää meidät miettimään, miten osaaminen syntyy tulevassa maailmassa ja millä tavalla koulutusjärjestelmiä ja oppimista pitäisi muokata.
Jatkossa osaamisen sekä inhimillisten taitojen ja kykyjen merkitys ei ole sidottu palkkatyöhön samalla tavalla kuin aikaisemmin. Monet nykyisen työelämän ammatit ovat katoamassa.
– Usein on ajateltu, että koulun tehtävänä on tuottaa sellaista osaamista, että ihmiset pääsevät hyviin töihin ja saavat hyvää palkkaa isona. Tämä koko malli on murroksessa tällä hetkellä ja me emme oikeasti ymmärrä vielä kunnolla sitä, sanoo Tuomi.