Turku ja Tampere havittelevat kumpikin nopeaa junayhteyttä Helsinkiin. Niin sanotun tunnin junan pitäisi lyhentää matkustusaikaa pääkaupunkiseudulle nykyisestä vajaasta kahdesta tunnista reippaasti.
Turku tavoittelee tunnin ja vartin matkustusaikaa, Tampere tuntia.
– Mikään muu infrahanke kuin päärata ei muuta Suomea niin paljon kuin tämä, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Ratahankkeet kirjattava hallitusohjelmaan
Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus joutuu heti alkumetreillään ratkaisemaan visaisen pulman eli sen, laitetaanko veroeuroja Tampereen vai Turun tunnin junaan – vai tehdäänkö molemmat, vai ei kumpaakaan.
– Toivoisin, että hallitusohjelmassa panostus päärataan näkyisi, Lyly sanoo.
– Pitäisin tärkeänä, että hallitusneuvotteluissa otettaisiin kantaa näihin ratahankkeisiin, sanoo puolestaan Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Kumpikin kaupungin ykköshenkilö sanoo, että hankkeet eivät verissäpäin kilpaile keskenään, vaan yhteistyötäkin tehdään. Mutta omaa hanketta puolustetaan.
– Kyllä tässä kummallakin on hyvä hanke, mutta minun mielestäni tämä pääratahanke on parempi, Lauri Lyly sanoo.
– Tampereella suunnittelu on vasta alkuvaiheessa, mutta Turun tunnin juna olisi jo toteutusvaiheessa, Minna Arve muotoilee.
Tavoitteena maksimituki
Turun tunnin juna -hanketta edistävän Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen sanoo, että hallituksen pitää tehdä ratahankkeiden etenemisestä periaatepäätös heti alkukesästä.
– Jos hallitus ei sitä tässä linjaa, niin todennäköisesti päätös ei synny tämän hallituskauden aikana.
Kiire poistui, kun ei ole enää poliittisesti toimivaltaista hallitusta. Sanna Ruuskanen
Hallituksen päätöksellä on sikäli kiire, että Suomen pitäisi hakea ratahankkeisiin EU-rahaa heti vuoden 2021 alussa. Jotta EU-rahaa kannattaa hakea, ratahankkeiden suunnitelmien pitäisi olla jo pitkällä.
– Isot rahat jaetaan heti rahoituskauden alussa eli siinä olisi hyvä olla jo alkuvaiheessa hakemukset valmiina, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Sanna Ruuskanen.
Ruuskasen mielestä Turku on Tamperetta paremmassa jamassa.
– Siinä mielessä tilanne on parempi kuin Tampereen ratahankkeen osalta, jossa suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu, lukuunottamatta Lentorataa. Siitä on tehty esiselvitys.
Turun tunnin junan hinnaksi on arvioitu 2,2 miljardia euroa. Tampereen tunnin junan on arvioitu maksavan lentoradan kanssa noin 5,5 miljardia. EU:lta on mahdollista saada rakentamiskustannuksiin 20 prosentin rahoitus. Suunnittelukustannusten rahoitusosuus voi olla jopa puolet.
– Maksimirahoitusta EU:lta lähdetään hakemaan molemmille hankkeille, sanoo Sanna Ruuskanen.
Suunnittelu jatkuu lisäradan turvin
Turun tunnin junan yleissuunnitelmaa on tehty pari vuotta. Ratalinjauksia on tehty Väyläviraston alaisuudessa kolmen konsulttifirman toimesta. Työssä on ollut pari sataa henkeä.
Turun tunnin junan yleissuunnitelma valmistuu ensi vuonna. Suunnitelman mukaan nykyistä rataosuutta oikaistaan rakentamalla uutta rataa 100 kilometriä. Matkalle tulee muun muassa parikymmentä kilometriä siltoja ja tunneleita Espoon ja Salon välille.
Jatkosuunnittelu vaatii kuitenkin lisää rahaa yleissuunnitteluun myönnetyn 40 miljoonan euron lisäksi.
– Suunnitteluun tarvitaan vielä 60 miljoonaa euroa lisää, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpää.
Varsinais-Suomen liiton Janne Virtanen sanoo, että mikäli hallitus ei tee rakentamispäätöstä tunnin junista, suunnittelu tyssää ensi vuoteen.
– Suunnittelu ei yleensä etene tästä pidemmälle ennen kuin tehdään päätös hankkeen toteuttamisesta.
Hankeyhtiöt jäissä
Sekä Turun että Tampereen tunnin junien suunnittelun ja valmistelun piti nytkähtää keväällä reippaasti eteenpäin, kun liikennevirasto päätti perustaa hankeyhtiöt vauhdittamaan hankkeita.
Tunnin junan rakentaminen on tulevan hallituksen nopein ilmastoteko. Minna Arve
Hankeyhtiö Suomi-radan piti vastata Tampereen tunnin junan suunnittelusta ja rakentamisesta. Turun tunnin junan hankeyhtiön tehtävänä olisi ollut rakentaminen. Niiden rahoituksen piti tulla sekä valtiolta että kunnilta. Valtion panostus oli rapiat 100 miljoonaa.
– Ajatus oli, että valtio omistaa hankeyhtiöistä 51 prosenttia, Sanna Ruuskanen sanoo.
Tampere ehti jo myöntää Tampereen tunnin junaan neljä miljoonaa euroa, ja Turkukin on tehnyt saman suuruisen varauksen hankeyhtiöön.
Osakassopimukset oli jo neuvoteltu valmiiksi, mutta niitä ei ehditty koskaan allekirjoittaa, kun Sipilän hallitus erosi.
– Tarkoituksena on odottaa, että saadaan uusi hallitus pystyyn. Silloin tiedetään, miten ratahankkeiden kanssa edetään, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström.
– Tavoitteena oli, että hankeyhtiöiden toiminta olisi lähtenyt reippaasti liikkeelle, mutta kiire poistui, kun ei ole enää poliittisesti toimivaltaista hallitusta, Sanna Ruuskanen sanoo.
Lobbaus täydessä vauhdissa
Sekä Turun että Tampereen päättäjät ovat käyneet pitkin kevättä ahkerasti poliitikkojen puheilla kertomassa ratahankkeistaan. Avainasemassa on SDP:n Antti Rinne, josta on ennakkokaavailuissa arvailtu seuraavan hallituksen pääministeriä.
Rinteen puoluetoveri, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo, että Rinnettä on lobattu riittävästi.
– Kyllä Anttia ja kaikki muitakin puolueita. Tässä on tarkoitus lobata kaikkia, Lyly sanoo.
Samanlainen lobbausinto on käynnissä myös Turun suunnalla.
– Pyrimme tietenkin lobbaamaan kaikkia päättäjiä siitä, että Turun tunnin junan valmius on tosi nopea. Pystyisimme lähtemään liikkeelle vaikka ensi syksynä Espoon kaupunkiradan osalta, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Sekä turkulaiset että tamperelaiset perustelevat tunnin juniaan ilmastosyillä ja talouskasvulla. Kun matkustusaika lyhenee, ihmiset käyvät töissä yhä kauempaa ja siirtyvät kumipyöriltä raiteille.
– Tunnin junan rakentaminen on tulevan hallituksen nopein ilmastoteko, jonka he voivat tehdä, Minna Arve sanoo.
– Tampereen ja Helsingin väli on Suomen liikennöidyin rataosuus ja tällä on iso merkitys Suomen bruttokansantuotteelle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.
Hankeyhtiöt tarvitaan
Julkisuudessa Antti Rinne on suhtautunut hieman skeptisesti entisen liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) junailemaan hankeyhtiömalliin. Tampereella hankeyhtiöitä pidetään ratkaisevana, jotta EU-rahoituksen vaatimat ratasuunnitelmat saataisiiin aloitettua ja ajoissa valmiiksi.
– Uskon, että hankeyhtiömallilla se onnistuu. Jos se menee valtion Väylävirastovetoiseen, niin silloin se ei onnistu, sanoo Antti Eskelinen.
Tässä tulee olemaan iso prosessi vielä, ja jokainen kuukausi olisi ollut tarpeen saada tätä liikkeelle. Lauri Lyly
Liikenneministeriön Sabina Lindström ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö ratahankkeita viedä eteenpäin hankeyhtiömallilla vai jollain muulla tavalla. Kyse on loppupeleissä poliittisesta ratkaisusta, jonka tuleva hallitus tekee.
Lindströmin mielestä yksi asia on kuitenkin selviö.
– On selvää, että isot ratahankkeet eivät etene pelkästään budjettirahalla.
Turku ehtinee ensin
Kun hankeyhtiöt laitettiin loppukeväästä jäihin, ministeriössä on pääradan suunnittelun osalta vietetty hiljaiseloa, vaikka suunnitteluun ehdittiin myöntää jo miljoona euroa.
– Me voimme tehdä taustaselvityksiä ja tarkentaa laskelmia, mutta mitään toimeenpanoa ei voida tehdä, sanoo yksikön johtaja Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Ministeriössä on päätetty odottaa, mitä hankeyhtiöille tapahtuu. Sen jälkeen suunnittelua jatketaan joka tapauksessa.
– Pääradan suunnittelua jatketaan joka tapauksessa suunnitteluun myönnetyn määrärahan turvin, perustetaan hankeyhtiöitä tai ei, sanoo ylijohtaja Sabina Lindström.
Tampereen pormestari Lauri Lyly on toiveikas pääradan eli Suomi-radan eli Tampereen tunnin junan suhteen. Lylyä harmittaa, että hanke ei etene tällä hetkellä mitenkään.
– Tässä tulee olemaan iso prosessi vielä, ja jokainen kuukausi olisi ollut tarpeen saada tätä liikkeelle.
Turun tunnin junan tilanne on sikäli parempi, että suunnittelua on tehty Väyläviraston turvin jo pari vuotta, eikä hankeyhtiötä tässä vaiheessa kaivata.
– Suunnittelu jatkuu entiseen tahtiin, ei ole keskeytetty eikä muutettu suunnitelmia mitenkään, sanoo projektipäällikkö Heidi Mäenpää.
Liikenneministeriö on arvioinut, että Turun ja Tampereen tunnin junat voisivat liikennöidä 2030-luvun alussa, mikäli rakentamispäätös tehdään piakkoin.
Kumpi sitten valmistuu aiemmin, jos kumpikin päätetään rakentaa? Liikenneministeriön Sanna Ruuskasen mielestä Turulla on hankkeessa jo tehdyn suunnittelutyön ansiosta parin vuoden etumatka, joten Tampereen voi olla paha kiriä edelle.
– Pitäisin aika todennäköisenä, että Turun tunnin juna valmistuu aikaisemmin.
Lue lisää:
Analyysi: Nopea junayhteys Helsingistä pohjoiseen pitää päättäjiä varpaillaan lähivuosina
Tunnin juna nytkähti eteenpäin – Valtio perustaa tytäryhtiön edistämään Turku–Helsinki-rataosuutta