Eduskuntavaalien tulosillasta tuli jännitysnäytelmä, jonka viimeinen näytös ratkeaa vasta, kun ääntenlaskun virallinen tulos kerrotaan keskiviikkona.
Perussuomalaisten vaalikiri vei sen vaalipäivänä suosituimmaksi puolueeksi. Ennakkoäänten ensimmäisissä tuloksissa perussuomalaisille oli tulossa nelossija vähän yli 15 prosentin ääniosuudella, mutta vaalipäivän äänet nostivat perussuomalaiset SDP:n kannoille.
Antti Rinteen demarit keräsivät ennakkoäänistä lähes 19 prosenttia, mutta vaalipäivänä opposition muutostuuli kuljetti Jussi Halla-ahon perussuomalaisia.
Punavihreät kaukana enemmistöstä
Punavihreä oppositio eteni eduskuntavaaleissa. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto voittivat yhteensä viisitoista paikkaa, mutta varsinkin demareilla ja vasemmistoliitolla vertailukohtana ovat vuoden 2015 ennätyssurkeat vaalit.
Ammattiyhdistysliikkeen vahvalla tuella oppositiosta porvarihallitusta vastaan hyökännyt SDP jäi alle 18 prosentin ääniosuuden, mikä on SDP:n kaikkien aikojen toiseksi heikoin eduskuntavaalitulos.
Vaalitulos ei anna Antti Rinteelle mitenkään vahvaa valtakirjaa hallituksen muodostamiseen ja johtamiseen.
Punavihreä rintama keräsi yhteensä 76 kansanedustajaa. Siitä on vielä pitkä matka enemmistöhallituksen rakentamiseen.
Kokoomus ei lähde SDP:n apupuolueeksi
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo riemuitsi keväällä 2017 kuntavaalien kärkipaikasta. Huippukunto ei kestänyt eduskuntavaaleihin saakka, sillä kokoomusjohto kompasteli vaalitaistelun loppusuoralla.
Orpo sai kiittää kuntavaalien voitosta Helsingin ääniharavaa, pormestariksi noussutta Jan Vapaavuorta. Eduskuntavaalitulos voi johtaa kokoomuksen sisällä valta- ja suuntataisteluun Orpon sosiaaliliberaalien ja Elina Lepomäen markkinaliberaalien välillä.
Kokoomus lähtee hallitusneuvotteluihin vahvoista asemista. SDP:n Rinne tarvitsee enemmistöhallitukseen mukaan kokoomuksen tai keskustan, joten hallituspolitiikan suunnasta on odotettavissa vielä ankara vääntö.
Sipilän keskusta koki murskatappion
Neljä vuotta pääministerinä maksoi Juha Sipilälle ja keskustalle kahdeksantoista kansanedustajan paikkaa. Keskustan paikkamäärä eduskunnassa on alkavalla vaalikaudella pienin yli sataan vuoteen.
Hallitusneuvottelujen ensimmäiset hermokierrokset keskusta taitaa tarkkailla katsomosta. Puolueen sisällä alkaa tiukka pohdinta siitä, kenen johdolla uutta nousua lähdetään etsimään.
Keskustan takana vihreät vahvisti asemiaan ja tulevaisuudessa vihreät kärkkyy nousua neljän suurimman puolueen joukkoon. Pekka Haaviston pätkäpuheenjohtajakauden vihreät valitsee kesäkuussa uuden puoluejohtajan, joka lähtee viemään vihreitä eteenpäin.
Perussuomalaisten kohtalona oppositio?
Jussi Halla-aholla on nyt käsissään melkein Suomen suurin puolue. Timo Soinin perussuomalaisiin verrattuna Halla-ahon puolue on jyrkempi, oikeistopopulistinen ja kansalliskonservatiivinen ryhmittymä, jonka on vaikea löytää hallituskumppaneita.
Perussuomalaisten äänestäjät ovat todennäköisesti halunneet protestoida sekä Sipilän porvarihallitusta että punavihreää oppositiota vastaan.
On mielenkiintoista nähdä, millaisen roolin perussuomalaiset oppositiossa valitsevat. Vaalitaistelun aikana Halla-aho on laajentanut puolueen asialistaa maahanmuuttokysymyksistä ilmastopolitiikkaan.
Perussuomalaiset tähtää nyt eurovaaleihin ja mukaan Euroopassa nousevaan oikeistopopulistiseen yhteistyöhön.
Voit keskustella tästä artikkelista klo 22.00 asti.
Lisää aiheesta
SDP suurin puolue, aloitti jo uuden hallituksen hahmottelun – Yle seurasi vaali-iltaa hetki hetkeltä