Vanha jako terveempään länteen ja sairaampaan Itä-Suomeen on yhä voimissaan, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuore sairastavuusindeksi. Väki sairastaa lähes kaksi kertaa enemmän maan kehnoimmin voivassa osassa kuin parhaiten voivassa.
– Jos koko maan sairastavuutta merkitään luvulla 100, niin parhaassa asemassa on Ahvenanmaa, missä sairastavuus on noin 30 prosenttia pienempi kuin maassa keskimäärin. Huonoin tilanne on Pohjois-Savossa, missä sairastavuus on noin 30 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin, tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä sanoo.
Itä- ja Pohjois-Suomessa etenkin sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä kuin läntisessä Suomessa. Syöpätaudit jakaantuvat tasaisemmin koko maahan.
Itä-Suomen väestön sairastelu on pitkään selittynyt sillä, että elintavoissa on ollut suuret erot itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten välillä. Nyt elintavat ovat parantuneet.
– Siinä on tapahtunut iso myönteinen muutos. Aikaisemmin esimerkiksi ruokailutottumukset ja tupakointi olivat idässä huonommalla tolalla, Koskinen sanoo.
Idässä ollaan silti yhä kipeitä – ja köyhiäkin, jos verrataan länteen.
– Elintasossa ja esimerkiksi väestön sosiodemokraattisessa rakenteessa on eroja. Itä-Suomessa väestö on keskimäärin vähemmän koulutettua ja pienituloisempaa kuin lännessä. Elinoloihin ja elintasoon liittyy myös se, että koko elämänhistorian tausta on osaltaan vaikuttamassa sairastavuuteen.
Sairastavuus juontaa juurensa kauas historiaan
Sairaamman idän ja terveemmän lännen erot saattavat juontaa juurensa aina niinkin kauas kuin Pähkinäsaaren rauhaan saakka. Koskisen mukaan yhteys on olemassa, mutta sen merkitys sairastavuudelle on epäselvä. Suomen kahtia jakanut rajalinja on osaltaan voinut olla vahvistamassa kulttuurisia eroja.
– Terveyserot ja eroavaisuudet kulttuurisissa tavoissa ovat suuria ihan itäisen rajan ja lounaisimman Suomen välillä, mutta ne laimenevat kun tullaan keskemmälle Suomea. Jotakin viitteitä siitä on, että Porvoon-Haminan seudulta täällä kaakossa sinne jonnekin Pietarsaaren tienoille länsirannikolla kulkisi rajavyöhyke, jonka lounaispuolella monet terveyden mittarit on parempia kuin koillispuolella. Ja on myöskin eroja kulttuurisissa tavoissa
Syitä eroihin on haettu vielä paljon Pähkinäsaaren rauhaa kauempaakin historiasta. Asutus eri puolelle Suomea on aikoinaan tullut eri suunnista, mikä vaikuttaa yhä alueiden väestöjen perintötekijöihin. Niiden vaikutuksia sairastavuuteen tunnetaan huonosti, mutta Koskisen mukaan sairastavuuden vaaraa lisääviä geneettisiä tekijöitä on Itä-Suomessa enemmän kuin Länsi-Suomessa.
– Asutuksen ero selittää perintötekijöiden lisäksi myös kulttuurisia eroja. On kuitenkin syytä muistaa, että myös elinolot eri alueilla ovat olleet erilaisia, mikä on vaikuttanut kulttuureihin. Kyllähän jossakin viljavilla Lounais-Suomen alueilla elämä on ollut vähän erilaista kuin Kainuun korvissa silloin, kun keskeiset kulttuuriset piirteet ovat muodostuneet.
