Märsylän alakoululla Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla oli tänään jännittävä päivä.
Viime syksynä koulun oppilaat osallistuivat läheisellä Kivinevan kivikautisella asuinpaikalla arkeologisiin kaivauksiin.
Nyt kaivausten tulokset ovat valmistuneet ja tiedetään, mitä niistä selvisi. Tulokset esiteltiin tänään oppilaille.
Esimerkiksi viidesluokkalaisille historian kurssiin kuuluva kivikausi tuli kaivausten myötä ihan konkreettiseksi.
– Ennen ajattelin, että historia on tylsää ja vaikeaa, mutta nyt se alkoi olla paljon mielenkiintoisempaa, sanoo viidennen luokan oppilas Marjukka Ranta-Nilkku.
6000 löytöä kolmessa viikossa
Märsylän alakoululaiset toimivat viime syksynä kolmen viikon ajan tutkijoina muinaisasutuksella, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä koululta. He kaivoivat ja tekivät löytöjä.
Kaivauksilla tehtiin noiden viikkojen aikana kaikkiaan noin 6000 löytöä.
– Se on aika paljon. Aikaisemmilla kaivauksilla ei ole tehty näin paljon löytöjä kaivettuihin neliöihin nähden, museolehtori Lauri Skantsi sanoo.
Oppilaiden mielestä parasta oli juuri se, kun itse löysi jotain. Tai, kun kaverit löysivät.
– Oli kiinnostava seurata, kun kaivettiin ja muutkin teki löytöjä, sanoo viidesluokkalainen Jami Mäkeläinen.
Myös se hämmensi, että löydetyt esineet ovat todellakin olleet jonkun käsissä ja käytössä tuhansia vuosia sitten.
– Tuntui onnistumiselta, kun tiesi, että se, mitä löysi oli vanhaa ja joku muukin on sitä koskenut 5000 vuotta sitten, Mäkeläinen sanoo.
Suuri osa Kivinevan kaivausten löydöistä oli kivikaudelle tyypillisiä kvartsi-iskoksia, luunsiruja ja keramiikan palasia. Niitä löysi myös Marjukka Ranta-Nilkku.
– Kivet löytyi suurimmaksi osaksi sihtauksissa ja luunsirut tunsin käsillä, Ranta-Nilkku kertoo.
Kalan ja hylkeen luita
Lauri Skantsin mukaan viime syksyn löytöjen perusteella voidaan päätellä, että alueella sijainneessa hylkeenpyytäjien tai kalastajien kylässä on asuttu ympärivuotisesti.
Löytyneiden hylkeenluiden perusteella arvioidaan, että asutusta on ollut ainakin kevättalvella. Liesirakenteen ympärillä taas on isketty paljon kvartsia ja tehty kiviesineitä kuten kaapimia ja veitsiä, mikä viittaa sisätiloissa oleskelemiseen ja talviaikaiseen asumiseen.
– Lisäksi on löytynyt paljon kalojen luita; siikaa, ahventa, haukea ja särkikaloja sekä mahdollisesti myös lohen luita. Ne viittaavat enemmän kesäaikaiseen asumiseen tällä asuinpaikalla.
Kaivauspaikalta löytyi myös linnunluita, mutta niiden perusteella ei ole voitu tunnistaa lintulajeja.
– Voi sanoa, että nykymittapuulla näiden ihmisten ruokavalio on ollut aika terveellinen. Ainakin hyljettä ja kalanluita löytyy. Myös kasvisruoalla on varmaan ollut merkitystä, Skantsi sanoo.
Uumajan yliopistossa on vielä arvioitavana maanäytteitä, joiden avulla toivotaan jonkinlaista selvyyttä siitä, millaista kasvisruokaa asuinpaikalla on syöty.
Lapsille juuri ruokavalioon liittyvät löydöt olivat konkreettinen osoitus kivikauden elämästä.
– Tulokset yllätti. Ne söi enemmän kalaa ja hylkeitä. Me syödään enemmän roskaruokaa, ne pyydystivät ruoan itse, Mäkeläinen sanoo.
Harvinaisemmat löydöt piitä ja meripihkaa
Se on Kannuksessa tiedetty, että Kivinevalla on asunut noin 5500 vuotta sitten pieni kalastajayhteisö. Maankohoamisen myötä alue on nyt sisämaata, mutta siihen, että 5500 vuotta sitten se oli lähellä merenrantaa – kauppapaikkaa – viittaavat esimerkiksi alueelta tehdyt keramiikkalöydöt.
Kun syksyllä löydetyjä keramiikanpalasia on syksyn jälkeen tutkittu tarkemmin, on selvinnyt, että niihin oli käytetty sidos- ja koristelumateriaaleina simpukoita, kasvinosia ja luunsiruja.
Harvinaisemmat löydöt kertovat kontakteista kaukaisiin maihin.
– On oltu aika kauaskin kauppayhteyksissä. Meripihka on mahdollisesti nykyisten Baltian maiden, ehkä Liettuan, alueelta. Piilöydöt viittaavat taas Keski-Venäjän tai Etelä-Skandinavian seuduille, Lauri Skantsi sanoo.
Merenrantaa ja sisämaata
Syksyn kaivausten yhteydessä tehty radiohiiliajoitus palaneesta luusta osoittaa, että Kivinevan alueella on ollut asutusta myös noin 4000 vuotta sitten.
Asuinympäristönä alue on ollut silloin varsin erilainen verrattuna 5500 vuoden takaiseen aikaan.
Lauri Skantsin mukaan 5500 vuotta sitten elettiin lämmintä ilmastovaihetta. Ilmaston viilentyessä ranta siirtyi kauemmaksi ja 1500 vuotta myöhemmin merenranta oli siirtynyt jo 3-4 kilometriä.
– Maisema muuttui todella paljon näiden kahden asutusvaiheen välillä, Skantsi sanoo.
– Outoa ajatella, että siinä on ollut joskus merta ja asutusta, kun nyt on vain metsää, Marjukka Ranta-Nilkku pohtii.
Ehkä joskus uudelleen
Märsylän koululaisten osallistuminen arkeologisiin kaivauksiin oli osa Mullankaivajat-stipendillä toteutettuja koululaiskaivauksia.
Apurahalle on tarkoitus hakea jatkoa.
Kivinevan kivikautisen kaivauksen lisäksi Kannuksessa on ainakin kolme muuta vastaavaa asuinpaikkaa, joissa arkeologiaan ja historiaan voitaisiin tutustua yhdessä lasten kanssa.
Marjukka Ranta-Nilkku voisi kuvitella, että arkeologiasta löytyisi hänelle tulevaisuuden ura.
Jami Mäkeläinen ei haaveile arkeologiasta uraa, mutta menisi kyllä kaivauksille uudelleen, jos se olisi mahdollista.
– Jos lapsia tulee, on mukava näyttää, että olen ollut siellä kaivamassa, Mäkeläinen miettii.