Mikkeliläinen Ossi Termonen rapsuttelee sylissään olevaa parivuotiasta bichon frisé Kodaa. Termonen toteaa, että ilman koiraa heidän elämänsä olisi tyhjää. Puoliso Saana Toikka nyökyttelee vieressä.
– En edes poistuisi asunnosta, jos meillä ei olisi Kodaa, Toikka toteaa vakavana.
Toikka jäi pari vuotta sitten sairauslomalle vaikean masennuksen vuoksi. Termonen puolestaan on tehnyt pätkätöitä ja odottaa parhaillaan työharjoittelun alkamista. Päivät täyttyvät hyvin pitkälti koiran hoitamisesta.
– Koda on saanut meidät lähtemään ulospäin monesta eri syystäkin. On tämä ryhmä missä ollaan mukana ja jokapäiväiset ulkoilutukset. Meiltä on molemmilta hitusen painoa lähtenyt koirankin avulla, Termonen listaa koiran tuomia hyviä asioita.
Ryhmällä Termonen viittaa tänä keväänä Mikkelissä alkaneeseen ryhmään, jossa aikuissosiaalityön asiakkaat kouluttavat koiriaan kerran viikossa ammattikouluttajan avulla. Toiminnassa uutta ja merkittävää on se, että asiakkaat työskentelevät oman koiransa eivätkä ulkopuolisen terapiakoiran kanssa.
Clik here to view.
Tarkoituksena on parantaa omistajan suhdetta koiraansa, ja sitä kautta lisätä omistajan onnellisuutta.
– Suhdetta koiraansa voi parantaa tekemällä asioita koiran kanssa yhdessä. Tällä kurssilla esimerkiksi opetellaan esine-etsintää ja asioista luopumista, koirapalvelu Tatsin yrittäjä Sanna Kankainen kertoo.
Pelkkä koira ei onnea tuo vaan avainsana on hyvä suhde
Suomen Kennelliiton vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Hyvinvointivaikutusten taustalla on hyvä suhde omistajan ja koiran välillä, kertoo tutkimusta johtanut lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio.
– Se, että koira tallustelee jaloissa, ei vielä merkitse yhtään mitään. Vasta kun omistaja saa luotua koiraansa hyvän vuorovaikutussuhteen, silloin omistajan onnellisuus lisääntyy, Langinvainio sanoo.
Langinvainio puhuu onnellisuuden lisäksi kokonaisvaltaisesta hyvinvointimallista, jossa on kuusi perusominaisuutta. Parhaimmillaan koira tuo omistajalleen mielekkyyttä ja elämäntarkoitusta, oppimisen riemua ja onnistumisia, rikastuttaa tunne-elämää sekä kasvattaa fyysistä kuntoa.
– Koiraa on ulkoilutettava joka päivä, ja tämä näkyi tutkimuksessa. Koiranomistajat liikkuvat enemmän kuin ne, joilla ei ole koiraa.
Clik here to view.
Koira myös parantaa omistajansa sosiaalista elämää. Lähes kolmannes Kennelliiton tutkimukseen vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta.
– Koira madaltaa kynnystä tulla juttelemaan. Esimerkiksi ujoille ja eristyville ihmisille koira voi avata uusia sosiaalisia kokemuksia, Langinvainio sanoo.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että koira lisää ylipäätään omistajansa yleistä aktiivisuutta. Koiria voidaan kouluttaa eritystehtäviin ja niiden kanssa voidaan harrastaa useita eri asioita, kuten agilitya, metsästystä ja hajutyöskentelyä. Nämä harrastukset voivat viedä ison osan ihmisen elämästä ja tuoda aivan uusia ulottuvuuksia arkeen.
– Parhaimmillaan koira on erittäin elämää rikastava olento, Langinvainio summaa.
Hän näkee Mikkelissä nyt kokeiltavan aikuissosiaalityön muodon, jossa omistaja ja koira parantavat suhdettaan vertaistukiryhmässä, loistavana ideana. Langinvainion mukaan tällaisessa ryhmässä toteutuu moni positiivinen asia.
– Omistajat tapaavat toisiaan positiivisissa merkeissä koirien kouluttamisen yhteydessä. Siellä koetaan onnistumisia yhdessä ja se voi kohottaa itsetuntoa.
Koira ei arvostele ja antaa välittömän palautteen
Saana Toikka ja Ossi Termonen pitivät suhdettaan Kodaan hyvänä jo ennen vertaistukiryhmään tuloa.
– Vaikka aina sanotaan, ettei saa lasta ja koiraa verrata, niin kyllä Koda on meidän lapsi. Se nukkuu vieressä ja osallistuu kaikkiin meidän askareisiin, Toikka kuvailee.
Clik here to view.
Kun sosiaaliohjaaja kertoi ryhmästä, ei pariskunta epäröinyt osallistua. Osallistumisella on ollut vaikutusta omistajien aktiivisuuteen. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja nyt tulee ainakin silloin lähdettyä ihmisten ilmoille, Termonen kertoo. Ja se juuri on yksi aikuissosiaalityön tavoitteista.
– Jos on vähän haasteellista luoda sosiaalisia suhteita, niin tällaisessa toiminnassa, missä tavallaan voi lähestyä toista ihmistä koiran kautta, se on aina paljon helpompaa, kertoo Satu Marja Tanttu aikuissosiaalityön kehittämishankkeesta.
Itäsuomalaisessa hankkeessa (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut) halutaan kehittää uusia keinoja ehkäistä aikuissosiaalityön asiakkaiden syrjäytymistä ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Koiraryhmä on osa hanketta, ja idea sen perustamiseen lähti koiria omistavilta sosiaalityöntekijöiltä.
Koska asiakkaat työskentelevät nimenomaan oman koiransa eivätkä ulkopuolisen terapiakoiran kanssa, jää positiivinen vaikutus osaksi arkea myös kotona.
– Koira on niin iso osa elämää, että jos arki ei sen kanssa toimi, vaikuttaa se omistajan hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin, eläintenkouluttaja Sanna Kankainen kertoo.
Jos arki ei koiran kanssa toimi, vaikuttaa se omistajan hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin Sanna Kankainen, eläintenkouluttaja
Koirien käyttö hoivatyössä on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa kaverikoirien vierailut ovat arkea. Myös sosiaalipuolella etsitään nyt tapoja hyödyntää eläinten terapeuttista vaikutusta.
Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat usein haastavassa elämäntilanteessa esimerkiksi työttömyyden tai sairauksien vuoksi. Satu Marja Tanttu näkee koirassa paljon potentiaalia sosiaalityöhön.
– Koira ei luokittele, ei arvostele ja se antaa välittömän palautteen omistajan toiminnasta.
Koirilla ja etenkin niiden kanssa rakennetuilla vuorovaikutussuhteilla on tutkimusten mukaan positiivista vaikutusta ihmisen mielialaan. Eläimen hyödyntäminen terapiassa vähentää esimerkiksi merkittävästi depression oireita.
Clik here to view.
Siihen, voiko koira jopa korvata mielialalääkkeitä, ei lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio ota kantaa, mutta hyvänä tukena mielen ongelmissa koira varmasti on.
– On hyvä kokemus saada olla hyvä jollekin, vaikka koiralle. Kun ihminen löytää itsestään tällaisen positiivisen, huolehtivan puolen, se tukee kuntoutumista.
Saana Toikan masennus on alkanut pikkuhiljaa helpottaa, ja Kodalla on ollut siihen iso merkitys. Säännölliset lenkit ulkona ja ylipäätään arjen rutiinit ovat olleet hyväksi niin koiralle kuin omistajalle. Töihin paluu siintää jo haaveissa.
– Koda on tuonut merkitystä elämään ja viime aikoina on alkanut tuntua sille, että voisin hiljalleen palata työelämään sairauslomalta, Saana Toikka sanoo.