Berliinissä haudataan tänään maanantaina yli 300 kudosnäytettä, jotka natsilääkäri Hermann Stieve otti toisen maailmansodan aikana natsi-Saksassa teloitetuilta vangeilta tutkimuksiaan varten.
Stieven jäämistöstä löytyneet näytteet ovat ainoita jäännöksiä, jotka uhreista on jäljellä. Otettuaan ruumiista näytteet Stieve poltti ruumiit ja hautasi tuhkat nimettöminä.
Stieve työskenteli anatomian professorina Charitén yliopistollisessa sairaalassa ja tutki muun muassa pelon fyysisiä vaikutuksia naisiin, esimerkiksi heidän kuukautiskiertoonsa. Suurin osa nyt haudattavista jäännöksistä onkin kuulunut naisille.
Stievelle toimitetut ruumiit olivat Berliinin Plötzenseen vankilassa teloitettuja natsien poliittisia vastustajia. Vankilassa teloitettiin kaikkiaan yli 2 800 ihmistä, muun muassa 42 berliiniläisen Die Rote Kapelle eli Punainen orkesteri -vastarintaryhmän jäsentä. Stieven uskotaan leikelleen ainakin 13:n ryhmän naispuolisen jäsenen ruumiit.
Kaikkiaan Stieve leikkeli 184 ruumista, joista 172 oli naisten, kertoo muun muassa saksalaislehti Focus.
Stieveä ei koskaan tuomittu rikoksista ja hän jatkoi työskentelyä Berliinin anatomiainstituutin johtajana kuolemaansa vuonna 1952 asti.
Uhrien muistolaattaan ei nimiä
Omaiset löysivät natsien uhreista otetut näytteet vuonna 2016. Osassa oli nimilaput. Omaiset luovuttivat näytteet Charité-sairaalalle, joka puolestaan pyysi Saksan vastarintaliikkeen muistokeskusta tutkimaan ne.
Uhrien jäänteet haudataan nyt Berliinin Dorotheenstadtin hautausmaalle, jonne on haudattu myös muita natsien uhreja. Siunauksen toimittavat katolinen ja protestanttinen pappi. Paikalle odotetaan uhrien omaisia.
Uhrit saavat hautausmaalle muistolaatan, mutta omaisten pyynnöstä siinä ei ole heidän nimiään.
Charitén johtaja Karl Max Einhäupl sanoo, että hautajaisilla pyritään palauttamaan uhrien arvokkuus, koska he eivät aikoinaan saaneet hautoja. Hautajaiset ovat myös osa Charitén pyrkimystä kohdata kiistanalainen suhteensa natsismiin.