Ruotsalainen konsulttiyhtiö Sweco on tullut Suomessa tunnetuksi viime aikoina Länsimetron konsulttina. Yhtiötä on syytetty muun muassa metron myöhästymisestä.
Swecon vastuulla on muun muassa hankintojen valmisteleminen, työmaiden valvominen ja suunnittelunohjaukseen osallistuminen. Vaikka Sweco ei päätä mistään, käytännössä se pitää hankkeen lankoja käsissään.
Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela kiistää Ylen Kova talous -haastattelussa, että syy Länsimetron ongelmiin olisi konsulteissa. Hänen mielestään jo etukäteen oli selvää, että vastaavankokoisissa hankkeissa tulee "yllätyksiä".
– Hanke ei onnistu yhden osapuolen ansiosta, mutta eivät myöskään ongelmat johdu vain yhdestä osapuolesta. On aika mustavalkoinen maailma ajatella, että syypää olisi konsultti tai suunnittelija tai rakentaja yksin.
Enemmän ongelmanratkaisua syyttelyn sijaan
Hänen mielestään on hedelmätöntä etsiä syyllisiä, kun Länsimetro-hankkeessa on niin monta osapuolta ja osallistujaa.
– Miksi meillä on syyllisen haun kulttuuri niin vahvassa, koska se ei useimmiten kuitenkaan johda kovin hyvään lopputulemaan? Toivoisinkin, että enemmän etsittäisiin ratkaisuja ja mietittäisiin, miten ongelma saadaan poistettua, eikä niinkään, kenestä se johtuu.
Kyse on "megaluokan" hankkeesta, eikä Suomessa ole kokemusta metron rakentamisesta.
– Vaikka oppia haetaan toki ulkomailtakin, niin aina tämän kokoluokan hankkeissa tulee yllätyksiä. Se on iso palapeli, Jokela sanoo.
Alalla on Jokelan mukaan yleisemminkin kyllästytty siihen, että energiaa käytetään niin paljon riitelemiseen.
– Esimerkiksi yhteistoiminnalliset mallit kuten allianssimallit ovat avuksi tähän. Jos ajattelee Rantatunnelia Tampereella, niin siellä yhteistoiminta toi onnistumisen.
Nykykäytäntö estää määrittelemästä tarkkoja hintoja
Julkisen sektorin rakennustyöt venyvät ja niiden hinta nousee usein siksi, että niiden raamit ovat liian löysät.
– Siitä, kun hanke ylipäänsä saa investointiluvan ja rakentamispäätöksen, on aika pitkä aika siihen, kun työmaalla kuokka lyödään maahan. Siinä vaiheessa hankkeen raami on vielä aika karkea, Jokela arvioi.
Rakentamisen alkuvaiheissa on toisin sanoen mahdotonta sanoa, mitä kokonaisuus lopulta sisältää, millaista laatua tilaaja rakentamisen edetessä haluaa tai kuinka paljon aikaa kuluu.
Kun rakentaminen on jo käynnissä, esiin nousee yleensä uusia asioita: viranomaisten omat määräykset saattavat muuttua tai työmaan "pohjaolosuhteet" ovatkin toisenlaiset kuin aloitettaessa luultiin.
– Eli kyllä hankesuunnitteluun ja raamien asettamiseen kannattaisi panostaa enemmän.
Konsultin palkkio kasvaa aikataulun venyessä
Konsultille itselleen aikataulun venyminen ei aiheutta taloudellisia tappioita. Päinvastoin, Sweco saa ylimääräisen korvauksen työnkuvansa muuttuessa.
Jokela kuitenkin kiistää, että hankkeen venyminen olisi konsultin etu.
– Kyllä meidän etu on aina se, että autamme tilaajaa päsemään omiin tavoitteisiinsa. Olemme iso tekijä Suomen markkinoilla ja haluamme kestäviä asiakassuhteita. Jos lähtisimme hakemaan pikavoittoja, tietäisi se ongelmia tulevaisuudessa, ja asiakkaat kaikkoaisivat.
Jotkut alalla väittävät, että tapana on, että julkiset hankkeet hinnoitellaan etukäteen alakanttiin. Näin poliitikot saavat ne helpommin läpi, kun äänestäjien on helpompi ne hyväksyä. Tunnistatko tällaista?
– Tätä väitettähän kovasti viljellään. Minä en sitä allekirjoita. Osin se [hinnannousu] johtuu varmaan siitä, että muutoksia hankkeisiin tulee, mutta kyllähän se olisi hyvin lyhtyhäköistä myös päättäjiltä. Että kyllä se edestä sitten löytyy. Ehkä tässä korostuu taas valmistelun merkitys ja se, kuinka paljon hanketta raamitetaan päätöksentekovaiheessa. Toisaalta rakennusalan pitäisi osata kertoa, miten muutokset [rakennustöiden aikana] vaikuttavat – muullakin kuin insinöörikielellä.