Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee, että vahinkoperusteisten ja kiintiöön perustuvien pyyntilupien lisäksi susia voitaisiin kaataa myös sosiaalisten syiden vuoksi.
Ministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari sanoo, että nyt aiotaan ottaa käyttöön metsästyslain kohta, joka on yleisen turvallisuuden ja edun kannalta pakottava syy.
Se tarkoittaa, että suurpeto voidaan määrätä kaadettavaksi, vaikka se ei olisi aiheuttanut kotieläinvahinkoja.
Alueella toimiva reviiriyhteistyöryhmä tai suurpetoneuvottelukunta arvioi poikkeusluvan tarvetta sosiaalisin perustein.
– Eli tarvitaan metsästystä lisäämään paikallisten asukkaiden hyväksyntää suurpetoja kohtaan, Laanikari selittää uutta käytäntöä.
Ylitarkastajan mukaan asetus on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian joulukuun 9. päivän jälkeen.
Luvallinen keino lieventää petopelkoa
Vielä muutamia vuosia sitten suden pyyntilupia ei myönnetty juurikaan poronhoitoalueiden ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tuolloin susikantaa sääteli laiton pyynti.
Nyt tarkoituksena on, että suurpetoalueilla asuvilla olisi luvallinen keino hoitaa asioita.
Erityisesti petoja vilisevässä Pohjois-Karjalassa tunteita kuumentaa kannan suuruus. Monien itärajan asukkaiden ja metsästäjien mielestä susia on paljon enemmän kuin Luonnonvarakeskuksen tuoreehko väliarvio esittää.
Iso joukko petoyhdyshenkilöitä on mennyt jopa lakkoon. Se tarkoittaa, etteivät he enää kirjaa varmistettuja petohavaintoja Tassu-järjestelmään, joka on merkittävässä roolissa kanta-arvioiden teossa.
Luonnonvarakeskus toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle pian toisen väliarvionsa susien määrästä. Sen jälkeen ministeriö päättää, muuttaako se vielä esitystään 40 suden vuotuisesta lupakiintiöstä.
Käytännössä uusi lupamäärittely lähes puolittaisi kaadettujen susien määrän viime vuoteen verrattuna, sillä valtakunnallinen kiintiö sisältää myös vahinkojen perusteella ammutut ja liikenteessä kuolleet sudet.