Haminan Reitkallissa tehtiin viime kesänä arkeologisia kaivauksia, koska Viidankankaan kivikautisesta asutuksesta haluttiin lisää tietoa.
Kaivauksia johtanut arkeologi Paula Kouki on kiertänyt yleisötapahtumissa Haminassa ja Kotkassa esittelemässä kaivausten löydöksiä. Eniten ihmettelyä ja ihastusta osakseen on saanut keramiikan palaseen painunut sormenjälki.
– Palasessa näkyy heikosti tekijänsä sormenjälki. Se on painunut märkään saveen ennen astian polttoa. Tämä on ollut selvästi hämmästyksen aihe, että saveen painuneena voi olla jonkun tuhansia vuosia sitten eläneen ihmisen sormenjälki, Helsingin yliopistossa opettava Kouki kertoo. Koukin mukaan jälki ei näy kuvassa yhtä hyvin kuin paljaalla silmällä.
Suomen kivikautisista asukkaista ei ole säilynyt ihmisjäänteitä juuri ollenkaan.
– Maaperämme on sellainen, ettei palamaton luu säily kovinkaan pitkään. Paljon sormenjälkeä lähemmäs emme tällaista kivikaudella elänyttä ihmistä pääse, Kouki sanoo.
Sormenjäljen löytäminen ei ole parikymmentä vuotta arkeologina toimineen Koukin mukaan harvinaista, mutta ei ihan jokapäiväistäkään.
– Viidankankaalta löysimme toistasataa keramiikan palaa, joista yhdessä oli melko selkeänä tämä jälki.
Sormenjälkeä lähemmäs emme tällaista kivikaudella elänyttä ihmistä pääse. Paula Kouki
Löydöiltään runsas
Viidankankaan kaivaukset järjestettiin yleisökaivauksina, johon vapaaehtoiset asiasta kiinnostuneet saivat osallistua. Viidankankaan asuinpaikan löysi kymmenkunta vuotta sitten paikallinen arkeologian harrastaja.
Viidankankaalla tiedetään olleen asutusta jo varhaiskampakeraamisella kaudella noin 6 000 vuotta sitten. Asuminen paikalla on jatkunut varhaiseen metallikauteen. Kaivausten tavoitteena oli saada selvyyttä etenkin asutusvaiheen loppuvaiheeseen.
Kesäisten kaivausten jälkityöt ovat vasta alussa. Tähän mennessä löydökset on putsattu ja luetteloitu.
Kaivauksista löydettiin saviruukkujen sirpaleita, kvartsiesineiden työstön jälkiä ja palanutta luuta. Arkeologi Paula Koukin mukaan Viidankangas oli löydöiltään runsas. Löydöt olivat myös kivikautiselle asuinpaikalle varsin tyypillisiä.
– Kvartsien osalta löytyi mielenkiintoinen ja mahdollinen jatkotutkimuksen paikka. Kvartsikiteestä tai niin sanotusta vuorikiteestä tehtyä materiaalia löytyi paljon. Lähiseudulla voi olla kiviluolia, joiden tiedetään olleen kvartsilouhoksia esihistoriallisella ajalla. Tulevatko nämä kvartsit lähiseudun kaivoksista? Se vaatii lisäselvittelyä, Kouki kertoo.
Tarkat kalenterivuodet vielä hukassa
Asiantuntijoiden tarkemmassa syynissä kaivauksissa löytyneet palaneet luunpalaset puolestaan voivat kertoa, mitä kivikautinen ihminen metsästi ja söi. Tässä vaiheessa arkeologi Paula Kouki uskaltaa sanoa vain, että palaset ovat nisäkkäiden luita.
Arkeologin yksi toive olisi myös tehdä palaneista luista radiohiiliajoitus.
– Emme löytäneet tulisijaa tai muuta paikkaa, josta olisi saatu hiiliaineistoa radiohiiliajoitusta varten. Sen avulla olisi saatu tarkka ikä löydöllemme. Toivotaan, että saisimme mahdollisuuden tehdä ajoituksen näistä luista, Kouki sanoo.
Lähiseudulla voi olla kiviluolia, joiden tiedetään olleen kvartsilouhoksia esihistoriallisella ajalla. Paula Kouki
– Olemme vielä ympäripyöreässä, arkeologisiin löytöihin perustuvassa ajoituksessa. Vielä ei saada tarkempia kalenterivuosia kiinni sieltä.
Löydettyjen kappaleiden tarkempi analyysi, asiantuntijoiden apu ja radiohiiliajoitukset vaativat seuraavaksi lisää rahaa. Kouki on kuitenkin luottavainen, että rahoitusta analyysia varten löytyy, koska varsinaiset kaivaukset on jo tehty.
Tutkittavaa vuosiksi
Ensi syksynä Viidankankaan kaivausten tuloksia on tarkoitus esitellä näyttelyssä Haminan kaupunginmuseossa. Kouki toivoo, että siihen mennessä käytettävissä on tarkempaa tutkimustietoa.
Kouki kertoo, että näyttelyn jälkeen pohdittavaksi tulee kaivausten jatko ja jälleen uusi rahoituksen hakukierros.
– Arkeologina jatkotutkimusmahdollisuudet kiinnostavat. Viidankankaalla on vielä paljon tutkittavaa, kenties moneksi vuodeksi. Tutkimme vasta noin viidentoista neliön alan ja jo se oli näin runsaslöytöinen, Kouki sanoo.