Jo ennen lentopalloilija Lelu Ojansivun sopimuksen julkistamista perheelle oli selvää, että reissuun lähdetään koko porukalla. Kesäkuussa kerrottiin, että Ojansivu siirtyy tulevaksi kaudeksi pelaamaan iranilaisen Shahrdari Urmian riveihin.
– Toki sitä joutui muutaman viikon sulattelemaan asiaa, kun tuli tieto, että maa onkin Iran. Se on niin vieras kulttuuri, sanoo vaimo Katja Ojansivu.
Kiinnitimme huomiota vaaleudella. Lapsia ihailtiin, kun he olivat niin erinäköisiä: haluttiin ottaa valokuvia, tultiin poskista nipistämään ja ravintoloissa naapuripöydästä tultiin kysymään, saako lapsia ottaa syliin. Katja Ojansivu
Katja on aiemminkin ollut mukana miehensä pelimatkoilla Kreikassa, Ranskassa, Romaniassa ja Pietarissa. Silloin lapsia ei vielä ollut, joten nyt perhe lähti ensimmäistä kertaa matkaan lasten kanssa.
Perhe ehti viettää aikaa yhdessä Iranin Urmiassa viitisen päivää, minkä jälkeen Lelu lähti 4 päivän harjoitusreissulle.
– Kyllä se jännitti, kun Lelu lähti ja jäimme kolmistaan vieraaseen kaupunkiin. Kaikki kuitenkin sujui: ruokaa löytyi ja kävimme välillä ulkonakin, Katja nauraa.
Liikenne oli kauhistus
Entuudestaan Ojansivut eivät tienneet Iranista paljoakaan. Moni asia selvisi vasta paikan päällä.
Katja Ojansivulle yksi merkittävimmistä eroavaisuuksista Suomeen oli pukeutuminen: pää piti peittää huivilla ja takapuoli pidemmällä paidalla, vaikka lämmintä oli lähes 30 astetta.
Urmiassa ei Ojansivun mukaan ollut suuria marketteja, vaan lihat haettiin erikseen lihakaupasta ja hedelmät hedelmäkaupasta.
– Sitä ei ollut tiedossa ennakkoon, että vauvanruokia ei ole kaupoissa myynnissä ollenkaan. Teinkin Sofialle soseita itse. Äidinmaidonkorviketta olin ottanut mukaan reippaasti Suomesta, mutta loppuaikoina sitä piti ostaa. Korviketta sai apteekista, ei ruokakaupoista.
Rauhallisessa kokkolalaislähiössä asuville iranilainen liikenne oli alkuun kauhistus.
Olivialta pääsi heti itku: miksi iskä ei lähde mukaan. Tämä on tällaista tasapainoilua. Katja Ojansivu
– Kun lähdettiin Urmiassa lasten kanssa ulos, mentiinkin ruuhkaiseen autoviidakkoon, missä ei tuntunut olevan ollenkaan liikennesääntöjä. Yritin etsiä kaikki reitit, mistä pääsee puistoon niin, ettei tarvitse ylittää teitä, Katja Ojansivu kertoo.
Sofia-vauvalle perhe oli ottanut turvakaukalon mukaan, mutta paikalliset autot olivatkin niin pieniä, ettei kaukalo niihin mahtunut. Siellä saattoi nähdä lasten istuvan kuljettajan sylissä, kun paikalliset ajoivat autoa.
Vaaleat julkkikset Suomesta
Lentopallo on Urmiassa kova juttu. Siispä Ojansivun perheestä tulikin yhtäkkiä julkkiksia, kun osoite vaihtui Kokkolasta lentopallokaupunki Urmiaan.
Lelu päätyi jo ensimmäisenä päivänä paikallisten bongaamaksi julkisuuden henkilöksi, joka haluttiin selfie-kuviin.
– Totta kai muutenkin kiinnitimme huomiota vaaleudella. Lapsia ihailtiin, kun he olivat niin erinäköisiä: haluttiin ottaa valokuvia, tultiin poskista nipistämään ja ravintoloissa naapuripöydästä tultiin kysymään, saako lapsia ottaa syliin, Katja Ojansivu kuvailee.
Iranilaista kulttuuria hän kehuukin todella lapsiystävälliseksi. Pienokaiset olivat aina tervetulleita esimerkiksi ravintoloihin.
Ikävä ajoi takaisin kotiin
Reilun 5 viikon jälkeen tuli aika jättää isä Iraniin ja palata äidin sekä tyttöjen voimin takaisin kotiin Kokkolaan. Syynä oli koti-ikävä.
– 4-vuotias Olivia oli aika haastava tapaus siellä. Piti koko ajan keksiä tekemistä, kun kotona on tottunut menemään naapurien lasten kanssa ja on leikkipuisto vieressä. Tämänikäinen kaipaa ikäistään seuraa. Ei se ole sama leikkiä vieraskielisten lasten kanssa, kun ei ymmärrä toisten kieltä, Katja Ojansivu sanoo.
Vaikka kotiin oli mukava lähteä, syttyi koti-ikävä jo taksissa lentokentälle lähdettäessä.
– Olivialta pääsi heti itku: miksi iskä ei lähde mukaan. Tämä on tällaista tasapainoilua.
Olen aiemminkin ollut pitkiä aikoja yksin lasten kanssa. Tämä on meille normisettiä. Lelun ura ei välttämättä ole kovin pitkä, ja nyt mennään sen ehdoilla. Katja Ojansivu
Suomessa arjen pyörittäminen on kuitenkin helpompaa. Jo pelkkä ruoka-ostoksilla käynti oli äidistä ihanaa, kun kaikki löytyi marketista yhden katon alta.
Yhteys isään pysyy tiiviinä päivittäisten Skype-puheluiden avulla. Seuraavan kerran Ojansivut ovat koko perheen voimin koolla jouluna Urmiassa.
– Olen aiemminkin ollut pitkiä aikoja yksin lasten kanssa. Tämä on meille normisettiä. Lelun ura ei välttämättä ole kovin pitkä, ja nyt mennään sen ehdoilla, Katja Ojansivu toteaa.
