Mitä joulukinkuksi päätynyt sika on syönyt? Ainakin viljaa, mutta kaikkiruokaiselle eläimelle maistuu melkein mikä vain. Possu ei myöskään nirsoile, jos ruuan seassa on vaikkapa toukkia.
Tähän perustuu venäläisen Zooprotein-kasvuyrityksen liikeidea. Yrityksen koelaitoksessa kasvatettujen kärpästen annetaan munia lihapaloihin, jotka laitetaan biojätteen sekaan. Jätteen seassa kärpäsentoukat kehittyvät neljässä päivässä poimintakuntoon, minkä jälkeen ne siivilöidään erilleen ja kuivatetaan. Tuloksena on rehua, josta yli puolet on proteiinia. Yritys on syöttänyt kuivattuja kärpäsentoukkia kaloille, kanoille, sioille ja lehmille ja saanut rohkaisevia tuloksia.
– Kananlihakilon tuottamiseen tarvitaan 50 grammaa tätä rehua ja sianlihakilon tuottamiseen 100 grammaa. Tutkimuksissa huomasimme, että toukkarehua syöneet siat kasvoivat nopeammin kuin tavallista rehua syövät, yrityksen perustaja Alexey Istomin kertoo.
Luonnollisesti eläinten rehuun kuuluu suuri määrä muutakin kuin toukkarehua, eli kärpäsentoukkajauhe ei ole eläimen painoa nostava ihmeaine.
Vuoden kestävien kokeilujen tuloksena yritys on löytänyt sopivan lajin, kiiltokärpäsiin kuuluvan Lucilia Caesar -kärpäsen, ja käyttänyt toukkien kasvatukseen teurasjätettä, ruokajätettä, jätelihaa ja eläinten lantaa. Istomin on tottunut vastailemaan kysymyksiin toukkien kasvatuksen iljettävyydestä.
– Ihmiset pitävät kärpäsentoukkia iljettävinä, koska meille on opetettu, että kärpäset levittävät tauteja ja toukat viihtyvät lannassa. Mutta pitää huomata, että toukat eivät syö jätettä. Kuinka ne voisivatkaan, sillä niillä ei ole hampaita tai vatsaa, hän selittää kärsivällisesti.
Hän muistuttaa myös, että toukkia käytetään jo nykyään mm. haavojen hoidossa ja lääkeaineiden lähteenä.
Kärpäsentoukkien hyödyntämismahdollisuuksia on aliarvioitu, ja alamme vasta ymmärtää mahdollisuuksia, hän sanoo.
“Hyödynnämme Neuvostoliiton tiedettä”
Istomin kertoo, että idea kärpäsentoukkien käyttämisestä eläinten rehuna ei ole hänen omansa, eikä edes kovin tuore.
– Jo 1960-luvulla Neuvostoliiton tiedemiehet Novosibirskissä Siperiassa tekivät valtavaa tieteellistä tutkimusta. Peräti 20 vuotta jatkuneissa tutkimuksissa he todistivat, että kärpäsentoukat ovat paljon parempaa rehua kuin käytössä olleet rehut. Tiedemiehet olivat yhä elossa. Saimme heihin yhteyden ja hyödynnämme nyt heidän työtään.
Nyt siis kommunismin aikainen tiede on kierrätetty startup-yritykseen, joka suunnittelee maailmanvalloitusta markkinatalouden ehdoin.
Istominin visiona on, että yrityksen kehittämä teknologia kärpäsentoukkarehun tuottamiseen leviäisi ympäri maailman ja auttaisi näin kehittämään ekologisempia vaihtoehtoja ruuantuotannolle. Yritys esitteli toissa viikolla toimintaansa Helsingissä Slush-tapahtumassa.
Ihmiset pitävät kärpäsentoukkia iljettävinä, koska meille on opetettu, että kärpäset levittävät tauteja ja toukat viihtyvät lannassa. Alexey Istomin
– Valitettavasti tapahtumassa oltiin enemmän kiinnostuneita digitaalitekniikasta, appseista ja roboteista, ja vain harvat olivat kiinnostuneita bioteknologiasta. Kävimme keskusteluja, mutta etsimme yhä kumppaneita laajentumiseen, Istomin sanoo toiveikkaana.
Suomalaisyritys syöttää matoja sveitsiläisille
Myös Suomessa on joukko innostuneita yrittäjiä, jotka aikovat parantaa maailmaa ja omaa talouttaan hyönteisbisneksellä.
Suomalainen EntoCube on kehittänyt kontin, jossa voidaan kasvattaa kotisirkkoja ja muita hyönteisiä ihmisravinnoksi. Viisi henkeä työllistävä yritys onnistui hiljattain keräämään “kuusinumeroisen summan” riskirahaa enkelisijoittajilta. Rahoituksen avulla yritys aikoo kehittää teknologiaansa ja päästä tositoimiin Yhdysvalloissa ja Sveitsissä, myöhemmin myös Afrikassa. Ensimmäinen tuotantolaitos nousee kuitenkin Suomeen. Tehdas on määrä kopioida myöhemmin muihin maihin.
– Lanseeraamme ensi vuoden aikana hyönteistuotteita Sveitsin markkinoille. Sveitsiläisyritys Essento jauhaa konteissamme kasvatetuista jauhomadoista ja sirkoista jauhelihaa ja tekee niistä hyönteispurilaisia, kertoo yrityksen perustaja ja innovaatiojohtaja Robert Nemlander. Tuotteet myydään Sveitsissä suuren kauppaketjun Coopin kautta. Purilaisen lisäksi hyllyihin on tulossa levitteitä ja naksuja.
EntoCube on aloittanut työnsä EU:n ulkopuolella, sillä EU-lainsäädännön mukaan kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä ei saa myydä elintarvikkeena.
– Suomi noudattaa asiassa komission suosittelemaa tulkintalinjaa yhdessä useimpien EU-maiden kanssa, toteaa elintarvikkeiden turvallisuutta valvova Evira tiedotteessaan.
Tiedotteessa kuitenkin todetaan, että joissakin EU-maissa on käytännössä Suomea vapaampi linja. Käytännössä viranomaiset eivät korvaansa lotkauta, jos joku kauppaa hyönteisherkkuja.
Sveitsiläisyritys jauhaa konteissamme kasvatetuista jauhomadoista ja sirkoista jauhelihaa hyönteispurilaisia varten. Robert Nemlander, EntoCube
Myös EntoCube leikittelee säännöksillä. Yritys kauppaa Suomessakin Sirkkapurkkeja, joihin on pakattu leseiden ja banaanilastujen lisäksi kuivattuja sirkkoja. Yritys myy purkkejaan elintarvikkeen sijasta “keittiösomisteena”. Yrityksen nettisivuilla on kuitenkin ohje, jossa opastetaan sirkkojen syömiseen. Eviran sääntelykään ei ulotu ihmisten ruokapöytiin.
– Lainsäädäntö ei puutu siihen, mitä yksittäinen ihminen syö tai juo, sen jokainen tekee omalla vastuullaan, Evira toteaa tiedotteessaan.
Ranskaan rakennettu toukkatehdas
Muutamat muut yritykset ovat saaneet hyönteisbisneksensä jo huomattavasti pitemmälle kuin Zooprotein ja Entocube. Viisi vuotta sitten perustettu ranskalaisen Ynsect-yritys aikoo pian kasvattaa jauhomatoja eläinten rehuksi.
Ranskalaisyritys on tutkinut monien hyönteisten käyttöä ja päättänyt keskittyä jauhomatojen kasvattamiseen
Yrityksen suuri laitos valmistui viime kesänä itäiseen Ranskaan lähelle Dolen kaupunkia. Laitoksessa tullaan kasvattamaan jauhomatoja teollisessa mittakaavassa robottien avustuksella. Yritys aikoo tulevaisuudessa tuottaa satoja tuhansia tonneja kuivatuista jauhomadoista tehtyä jauhoa vuodessa.
Jauhomatoja käytetään monissa maissa jopa ihmisravintona, mutta Ynsect keskittyy tuottamaan rehua kalanviljelyä varten. Yritys korostaa, että tiettyjen lohikalojen ravinnosta yli puolet on hyönteisiä, joten toukkien kasvattaminen on luonnollinen vaihtoehto.
– Olemme varmoja, että hyönteiset ovat yksi kestävämmän maailman rakennuskivistä, tiivistää 35 henkeä työllistävän yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Antoine Hubert.