Joulukalenterin luukut hupenevat. Nyt ne voi jo laskea kahden käden sormin. Päivien väheneminen aiheuttaa monelle enemmän ahdistusta kuin iloista odotusta, joten olisi ollut helpompaa jättää kalenteri kokonaan ostamatta. Vaikka joulu tulee kuitenkin.
Monelle se on yksinäinen.
Nuorista aikuisista löytyy yksi joulun kultaisen väliinputoajajoukko. Jos ei ole vielä omaa perhettä eikä syystä tai toisesta voi – tai halua – viettää joulua omien sukulaistensa kanssa, tuntee itsensä jos ei yksinäiseksi, niin helposti ainakin ulkopuoliseksi. Ystävilläkin on omat menonsa.
Joulusta on tullut näytelmä, johon ei ole saanut itselleen roolia tai on kasvanut siitä yli. Etenkin traditioilla kuorrutettu jouluaatto voi tuntua tuskallisen pitkältä.
Ne hitaasti lipuvat tunnit koki viime vuonna myös Hilla Pekkanen. 33-vuotiaalle helsinkiläiselle kävi niin, kuten elämässä joskus käy: juuri ennen joulua tuli ero ja kämppä lähti alta.
Miehen kanssa sovittiin, että kaksi lasta olisivat Pekkasen kanssa joulupäivän ja tapanin. Sitä ennen oli selvittävä jouluaatosta.
– Muutos edellisiin perheen kanssa vietettyihin jouluaattoihin tuntui dramaattiselta. Oli musertavaa kokea, että kuvio oli muuttunut niin radikaalisti, Pekkanen sanoo.
Vaikka arjessa pärjäisi yksin eikä kokisi olevansa yksinäinen, yksinäisyys saattaa kulminoitua sitten jouluna. Hilla Pekkanen
Hän tajusi joulupäivän aamua ja lasten hakemista odottaessaan, ettei ollut ainoa yksinäinen ja onneton. Edellisten joulujen hälinässä ajatus siitä, että joulu on monelle vuoden yksinäistä aikaa, ei ollut edes piipahtanut mielessä.
– Vaikka arjessa pärjäisi yksin eikä kokisi olevansa yksinäinen, yksinäisyys saattaa kulminoitua sitten jouluna. Sitä pidetään niin vahvasti perhejuhlana ja ilman perhettä olo voi olla todella lohduton.
Tuntemattomat joulupöytään
Vuosi vaihtui parempaan, Pekkanen löysi itselleen kodin ja uusi arki asettui uomiinsa. Kuukaudet kuluivat ja pian taas oli aika suunnitella joulua. Päätettiin, että lapset ovat myös tänä vuonna aaton isänsä ja tämän sukulaisten luona.
Tästäkään jouluaatosta ei tule perhejuhlaa, mutta Pekkanen ei ole yksin.
Hän nimittäin kirjoitti Facebookiin pari viikkoa sitten statuksen, jossa kertoi haluavansa tarjota jouluaattona seuraa ja ruokaa muille yksinäisille. Hän pyysi tuttujaan levittämään sanaa niille, joiden uumoiltiin olevan aattona yksin. Halukkaita on jo ilmoittautunut. Pekkanen ei tunne heistä ketään entuudestaan.
– Yksi vastikään eronnut nuori nainen sanoi, että on ujo kokki, mutta toisi mielellään mukanaan vaikka fetasalaatin. Vastasin ilahtuneena, että tottakai sopii. Olin yllättynyt. Luulin kai, että ihmiset haluavat valmiiseen pöytään.
Taka-ajatuksena minulla tietysti oli se, etten sitten joudu olemaan aattona yksin. Hilla Pekkanen
Pekkanen kertoo, että keittiönpöydän ääreen mahtuu tiiviisti kuusi, mutta jos halukkaita ilmenee vielä enemmän, Pekkanen saattaa tehdä toisen kattauksen olohuoneeseen. Kynttilöitä hän aikoo sytyttää jokaiselle mahdolliselle tasolle ja kuusikin hankitaan. Yksi tuttava lupasi tehdä sen alle pieniä pehmeitä pakettejakin vieraiden varpaita lämmittämään.
– Ajattelin, että jos voin poimia edes pienen joukon kaikista yksinäisistä viettämään kivaa joulua yhdessä, niin tottakai haluan sen tehdä. Innokkaana kulinaristina pääsen sitten kokkaamaan kaikenlaisia ihania herkkuja, hän sanoo ja lisää sitten:
–Taka-ajatuksena minulla tietysti oli se, etten sitten joudu olemaan aattona yksin.
Joulun henki löytyi Facebookin kierrätysryhmästä
Hilla Pekkanen löysi Facebookista seuraa jouluaaton illalliselle, Kalliossa asuva Jani puolestaan itselleen joululahjan. Hän kirjoitti maanantaina suosittuun Kallio kierrättää -ryhmään ilmoituksen, jossa kirjoitti näin:
Ostan JOULULAHJAN. Laita pakettiin mitä vain, maksan siitä 5 euroa. Näin tiedän, että voisin saada ainakin yhden joululahjan jouluksi ja varsinkin kun en tiedä yhtään, mitä saan ja kun lahja tulee tuntemattomalta, niin tuntuu, et olisi tuo joulun pääihminenkin sitten olemassa oikeesti. Ylläpito voi poistaa viestin, jos ei kelpaa tänne tämä, mutta hyvää joulun aikaa teillekkin. Jos nyt joululahjan joku näkee vaivaa toimittaa, niin voi sen Vaasankadulle tuoda tuossa joku päivä. Inboxiin voi laittaa viestiä.
Janin viesti herätti paljon kiinnostusta. Ensimmäinen joululahja saapuu Janin luokse jo tiistaina illalla, joten aattona ei tarvitse olla tyhjin käsin.
– Toivoin, että saisin edes yhden joululahjan tässä nykymaailman kurjuudessa, jossa leikataan kaikki. Sellainen kun pilaa joulun hengen minultakin, Jani sanoo.
Joulun henki ei onneksi ehtinyt pilaantua, sillä kalliolaisten halu tehdä hyvää yllätti miehen aivan täysin. Hänelle olisi riittänyt yksi lahja, josta hän olisi sen viisi euroa maksanut. Nyt kotiinkuljetuksena on luvattu kolme muutakin lahjaa ja ihan pelkästä antamisen ilosta. Jani miettii, että hänellehän taitaa sittenkin tulla ihan oikea joulu.
Toivoin, että saisin edes yhden joululahjan tässä nykymaailman kurjuudessa, jossa leikataan kaikki. Jani Kalliosta
– Olen vaan vastannut, että voi kiitos tätä joulun henkeä! Eihän moisista tarjouksista voi missään kieltäytyä!
Sosiaalisen median ansiosta oikea joulu tulee muillekin. Janin innostamina ryhmäläiset, joiden jouluun eivät lahjat muuten ehkä kuuluisi, ovat uskaltautuneet kysymään toisiltaan paketteja. Ryhmässä ehdotettiin jopa lahjojenjakopäivää Kallion sydänmaille Karhupuistoon.
Se, että hänen viestinsä sai aikaan niin vilkkaan keskustelun johtuu Janin mielestä siitä, että joulun aikaan liittyy antamisen ja ehkä myös ottamisen ilo. Lahjat eivät kuitenkaan ole joulun tärkein asia, vaan yhdessäolo.
– Mutta yksinäisiäkin olisi jouluna syytä muistaa. Siksi haluan toivottaa tasapuolisesti hyvää joulua kaikille.