Keskustelu koulujen digitalisaatiosta on Suomessa pinnallista ja mustavalkoista, ajattelee HundrED-hankkeen luova johtaja Saku Tuominen. Digitalisaatiokeskustelussa pitäisi aina lähteä siitä, miten parannetaan lasten oppimista.
– Digitalisaation ydin ei ole se, että käytetään teknistä laitetta. Digiloikka ei ole se, että hankitaan tuhansia tabletteja johonkin kuntaan. Ydinkysymys on se, miten opetusta kehitetään koko ajan toimivampaan ja innostavampaan suuntaan, Saku Tuominen sanoo.
HundrED-hanke etsii koulujen hienoja ideoita jakaakseen ne koko maailmalle. Voittoa tavoittelemattoman hanke kerää sata toimivaa ideaa Suomesta ja sata muualta maailmalta. Opetusinnovaatioita etsitään laidasta laitaan, ja osa niistä hyödyntää myös digitaalisuutta.
"Digiloikka on sanana järjetön"
Tuominen ymmärtää, että moni opettaja kokee tällä hetkellä olonsa neuvottomaksi. Uusi opetussuunnitelma painottaa digitaalista oppimista, mutta yksittäisen opettajan mahdollisuudet ovat rajalliset. Yle Uutisten kyselyn perusteella suurella osalla alakouluista laitteita on liian vähän, verkon toiminnassa on ongelmia eivätkä opettajat koe taitojensa riittävän ilman lisäkoulutusta. Kunnon oppimateriaaleja ei myöskään ole kaikkien saatavilla. Tuominen muistuttaa, että digitalisaatio on pitkä prosessi, ei yksi loikka.
– Digiloikka on sanana järjetön ja väärä. Kysymys on yhden loikan sijaan tutkimusmatkasta, jolle on pakko lähteä.
Digitalisaation ydin ei ole se, että käytetään teknistä laitetta. Saku Tuominen
Toimivat ideat kiertoon
Saku Tuomisen mukaan suomalaisista kouluista löytyy paljon luovia esimerkkejä, joita kannattaa hyödyntää laajemmin.
Esimerkiksi turkulaisissa kouluissa suunnitellaan itse oppimispelejä. Samalla kun lapset oppivat suunnittelemaan pelejä, he saavat tietoa siitä, kuinka ihminen oppii. Kuopiolaisessa Pyörön koulussa alaluokkien oppilaat opettavat uudet taitonsa nuoremmille ikäluokille. Kun kuudesluokkalaiset ovat oppineet jonkin digityökalun käytön, he neuvovat sen viidesluokkalaisille, ja nämä puolestaan vievät taitoa eteenpäin neljäsluokkalaisille.
Meidän pitäisi olla paljon innostuneempia siitä, mitä maailmalla koko ajan tapahtuu. Saku Tuominen
Vantaan kunnianhimoisessa hankkeessa puolestaan verkkopeto-opettajat jakavat omia taitojaan muille opettajille. Digitalisaatio mahdollistaa myös vaikkapa koulujen yhteistyön yli maiden rajojen.
Tanskalaislukio hylkäsi tabletit
Eikä ideoiden etsimistä kannata Tuomisen mielestä rajata pelkästään suomalaisiin kouluihin. Esimerkiksi kööpenhaminalaisen Ørestadin lukion opetuksessa on jo pitkään hyödynnetty digitalisaation mahdollisuuksia. Lukio totesi tabletit kehnoksi työkaluksi ja päätti siirtyä kannettaviin tietokoneisiin. Välillä opiskellaan kokonaan ilman laitteita. Suomessa moniin kouluihin on hankittu juuri tablettitietokoneita.
– Tabletti ei ole kovin hyvä sisällön luomiseen, vaan sisällön kuluttamiseen. En ole tablettikielteinen, mutta mielestäni keskustelua tällaisista asioista pitää voida Suomessakin käydä, jos haluamme olla edelläkävijä, Saku Tuominen sanoo.
Yksilöllisyys on yksi digitalisaation ydinpiirteistä. Saku Tuominen
Oppia kannattaisi ottaa myös aiemmista virheistä. Tuominen kertoo esimerkin Los Angelesista, missä koulujen digiloikka ei sujunut kovin mallikkaasti. Jälkikäteen todettiin huonoksi ratkaisuksi, että kaikkien koulujen digiloikka toteutettiin samalla tavalla.
– Yksilöllisyys on yksi digitalisaation ydinpiirteistä. Yritetään työntää kaikille sama laite ja sama tapa. Maailma on kuitenkin menossa juuri eri suuntaan.
Saku Tuomisen mielestä suomalaisesta keskustelusta puuttuu visio siitä, miten digitalisaatio muuttaa maailmaa. Suomalaista opetusta pitäisi kehittää paljon uteliaammalla mielellä.
– Emme ole opetusinnovaatioissa ihan maailman terävintä kärkeä. Meidän pitäisi olla paljon innostuneempia siitä, mitä maailmalla koko ajan tapahtuu, Saku Tuominen sanoo.