Kirkkoniemi on 10 000 asukkaan kaupunki Norjan itäisimmässä kolkassa, Jäämeren vuonon rannalla. Venäjän rajalle on täältä vain toistakymmentä kilometriä.
The Independent Barents Observerin toimistossa kaupungin keskustassa tehdään paikallisuutisia, jotka kiinnostavat suurta yleisöä.
– Washington, Moskova, Helsinki, Bryssel. Arktiset asiat kiinnostavat kaikkialla. Maailman johtavien medioiden kirjeenvaihtajat ovat vierailleet tässä pienessä toimituksessamme, lehden toimittaja Thomas Nilsen kertoo.

Kallista öljynporausta
Kiinnostusta Kirkkoniemeä kohtaan ovat lisänneet kesällä jaetut uudet luvat öljyn ja kaasun etsintään Barentsinmerellä. Tällä hetkellä Norjan pohjoisin kenttä on Goliat Hammerfestin edustalla. Uudet koeporausluvat ovat kaukana koillisessa Norjan ja Venäjän välisellä merialueella.
Kansainvälisille öljy-yhtiöille on myönnetty kaikkiaan 13 lupaa. Se ei vielä välttämättä merkitse sitä, että uusia kenttiä avataan.
Jäämerellä on aiemmin etsitty tuloksetta öljyä muun muassa Venäjän Stokmannin kentällä.

Lisäksi Barentsinmerellä tehdyt laskelmat perustuvat öljyn yli sadan dollarin barrelihintaan. Öljyn maailmanmarkkinahinta on viime aikoina pyörinyt 50 dollarin hujakoilla.
– Tuotanto on täällä paljon kalliimpaa kuin Saudi-Arabiassa tai Yhdysvalloissa. Öljy-yhtiöt eivät halua tehdä päätöksiä investoinneista ennen kuin hinta nousee reilusti. Kaikki on kuitenkin mahdollista. Odotukset ovat suuret, Nilsen pohtii.
Keskeinen huoltosatama myös Karanmerelle
Ukrainan konfliktin takia Venäjälle langetetut talouspakotteet ovat hidastaneet arktisia hankkeita. Venäjä on itse siirtynyt öljynetsinnässään Barentsinmereltä selkeämmin omille vesilleen, Karanmerelle ja Petšoranmerelle. Niillekin Kirkkoniemi on Murmanskin ohella lähin huoltosatama.

Yhdysvallat saa tammikuussa uuden hallinnon, joka saattaa suhtautua pakotteisiin eri tavalla kuin edeltäjänsä. Presidentti Donald Trumpin ulkoministeriksi valitsema Rex Tillerson on öljy-yhtiö Exxonin johtaja.
– On kiinnostavaa nähdä Yhdysvaltain ulkoministerinä henkilö, joka on paitsi Putinin hyvä ystävä, myös ollut itse osallisena Exxonin ja Venäjän Rosneftin välisissä hankkeissa Karanmerellä. Karanmerestä voi tulla Venäjän suurin öljyalue, jota huollettaisiin Murmanskista ja Kirkkoniemeltä. Näkymät ovat hyvät, mutta kysymyksiä tietysti nousee tämän kaiken poliittisista vaikutuksista, Nilsen sanoo.
"Pakotteet purettava"
Laivanvarustajayritys Henrisen Shippingin johtaja Arve Henriksen on sitä mieltä, että Venäjän vastaiset pakotteet pitäisi purkaa niin pian kuin mahdollista.
– Norjan ja Venäjän yhteistyö alueella on elintärkeää ympäristönsuojelulle, kaupalle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Yhteistyötä on ollut satoja vuosia, emme ole koskaan sotineet toisiamme vastaan. Venäjällä on elintärkeä rooli alueen kehittämisessä, Henriksen sanoo.
– Tiedämme, että Venäjällä on ongelmia, mutta vuoropuhelua olisi jatkettava.

Arktinen matkailu kasvussa
Suomalaiset suunnittelevat tietoliikennekaapelia Koillisväylälle ja rautatietä Jäämerelle. Kummassakin hankkeessa keskuspaikkana olisi Kirkkoniemi.
Ne toteutuvat mahdollisesti vasta useiden vuosien kuluttua. Tällä hetkellä Kirkkoniemen nopeimmin kasvava ala on matkailu.
Euroopasta ja Kaukoidästä saapuvia turisteja kyyditään linja-autoilla revontulien ja kuningasrapujen ääreen. Kirkkoniemi on Norjan rannikkoa pitkin kulkevan Hurtigruten-reitin matkustaja-alusten päätesatama.
– Halusimme Jäämeren rauhaan. Pohjoisen pimeys ja revontulet kiehtovat, niitä emme kotikonnuilla Hampurissa pääse kokemaan, saksalainen Siegelken pariskunta kertoo satamassa.
He ovat pukeutuneet toppa-asuihin, sillä Jäämeren viima käy luihin ja ytimiin.
– Ei haittaa, osasimme varautua tähän, he naureskelevat.
Johtaja Arve Henriksen ennustaa, että Kirkkoniemi on kymmenen vuoden kuluttua kuin arktinen Stavanger.
– Seitsemän kuukauden mittainen talvi luo omat haasteensa, mutta kolme tärkeintä elinkeinoa kasvavat. Ne ovat öljy- ja kaasuteollisuus oheispalveluineen, kuljetukset ja matkailu, Henriksen sanoo.