Tamperelainen aitajuoksija Noora Toivo, 30, näki muutama vuosi sitten Isossa-Britanniassa, kuinka ruokahävikki on saatu laskemaan buffet-ruokailussa.
Lautaselle jäänyt syömätön ruoka laskutettiin annoksen lisäksi. Tästä pyydettiin Toivon mukaan 1–2 puntaa 100 grammalta.
– Miksi, OI MIKSI Suomessa ei ole jo systeemiä, missä buffeteissa lautaselle jäänyt syömätön ruoka laskutetaan päälle? Toivo kysyy Twitterissä.
Noora Toivo kertoo Ylelle, ettei kukaan näyttänyt jättävän brittiravintolassa ruokaa lautaselle.
Keskustelu ruokahävikistä nousi uudelleen, kun Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikkö Aki Koivuniemi kertoi, kuinka paljon hotelliaamiaiselta jää ruokaa syömättä. Yle kertoi tiistaina, että yhdeltä aamiaiselta voi jäädä lautasille 43 kiloa syömätöntä ruokaa.
Koivuniemi on kutsuttu eduskuntaan keskustelemaan ruokahävikistä.
Raha voisi motivoida
Kuvat hätkähdyttivät myös Noora Toivoa.
– Nuo määrät olivat käsittämättömiä. Oli lautastolkulla leikkeleitä. Ajattelin, miten itsekeskeinen tai typerä ihminen voi olla, että tekee niin näinä aikoina.
Toivo uskoo, että 2–3 euron lisämaksu syömättömästä ruuasta voisi motivoida suomalaisia. Samalla raaka-ainekustannukset putoaisivat, kun ruokaa ei menisi hukkaan.
– Jos ihmiset söisivät sen, minkä jaksavat, olisi se hyvä myös yrittäjälle. Se näkyisi halvempina hintoina myös asiakkaalle.
Ruokahävikki on iso ympäristöasia
Suomalaisessa kodissa keskimäärin joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin, kertoo Kuluttaja-lehden organisoiman Hävikkiviikon verkkosivu.
Kaikkiaan Suomen kotitalouksista kertyy 120–160 miljoonaa kiloa hävikkiruokaa. Se kuormittaa luontoa ensin tuotantoketjussa, sitten jätteenä.
Ruokaketju aiheuttaa yli neljänneksen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja samaan aikaan kolmannes alkutuotannosta päätyy ruokaketjun varrella hävikiksi tai muuten jätteeksi, IPCC:n raportissa todetaan.
Ulkomailla käytössä
Samanlainen systeemi laskuttaa syömättömästä ruuasta näyttää olevan ainakin olleen monessa maassa.
Ylen lukija on törmännyt vastaavaan myös pienessä majatalossa Lapissa kymmenkunta vuotta sitten. Ei ole tietoa, onko tapa vielä käytössä.
Esimerkiksi Sveitsissä ruokailijat ovat maksaneet yhdessä buffet-ravintolassa noin viisi dollaria lisää, jos lautaselle jää ruokaa.
Local-lehti kertoo verkkosivuillaan, kuinka aasialaiset ravintolat ovat Saksassa alkaneet veloittaa ruokahävikistä. Asiakkaat saavat syödä kahden tunnin ajan buffetista niin paljon kuin jaksavat. Jos heidän lautasensa eivät ole tyhjiä, heidän pitää maksaa euro enemmän.
– Ruokaa kutsutaan kaikki mitä voit syödä -buffetiksi, ei kaikki mitä voit heittää pois -ruuaksi, omistaja Guoyu Luan selittää Local-lehdelle.
Ravintola ei ole ainoa Saksassa, joka on alkanut laskuttaa ruokahävikistä.
"Kokeilemisen arvoinen idea"
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri ei ole kuullut, että Suomessa olisi laskutettu lautaselle jääneestä ruuasta. Keino on ollut kuitenkin esillä, kun ruokahävikin vähentämisen keinoja on mietitty.
– Se on kokeilemisen arvoinen idea. Suomessa on oltu tyypillisesti arkoja rajoittamaan kuluttajan valinnanvapautta.
Ravintoloissa voidaan ehkäistä hävikkiä myös monella muulla tavalla. Jos tarjolla on vain yhdet lautaset tai pienet lautaset, asiakkaat ottavat lautaselle vähemmän ruokaa.
Jos ruuan ostaa painon mukaan, määrää miettii tarkemmin. Buffet-ruokailun ongelma on se, että tarjolla olevan ruuan pitäisi näyttää runsaalta ja hyvältä myös ruokailun loppuvaiheessa.
– Buffet-ruokailu ei saa näyttää siltä, että on vain jämät jäljellä. Tässä auttaa se, että käyttää matalia ruokailuastioita. Niissä ohutkin kerros ruokaa näyttää hyvältä.
Ruokahävikki vähenee, jos se tehdään näkyväksi. Katajajuuren mukaan olisi hyvä, jos ravintola-asiakas näkisi grammoina ja hiilijalanjälkenä, paljonko hän jätti ruokaa syömättä. Asiakkaalle voisi kertoa, mikä merkitys ilmaston kannalta olisi, jos hän jättää saman verran ruokaa joka päivä.
Annosravintoloissa voisi olla dogibägit, joilla jäljelle jääneen ruuan voisi kuljettaa kotiin, Katajajuuri ehdottaa.
Buffet-hävikin kannalta tärkeintä on suunnittelu, ennakointi ja ennustaminen. Mitä tarkemmin yritys tuntee asiakkaat, sitä tarkemmin se osaa hankkia ja valmistaa oikean määrän ruokaa.
Voit keskustella aiheesta 23.10. klo 19. asti.
Lue lisää:
Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu