Itärajan paikkakunnalle oma rajanylityspaikka on lähes varma vaurauden lähde. Venäläisturistit tuovat alueelle huomattavasti lisää ostovoimaa ja tätä kautta liiketoimintaa, verotuloja ja asukkaita.
Nykyään venäläiset kantavat rahojaan Vaalimaalle, Lappeenrantaan, Imatralle ja Tohmajärvelle, joissa kaikissa on kansainväliset rajanylityspaikat.
Kohta tähän itärajan kultapossukerhoon on liittymässä myös Etelä-Karjalan pohjoisin kunta Parikkala. Hallitus teki syyskuussa periaatepäätöksen kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta kuntaan vuonna 2024.
Tämän jälkeen kuohuviinikorkit ovat poksahdelleet kunnassa, joka tähän mennessä on tunnettu lähinnä pystymetsässä seisovista betonipatsaista eli Parikkalan patsaspuistosta.
– Olen erittäin toiveikas, että tämä antaa monenlaisia mahdollisuuksia tämän seutukunnan tulevaisuudelle, kiteyttää Parikkalassa toimivan Laatokan Lankku -yrityksen toimitusjohtaja Pekka Paakkinen kuntalaisten odotuksia.
Saman suuntaista virttä veisaa myös parikkalalainen sähköalan yrittäjä.
– Meillä on valtavan isot odotukset. Täällä on jo nyt syntynyt hirmuinen pöhinä. Paljon on kyselyjä erilaisesta rakentamisesta. Tänne tarvitaan jo pelkästään rajanylityspaikkaan paljon teitä ja infraa, mutta myös kaikenlaista myymälää ja huolintahallia, kertoo Parikkalan yrittäjät ry:n hallituksen jäsen Urpo Valkeapää.
Raja tuo jo nyt leipää kuntaa
Puunjalostaja Laatokan Lankku on esimerkki siitä, millaisia etuja rajanylityspaikka voi kuntaan tuoda. Yritys perustettiin 1990-luvun lopulla sen jälkeen, kun Parikkalaan avattiin tilapäinen Kolmikannan rajanylityspaikka rahtiliikenteelle.
– Tässä ei olisi höyläämöä, jos meillä ei olisi yhteistyötä venäläisten kanssa, toimitusjohtaja Pekka Paakkinen korostaa.
Yritys tuo sahatavaraa Venäjän puolelta ja jatkojalostaa siitä puutuotteita Suomen markkinoille.
Parikkalan Kolmikannan rajanylityspaikan kautta pääsee nykyään itärajan yli vain erityisluvalla, ja kulkuneuvoina on lähinnä puutavararekkoja.
Turistivirtaa odotetaan
Vuonna 2024 avattava kansainvälinen rajanylityspaikka merkitsee, että silloin rajan ylitse pääsevät myös tavalliset kansalaiset omilla autoillaan tai vaikka polkupyörällä.
Parikkalassa odotetaankin, että Venäjältä, esimerkiksi Pietarin miljoonakaupungista, suuntaa merkittävää turistivirtaa Parikkalaan ja sitä kautta esimerkiksi 70 kilometrin päähän Savonlinnaan sekä sitä ympäröivälle Saimaan järviseudulle.
Parikkalassa katsotaan, että erityisesti uudet hyvät tieyhteydet tuovat venäläisturistit Parikkalaan.
– Uusi tieyhteys Pietarista valmistuu käytännössä tänä syksynä. Silloin Pietarista on tänne Parikkalan rajalle vain parin tunnin matka, Pekka Paakkinen huomauttaa.
Uusi tie kulkee Pietarista Karjalankannasta pitkin kohti Laatokan etelärantaa ja jatkaa Suomen rajan ja Laatokan välistä pohjoiseen Karjalan tasavaltaan.
Uusi tie ei houkuttele pietarilaisturisteja vain Suomeen, vaan myös Laatokan luoteisrannalle. Sinne entiselle Suomen alueelle on äskettäin perustettu käytännössä koko rannikon käsittävä Laatokan saariston kansallispuisto.
Kaksoisjärvien vetovoima
Parikkalassa uskotaan, että ainutlaatuisista järvistä, Laatokasta ja Saimaasta, voi muodostua yhtenäinen alue, joka vetää sekä turisteja että muuta liiketoimintaa Suomesta että Venäjältä.
– Venäjän puolella Laatokan alueella panostetaan nyt kovasti matkailuun, mutta uusi rajanylityspaikka avaa kulkureitin myös monelle muulle toiminnalle, Pekka Paakkinen kertoo.
Paakkisen mukaan Lahdenpohjaan ollaan mahdollisesti rakentamassa satamaa, joka avaisi laivakuljetukset Laatokan kautta Venäjän sisäosiin laajan kanavaverkoston avulla.
Laatokan alueen turismiin panostaa erityisesti Rossiya-pankki, joka tunnetaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin sisäpiirin pankkina.
Kädenvääntöä kehitysyhtiöstä
Neljän vuoden päässä odottavat näkymät aiheuttavat Parikkalasta jo riitaa siitä, miten tilannetta pitäisi hyödyntää. Parikkalan kunnanhallitus päätti kesäkuussa perustaa paikallisten yrittäjien kanssa Parikkalan Raja -kehitysyhtiön.
Yhtiön päätehtäväksi ajateltiin tuolloin yksityisen rahoituksen etsiminen rajanylityspaikan rakentamiseen. Ajatuksena oli houkutella valtiota päättämään rajanylityspaikan kansainvälistämisestä lupaamalla yksityistä rahoitusta rajanylityspaikan rakentamiseen.
Tilanne muuttui, kun hallitus ilmoitti syyskuussa periaatepäätöksestä kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalaan vuonna 2024. Kunnanhallitus päätti lykätä Parikkalan Raja -yhtiön perustamista.
Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä kehitysyhtiön tehtävää pitää nyt pohtia uudelleen ja omistuspohjaa laajentaa. Hän näkee, että yhtiö voisi ainakin ensi vaiheessa toimia lähinnä alueen markkinointiyhtiönä.
– Mielestäni meidän pitäisi aluksi pohtia lähinnä markkinointiyhteistyötä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien sekä Rautjärven kunnan kanssa. Tässä voitaisiin toimia joko kuntien välisellä sopimuksen tai yhtiön avulla.
Huuskonen on jo käynyt alustavia keskusteluja Savonlinnan ja Rautjärven kanssa yhteisistä markkinointihankkeista.
Yrittäjän mielestä yhtiötä tarvitaan yhä
Parikkalan yrittäjistä Laatokan Lankun toimitusjohtaja Pekka Paakkinen on ajanut kehitysyhtiön perustamista. Hän näkee yhtiön edellen tarpeellisena ja toimialan laajempana kuin pelkän alueellisen markkinoinnin.
– Se voisi tarjota kaupan ja liikenteen tarvitsemia palveluja, hallita maa-alueita ja rakentaa kiinteistöjä. Vuokrata esimerkiksi tullivapaita varastoja, Paakkinen visioi.
Toinen parikkalalainen pitkän linjan yrittäjä Urpo Valkeapää ei jaa Paakkisen näkemystä kehitysyhtiön tarpeesta. Hän jopa varoittelee hämärtämästä kunnan roolia siirtämällä sen toimintoja osaksi yksityisten omistamaan yritykseen.
– Nyt kun valtio on ilmoittanut rajanylityspaikan avaamisesta, kunnan ja yrittäjien yhteiselle yritykselle ei ole enää tarvetta, Parikkalan yrittäjä ry:n hallituksen jäsen Urpo Valkeapää sanoo.