1. Sisääntulo
Pukki on siitä hyvässä asemassa, että lasten huomio on taattu ja sanoilla pontta jo heti näyttämölle astuessa.
– Pukilla on säkillinen lahjoja, joilla saa lapset tekemään aivan mitä tahansa. On pieni uhkaus päällä, että jos ette ole kunnolla, minä lähden tämän kassin kanssa saman tien ulos. Mites sitten suu pannaan, Mikko Kivinen kysyy.
Näyttelijä kuitenkin muistuttaa, että pikkuväestä koostuvan yleisön kanssa pelisäännöt on tehtävä heti selviksi – muuten on helvetti valloillaan.
– Pukilla pitää olla tiettyä auktoriteettia. Saa tulla polvelle istumaan, mutta ei saa repiä parrasta, eikä työntää mitään nenään tai korvaan.
2. Repliikit
Jokainen itseään kunnioittava perinnepukki aloittaa tutulla repliikillä: "Onkos täällä kilttejä lapsia?" Oleellista on se, millä äänellä sanottavansa lausuu. Pukin kuuluu olla möreä, ei kimittävä, muuten kärsii uskottavuus.
– Laulunopettajani sanoi, että ääni lähtee tuolta hävyttömän alhaalta. Eli pitää vähän ottaa sitä vatsakajetta mukaan. Siitä se lähtee.
Jos haluaa uudistaa, on syytä olla varovainen.
– Minun isäni suostui kerran olemaan joulupukkina. Hän oli hyvin vihainen pukki ja huusi lapsille, että menkääs helvettiin siitä nyt. En suosittele kenellekään.
3. Hajutehosteet
Kivisen kokemuksen mukaan haju on se, joka erottaa ammattipukin noviisista.
– Tämä on erittäin tärkeä seikka: jos esiinnyt omalle perheellesi tai tutuille, jotka tuntevat sinut, älä käytä samaa partavettä, koska haju on se, minkä lapset erottavat.
Kivisellä on aiheesta katkera kokemus. Kun hänen Alma-tyttärensä oli pieni, tytön kummisetä Ilkka Vainio lupautui joulupukiksi.
– Ile pukeutuu muutenkin mauttomasti ja käyttää jotain mautonta partavettä. Kun Ile tuli pukin tamineissa sisään, sama partavesi lehahti meidänkin asuntoon. Alma tunnisti heti, että pukki haisee ihan Ilkka-kummilta. Illuusio särkyi lopullisesti, ja joulu oli pilalla. Eli: ei partavettä, tai ainakin, Ilkka, vaihda sitä.
4. Arvostelu
Jos nyt kävisi niin ikävästi, että lapset eivät lähtisi joulupukin show'hun lainkaan mukaan, olisi pukkinäyttelijällä syvän itsetutkiskelun paikka.
– Että mikä meni pieleen: eikö karisma riittänyt, eikö löytynyt oikeita sanoja? Silloin täytyy nopeasti lyhentää ohjelmistoa, jakaa lahjat ja lähteä pois. Ei kannata piinata itseään turhaan. Jos niitä ei kiinnosta, niitä ei kiinnosta, Kivinen lohduttaa.
Vielä pahempi paikka olisi täydellinen paljastuminen. Jos vaikka lapsoset toteavat, että “et sie oo mikkään pukki, sie oot meiän isi”, silloin ovat hyvät neuvot kalliit. Onneksi Kivinen osaa kertoa, miten ammattilainen tällaisissa tilanteissa toimii.
– Kielletään asia jyrkästi ja aletaan hikoilla voimallisesti. Sen jälkeen yritetään keksiä epätoivoisia pakokeinoja täydellisesti pilalle menneestä joulusta.
5. Vältä tätä virhettä
Joulupukkia näyttelevän suurin mokan vaara piilee alkoholissa. Vaikka kuinka hermostuttaisi ja ramppikuume iskisi, kuperkeikkalientä ei passaa nauttia ennen esitystä.
– Vasta sitten kun on tehnyt vahvan roolisuorituksen ja kaikki on mennyt hyvin, voi jo pukin vaatteita riisuessa nostaa itselleen maljan.
Pidetään siis mielessä, että joulu on lasten juhla. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille.