Ensin uhosi Venäjän presidentti Vladimir Putin. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump seurasi ripeästi perässä.
Venäjän puolustusministeriön kokouksessa eilen torstaina puhuneen Putinin mukaan Venäjän ydinaseistusta pitää vahvistaa. Illalla Trump puolestaan tviittasi kannattavansa Yhdysvaltojen ydinasearsenaalin huomattavaa laajentamista, kunnes "maailma tulee järkiinsä".
Kahden suurvallan tapa puhua ydinaseista on tyystin toinen kuin mihin on viime vuosina totuttu. Ydinaseilla pullistelun sijaan esimeriksi Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov ja myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ovat puhuneet ydinaseettomasta maailmasta.
– Nämä uudet lausunnot henkivät ihan päinvastaisesta maailmasta, emeritustutkija Unto Vesa toteaa.
Valtaosa maailman ydinaseista on Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa.
Uutta puhetta
Vesa pitää lausuntoja huolestuttavina, muttei usko niiden tarkoittavan vielä ydinaseiden käyttöönottoa.
– Tämä luottamus ydinaseiden tuomaan mahtiin ja niillä pelotteluun, sehän siinä on huolestuttavaa, Vesa selventää.
Koska kansainvälisessä politiikassa sanat ovat tekoja, on jo vihamielinen puhe takaisku.
Se, että ydinasepolitiikkaa kommentoidaan Twitterissä on uutta, mutta uutta on Vesan mukaan myös puhetapa. Aiemmin ydinaseista on puhuttu vastuullisesti, niihin liittyvää riskiä korostaen.
– Tämmöinen huoleton, löysä, harkitsematon puhe... Se on kyllä uutta. Ja se sama koskee myöskin Venäjän hallinnon joidenkin korkeidenkin virkamiesten lausuntoja, jotka ovat tällaista ydinasemahdilla leuhkimista.
Tilannetta, uudenlaista puhetta ja sitä, ettei aseidenriisunnan neuvotteluissa tapahdu juuri muutenkaan edistystä, selittävät heikentyneet poliittiset suhteet sekä kiristyneet suurvaltasuhteet. Ulkoministeriön asevalvontayksikön päällikkö Sannamaaria Vanamo sanoo, että tietynlaisen voimapolitikkan paluusta on ollut merkkejä jo pidempään.
– Erityisesti Venäjä on muistuttanut olevansa ydinasevalta. Mukana on varmasti myös retoriikkaa, mutta on toki häiritsevää ja huolestuttavaakin, että tätä ydinasekorttia näytetään liian helposti. Siitä on tullut osa normaalia keskustelua.
Unohtaa ei toisaalta pidä sitäkään, että ydinaseiden määrän pienentämisessä on sitten toisen maailmansodan tultu pitkälle.
Emeritustutkija Vesa toivoo ennen kaikkea, että jäätyneestä tilanteesta päästäisiin eteenpäin.
– Korostaisin tässä Suomen ja kaikkien muidenkin ydinaseettomien valtioiden vastuuta. Ydinasevaltioihin pitää kohdistua jatkuvaa painetta neuvotteluihin palaamisesta.
Huoleton, löysä, harkitsematon puhe... Se on kyllä uutta. Emeritustutkija Unto Vesa
Start rajoittaa ydinaseiden määrää
Tänään perjantaina Putin korosti vuosittaisessa lehdistötilaisuudessaan Venäjän noudattavan kaikkia sen ja Yhdysvaltojen välisen Start-ydinasesopimuksen määräyksiä.
Unto Vesa ei usko kummankaan presidentin puheiden tarkoittavan sitä, että tuorein Start-sopimus olisi vaarassa.
– Luullakseni tuo Trumpin twiittikään ei tarkoita sitä vielä. Siinä viestissähän oli mielenkiintoinen tämä loppuhönkäys "kunnes maailma tulee järkiinsä". Toivottavasti se tarkoittaisi sitä, että kaikki tulisivat järkiinsä ja ydinaseiden kieltämisessä edettäisiin.
Putinin ja Trumpin lausunnot vievät poispäin ydinaseiden kieltämisen päämäärästä, mutta myös ulkoministeriön asevalvontayksikön päällikkö Sannamaaria Vanamo muistuttaa molempien suurvaltojen sitoutuneen "tiettyihin kattoihin" uuden Start-sopimuksen myötä.
– Suomen näkökulmasta on tietenkin tärkeää pitää tästä kiinni ja tietojemme mukaan viime aikoina tässä yhteistyössä on myös edistytty. Suomen lähtökohta on, että me kannustamme ydinasevaltioita keskusteluun ja lisävähennyksiin.
Venäjän ja Yhdysvaltojen uhoamista kuuntelevien maiden on Vanamon mukaan tärkeää katsoa tilannetta rauhassa ja jatkaa keskustelua.
Jäähyväiset ydinaseriisunnalle?
Emeritustutkija Vesa muistuttaa, että Venäjän ja Yhdysvaltojen uudenlaisen puheen rinnalla maailmassa on yhä myös ydinaseiden kieltämistä ajavien maiden joukko. Juuri tämän vuoksi ydinaseriisunnalle ei tarvitse heittää jäähyväisiä, vaikka lausunnot huolestuttavia ovatkin.
Ulkoministeriön Vanamo on samaa mieltä.
– Juuri nyt voi toki olla vaikea edetä ydinaseriisunnassa siinä mittakaavassa mitä toivoisimme, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ydinaseriisuntaan tule pyrkiä.
Se, miten muut maat suhtautuvat ydinasevaltojen puheisiin on myös tärkeää.
– Muiden maiden pitää jatkaa ponnisteluitaan, koska miten sen nyt kauniisti sanoisi, ne ovat oikeassa ja ydinasevallat ovat tässä väärässä, Vesa summaa.
Ydinaseiden kieltämistä käsiteltiin tänä syksynä YK:n yleiskokouksessa ja aiheesta järjestetään tulevana vuonna konferenssi.
Kuten ydinaseiden vastaista työtä tukevan Ploughshares Fund -säätiön tutkija Tytti Erästö kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynässä marrakuusssa: YK:n yleiskokouksen alainen kokous kirjoitti historiaa, kun 123 maata antoi äänensä ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvottelemisen puolesta.
Rauhantutkija Unto Vesa huomauttaa, että tässä näkyy maailman valtioiden enemmistön tahto ydinaseiden kieltämiseen.
– Se tulee olemaan hidas ja vaikea prosessi, mutta se kuitenkin ilmentää sitä painetta joka kohdistuu nyt erityisesti Yhdysvaltoihin ja Venäjään, mutta myöskin muihin ydinasevaltoihin.
