Oulun poliisilaitoksen kolmen vuoden takaisen joukkosairastumisen syistä on julkaistu tutkimus.
Tutkimuksen mukaan työntekijöiden sairastumisilla ja talon sisäilmaongelmilla oli selvä ajallinen yhteys. Lisäksi tutkijat löysivät kaikkien sairastuneiden henkilöiden työtilojen pölynäytteistä huomattavaa myrkyllisyyttä.
Sairastumiset ajoittuivat vuodenvaihteeseen 2016–2017. Kun pitkittyneistä sisäilmaongelmista kärsinyttä poliisitaloa alettiin remontoida syksyllä 2016, sairastumisia alkoi tulla nopeaan tahtiin. Noin puolet työntekijöistä, 140 ihmistä, otti yhteyttä työterveyshuoltoon. Aluehallintovirastolle ilmoitettiin 47 työperäistä sairastumista, ja 22 työntekijää sai astmadiagnoosin.
Yle kertoi Oulun tapahtumista ja sisäilmaongelmien ristiriidoista laajassa jutussa heinäkuussa 2018.
Kaikki näytteet olivat myrkyllisiä
Tuore tutkimus julkaistiin tiistaina kansainvälisessä Microorganisms-julkaisussa. Julkaisu on vertaisarvioitu, eli tutkimusten laatu arvioidaan tieteellisesti ennen julkaisua.
Tutkimuksen tekivät Oulussa työskentelevät työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen ja infektiosairauksien dosentti Hannu Syrjälä. He keräsivät pölynäytteitä tiloista, joissa sairastuneet olivat työskennelleet. He analysoivat näytteiden myrkyllisyyttä sekä suoraan pölystä että viljelemällä näytteitä laboratoriossa. Myrkyllisyys mitattiin altistamalla näytteille sian siittiöitä.
Kaikki näytteet paljastuivat vahvasti tai erittäin vahvasti myrkyllisiksi vähintään yhdellä menetelmällä. Joko pöly oli suoraan myrkyllistä, tai sitten pölyviljely osoittautui homeiden tai bakteerien osalta myrkylliseksi.
– On perusteltu syy epäillä, että rakennuksen olosuhteet laukaisivat ihmisillä pysyvän sairauden, Hyvönen sanoo.
Päätelmiin liittyy joitakin epävarmuuksia. Näytteet kerättiin huonepinnoilta viikkoja ja kuukausia sen jälkeen, kun sairastumiset oli todettu. Todennäköisesti olosuhteet olivat kuitenkin samansuuntaiset kuin sairastumisten aikaan, sillä pölynäytteet otettiin ennen rakennuksen sulkemista.
On tiedossa, että osa kosteusvauriotiloissa kasvavista mikrobeista tuottaa myrkkyjä. Myrkyllisyysmittauksia ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi käytetä virallisesti terveysvaaran mittaamiseen, vaan enintään osana kokonaisarviointeja. Tämä johtuu siitä, ettei osata varmasti sanoa, millainen määrä myrkkyä laukaisee terveysriskin.
Hyvösen ja Syrjälän tutkimus tuo asiaan lisätietoa. Hyvönen on poliisien entinen työterveyslääkäri. Hän kiinnostui tapauksesta sen rajuuden vuoksi niin paljon, että on käyttänyt sen syiden tutkimiseen runsaasti omaa aikaansa.
– Mitään ei voida tämän perusteella sanoa varmasti. Mutta myöskään mitään muuta ilmeistä syytä ei ole esitetty. Toivomme, että tutkimus edesauttaisi tunnistamaan niitä olosuhteita, joissa ihmisten terveys vaarantuu, hän sanoo.
Kaikkien sairastuneiden oireilu jatkuu
Kukaan Oulun poliisilaitoksella sairastuneista ei ole tutkimuksen mukaan parantunut.
Tutkimuksessa oli mukana astmadiagnoosin saaneista yhtä vaille kaikki, eli 21 henkilöä. Heistä 18:lla on edelleen tänä syksynä ollut säännöllinen lääkitys. Kolme käyttää lääkitystä tarvittaessa. Yhdentoista on todettu saavan toistuvia oireita esimerkiksi kemikaaleista ja katupölystä, mikä rajoittaa heidän elinpiiriään.
– Kaikki astmadiagnoosin saaneet kärsivät edelleen oireista, Hyvönen sanoo.
Astmatapausten määrä Oulun poliisitalossa nousi lyhyessä ajassa poikkeukselliseksi.
– Poliisitalon työntekijämäärällä tavallinen määrä uusia astmoja olisi ollut kaksi vuodessa. Nyt niitä tuli 11-kertaisesti, mikä on lääketieteellisesti todella merkittävä muutos.
Hyvösen ja Syrjälän lisäksi muut tahot eivät ole tutkineet poliisitalon sairastumisten syitä.