Kalkkuna on ollut brittiläisen joulupöydän pääruokalaji 1800-luvun alusta lähtien, mutta tulevaisuudessa lintu saattaa monessa kodissa jäädä perinnetarinoiden herkuksi.
Kasvanut huoli ilmastonmuutoksesta on saanut monet miettimään uudelleen joulunviettotapojaan niin Britanniassa kuin muuallakin.
Elintarvikekauppojen ketjun Whole Foods Marketin tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia briteistä aikoo jättää tänä jouluna kalkkunan pois ruokapöydästään, kertoo muun muassa brittiläinen uutiskanava Sky News. Kymmenen prosenttia aikoo kattaa joulupöytään ainoastaan kasvisruokaa.
Keskeinen syy on huoli ilmastonmuutoksesta, mutta myös terveydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Jos itse ei olisikaan kasvissyöjä tai vegaani, monessa joulupöydässä istuu tänä vuonna ainakin yksi sellainen.
Sama trendi näkyy muuallakin. Myös esimerkiksi Australiassa vegaanisten joulupöytien määrä kasvaa. Maan vajaasta 25 miljoonasta asukkaasta puoli miljoonaa aikoo tänä jouluna istua lihattomaan joulupöytään, ja moni muu vähentää lihansyöntiä.
Kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan Australia on maailman kolmanneksi suurin vegaanimarkkina Kiinan ja Arabiemiraattien jälkeen.
The Daily Mail -lehden haastattelema vegaanisia ja kasvisvaihtoehtoja valmistava Suzy Spoon sanoo monien korvaavan nyt kinkun ja kalkkunan kasvisvaihtoehdoilla. Hän odottaakin kiireisintä joulukuuta liikkeensä seitsenvuotisen olemassaolon aikana.
Ikeallakin vegaaninen joulu Britanniassa
Kasvisruokavalion suosion nousu näkyy myös kauppojen ja ravintoloiden lisääntyneenä vegevalikoimana. Muun muassa Britannian suurin kahvilaketju Costa Coffee on ottanut liki 2 500 kahvilansa jouluruokalistalle useita vegaaniruokalajeja.
Ruotsalainen huonekalujätti Ikea tarjoaa Britannian-liikkeissään kokonaan lihattoman jouluaterian. Suomessa ja Ruotsissa lihaakin on tarjolla.
Myös tiedotusvälineet ovat mukana trendissä. Ne ovat julkaisseet täksi jouluksi lukuisia vegaanisten jouluruokien ohjeita sekä muita vinkkejä ilmastoystävällisen joulun viettoon.
Sosiaalisessa mediassa ilmastoaktivistit kehottavat haastamaan joulun kaupallisuuden.
Christmas Climate Strike neuvoo jätteitä synnyttävän rahanhaaskauksen sijaan viettämään jouluna aikaa läheisten kanssa sekä keskustelemaan ilmastonmuutoksesta.
Britanniassa BBC:n Radio 4:n Today-ohjelman yksi joulun välipäivien viidestä vierailevasta vetäjästä on ilmastoaktivismin johtohahmo Greta Thunberg.
Omassa osuudessaan Thunberg aikoo muun muassa keskustella maailman johtavien ilmastonmuutokseen perehtyneiden ihmisten kanssa, BBC kertoo.
Joulukuusibisneksessä valoa ja synkkiä pilviä
Joulukuusien kasvattajille ilmastonmuutos merkitsee huolta elinkeinon säilymisestä. Vaihtelevat lämpötilat ja sademäärät vaikeuttavat muun muassa Yhdysvalloissa korkealaatuisten kuusten kasvattamista, kertoo The National Interest -lehti.
Samaa ilmiötä on havaittu muuallakin. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa toissa kesän kuumuus ja kuivuus näkyi taimien joukkokuolemina joulukuusifarmeilla.
Ilmasto-olot vaikuttavat myös joulupuun laatuun. Lämmin syksy lisää todennäköisyyttä, että joulukuusen neulaset putoavat. Liiallinen kosteus puolestaan altistaa kuusta sienille ja taudeille, toteaa Washingtonin yliopiston tutkija Gary Chastagner nettisivusto Yale Climate Connectionsille.
Ympäristötietoiset millenniaalit, 1980-luvun ja 2000-luvun alun välillä syntyneet nuoret aikuiset ovat toisaalta tuomassa valoa yhdysvaltalaiseen joulukuusibisnekseen.
Yhdysvalloissa ainakin 75 prosenttia viime vuonna myydyistä 95 miljoonasta joulupuusta oli tekokuusia, mutta perheenperustamisikään tulleiden millenniaalien myötä luonnonkuusten kauppa on kääntynyt jälleen kasvuun, kertoo muun muassa The Bussiness Insider -lehti.
Yhdysvalloissa myytiin viime jouluna lähes 33 miljoonaa luonnonkuusta, mikä on 5,4 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tekokuusten myyntikin kasvoi parilla miljoonalla puulla.
Onko luonnonkuusi varmasti ekoteko?
Moni muovikuusi valmistetaan Kiinassa ja rahdataan sieltä muualle, kuten Amerikkaan ja Eurooppaan. Valmistus ja kuljetus syövät enemmän energiaa kuin luonnonkuusen kasvatus. Kun muovikuusi kulahtaa, siitä tulee maatumatonta jätettä maailmassa tursuavan muovijätteen joukkoon.
Aito kuusi voidaan sen sijaan kasvattaa paikallisesti ja kierrättää joulun jälkeen. Puiden määräkään ei kuusen kaatamisesta usein vähene, sillä kuusien kasvattajat istuttavat tilalle uuden, toteaa irlantilaislehti The Irish Times. Ja puuthan ovat tunnetusti hiilinieluja.
Uutiskanava Euronews kuitenkin huomauttaa, ettei asia ole aivan yksinkertainen, kuten eivät muutkaan vastuulliset valinnat.
Muovikuusta voi käyttää vuosi toisensa jälkeen, joten sen tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat koko käyttöiälle. Muovikuusta pitää käyttää kuitenkin kymmenen joulua ennen kuin siitä tulee luonnonkuusta ympäristöystävällisempi, sanoo ympäristöjärjestö Carbon Trust Euronewsille.
Jos siis omistaa muovikuusen, ympäristöystävällisintä on jatkaa sen käyttämistä niin pitkään kuin mahdollista ja miettiä sen jälkeen, mitä valitsee.
Luonnonkuusi puolestaan kannattaa ostaa lähituottajalta ja huolehtia joulun jälkeen sen kierrätyksestä.
Ympäristöystävällisempikin vaihtoehto kuitenkin on: Ruukkukuusi, jonka voi istuttaa joulun jälkeen ulos. Muun muassa Britanniassa toimii jo ruukkukuusia vuokraavia yrityksiä, joille kuusen voi palauttaa kasvatettavaksi joulun jälkeen.
Rehtori kielsi joulukortit
Lincolnshiressa Englannissa rehtorin yritys vähentää joulunajan kulutusta on saanut monet vahemmat takajaloilleen.
Belton Lanen alakoulun rehtori Jonathan Bentham on lähettänyt oppilaiden vanhemmille kirjeen, jossa hän neuvoo jättämään joulukortit lähettämättä koulukavereille, kertovat muun muassa Sky News ja yhdysvaltalainen Fox News.
Kirjeessään vanhemmille Mason perusteli tätä sillä, että monet oppilaat ovat kertoneet hänelle olevansa huolissaan joulukorttien ympäristövaikutuksista.
– Maailmassa lähetetään niin paljon joulukortteja, että ne yltäisivät 500 kertaa maapallon ympäri, hän perusteli.
Tuohtuneet vanhemmat syyttivät rehtoria joulumielen puutteesta. He myös sanoivat häntä tekopyhäksi, sillä hän lähetti asiasta vanhemmille paperiset kirjeet.