Suomessa on kourallinen ilotulitusnäytöksiä suunnittelevia ammattilaisia. Yksi heistä on raumalainen Kari Kuosmanen, 41. Hän suunnittelee parhaillaan Järvenpään kaupungin uudenvuoden ilotulitusta. Se ammutaan ilmoille Jean Sibeliuksen Finlandian tahtiin.
Kuosmasella on ilotulitteista pitkä kokemus. Hän päätyi alalle 10-vuotiaana kemianharrastuksen innoittamana.
– Pian aloin valmistaa ruutia ja ilotulitteita leikkimökissä, hän kertoo.
Ensimmäisiä näytöksiä mies suunnitteli 1990-luvun puolivälissä ja ammattilainen hänestä tuli 2000-luvun alussa. Nykyisin Kuosmanen tekee töitä ilotulitusnäytöksiä toteuttavalle Skystarille Eurajoella.
Kuosmanen on itse insinööri ja kemisti, mutta hänen mukaansa työhön ei ole olemassa varsinaista koulutusta.
– Periaatteessa riittää, että ymmärtää räjähteiden toiminnan, värimaailman, efektien eli tehosteiden keston, kuviot ja nousukorkeudet sekä turvallisen työskentelyn.
Kuosmanen selvästi ymmärtää. Hän on osallistunut ilotulituksen suomenmestaruuskisoihin kahdeksan kertaa ja voittanut ykkössijan neljästi.
Käytä muotoja hillitysti
Ilotulitearkkitehdiksi itseään tituleeraava mies suunnittelee näytökset tietokoneen simulointiohjelmalla.
– Voi olla vaikea hahmottaa tehosteiden kokoa, kestoa ja muotoa sekä eri korkeuksissa tapahtuvien räjähdysten sarjaa. Siksi simulointiohjelmat ovat huikea helpotus työhön, Kuosmanen sanoo.
Jos näytökseen kuuluu musiikkia, tulitteet täytyy ajastaa: oikeanlaisten pommien pitää täplittää taivasta sekunnilleen oikealla hetkellä.
Mitään ei jätetä sattuman varaan h-hetkelläkään. Tulitteet lähetetään matkaan ammuntatietokoneella, yhdellä napin painalluksella.
Vaikka tekniikka auttaa työssä, myös visuaalisesta silmästä on huomattavaa apua. Värien sommittelussa auttaa pari nyrkkisääntöä.
– Yleensä vastavärit ovat hyviä yhdistelmiä, lisäksi esimerkiksi hopea ja punainen.
Myös muoto voi aiheuttaa päänvaivaa. Jos ilotulite on esimerkiksi rengas, perhonen, hymyilevä naama, kirjain tai numero, täytyy ottaa huomioon muotojen kaksiulotteisuus ja mahdollinen epäsymmetrisyys.
– Tehoste kääntyy taivaalla, ja samaan pisteeseen ammutut useat samanlaiset tehosteet voivat tuhota toisensa. Siksi ei kannata ampua viittä sydäntä liian lähekkäin toisiaan. Muotoja pitää käyttää varsin hillitysti, Kuosmanen opastaa.
Suunnittele huolella
Maailmalla ilotulituksella on pitkät perinteet. Uuden vuoden kierros alkaa Australian Sydneystä, jossa palaa rahaa ja paukkuu tuhansia raketteja. Kuosmanen pitää kuitenkin japanilaisia todellisina mestareina.
– Siellä ilotulitteiden valmistus on pitkälle viety laji ja se on suurta, arvostettua taidetta. Yksittäisten tähtipommien laatu on jotain aivan uskomatonta.
Japanin – tai Sydneyn – tasoon voi olla vaikea yltää kotikonstein, mutta kysytään moninkertaiselta suomenmestarilta, miten oma takapihan taivas otetaan uutena vuotena haltuun. Oleellista on hyvä suunnittelu.
– Lähdetään siitä, että paikan pitää olla turvallinen. Olisi eduksi, jos katsoisi etukäteen videolta, miten yksittäiset tuotteet käyttäytyvät. Suunnitellaan kokonaisuus ihan kynällä ja paperilla ja edetään pienemmästä isompaan, kasvatetaan näytöstä kohti loppua.
Kuosmanen muistuttaa, että viinaksiin ei pidä koskea, suojalaseja on käytettävä, tulitteet tuettava kunnolla ja pidettävä mielessä, missä kohtaa yleisö seisoo. Ammattilainen pukeutuu itse vielä palamattomista materiaaleista valmistettuun suojahaalariin ja kypärään.