Keskusta on omaleimainen kansanliike.
Se on ollut valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) viesti sen jälkeen, kun hänet syyskuussa valittiin puolueensa puheenjohtajaksi.
Kansanliike on kuitenkin oireillut. Puolueen kannatus ei ole ottanut noustakseen.
– Äänestäjillä on vaikeuksia tunnistaa keskustan tarkoitusta, tehtävää ja suurta linjaa, arvioi keskustakonkari Seppo Kääriäinen puolueen pää-äänenkannattajan Suomenmaan jutussa tammikuun alkupuolella.
– Puolueen viestiä pitäisi kirkastaa kunnolla. Liikkeelle täytyy lähteä aatteesta: siitä, miksi koko puolue on olemassa, arvioi puolestaan Timo Laaninen.
Keskusta onkin käärinyt hihat, ja tänään puolue julkaisi pohjaesityksensä puolueen uudistusohjelmaksi.
Puoluehallitus on tehnyt kyselyn keskustan legendaariselle kenttäväelle ja muillekin kiinnostuneille. 250 palauteen pohjalta on laadittu vaihtoehtoja, joita halukkaat saavat nyt kommentoida verkossa.
Pohjasta on tarkoitus jalostaa lopullinen ohjelma, joka hyväksyttään kesän puoluekokouksessa Vantaalla.
Pohjapaperi maalailee, että keskusta on "suomalaisen yhteiskunnan vahva keskitie", "yhdistävä kansanliike", "uudistava" mutta "maltillinen".
Ehkä hieman yllättäen valintaa tai poisvalintaa ei ole tässä vaiheessa juuri haluttu tehdä. Vastauksia tärkeisiin kysymyksiin on vaikea löytää.
Pohjapaperi maalailee, että keskusta on suomalaisen yhteiskunnan vahva keskitie, yhdistävä kansanliike, uudistava mutta maltillinen. Vapautta ja vastuuta, yrityksien asiaa ja köyhien asiaa. Hyvän elämän edellytykset on Suomessa turvaava.
On vaikea sanoa, kuinka moni suomalainen haluaisi olla näitä vastaan. Itse asiassa on vaikea sanoa, voisiko yksikään puolue olla allekirjoittamatta keskustan pohjapaperia.
Sama koskee puolueen näkemystä uusista toimintatavoista. Parempaa viestintää, kirkkaampaa linjaa, rohkeita uudistuksia, kaikki mukaan. Kukapa ei sellaista haluaisi?
– Haluamme olla ylpeästi aluepolitiikan lippulaiva ja ainut puolustaja, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoi.
Menestyvä puolue ei voi selvitä tekemättä valintoja.
Tiedotustilaisuudessa Kulmunilta ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalaiselta kysyttiinkin, mikä lopulta olisi se keskustan juju. Se, mitä keskustalla on, mutta muilla ei.
Pirkkalainen puhui suorimmin: kyllä se on se aluepolitiikka. Se, että ollaan koko Suomen puolue.
– Haluamme olla ylpeästi aluepolitiikan lippulaiva ja ainut puolustaja, hän sanoi.
Aluepolitiikasta keskusta tietysti tunnetaan. Kysymys kuuluukin, voiko keskusta tuudittautua olevansa jatkossa suomalaisen aluepolitiikan ”ainut puolustaja” – tai onko se sellainen koskaan ollutkaan.
Viime viikolla perussuomalaiset esittelivät ilmastolinjauksiaan. Sekä puheenjohtaja Jussi Halla-ahon että työmies Matti Putkosen puheissa muistettiin voimakkaasti niitä ihmisiä, joiden kotien arvo maaseudulla heikkenee.
Maaseudun äänestäjistä ollaan muissakin puolueissa kiinnostuneita.
Kulmuni muistuttaa usein puheenvuoroissaan, että keskusta osaa tehdä yhteistyötä niin oikealle kuin vasemmalle. Että juuri se on puolueen vahvuus.
Puheenjohtaja Kulmunin mukaan keskustan erottaa muista puolueista myös se, että se ”on keskellä”.
– Meihin yhdistyy parhaat piirteet muista puolueista, hän sanoi.
Tästä Kulmuni muistuttaa usein puheenvuoroissaan. Keskusta osaa tehdä yhteistyötä niin oikealle kuin vasemmallekin. Se on puolueen vahvuus, puheenjohtaja arvioi.
Vaan onko se enää vahvuus? Aiemmin politiikassa ajateltiin, että vaalit voitetaan keskeltä. Viime vuosina poliittinen keskusta on heikentynyt.
Samaan aikaan voi kuitenkin yhä ajatella, että hallitukset vaativat muodostuakseen usein keskikentän pelaajaan. Politiikassa puhutaan triangulaatiosta, keskelle asettumisesta.
Se asema voi olla myös kuninkaantekijän paikka. Niin kävi Ruotsin parlamenttivaaleissa vuonna 2018. Keskusta ja liberaalit ratkaisivat lopulta hallitusvallan sosiaalidemokraattien johtamalle hallitukselle. Sanna Marininkaan (sd.) johtama hallitus ei olisi kasassa ilman keskustaa.
Keskeltä voi siis käyttää myös valtaa. Kunhan kansa tuon vallan puolueelle antaa.