Vuokratyöntekijät ovat vakiintuneet työvoimapulan paikkaajiksi pienillä paikkakunnilla, joissa työvoimaa on niukasti saatavilla.
Keski-Pohjanmaalla Perhossa sijaitsevalla Jetta-Talon talotehtaalla vuokratyöntekijä Miska Arkkukangas käyttää tottuneesti naulapyssyä. Laudat joita hän kiinnittää elementtiin, istuvat siihen juuri oikeille paikoille.
– Tulin hakemaan työkokemusta ja tarvittavia näyttöjä. Vuokratyöyrityksen kautta oli helppo tulla, kun olin jo ollut toisella betonielementtitehtaalla aiemmin, Arkkukangas sanoo.
Jetta-Talolla tehtaan työvoimasta viidennes on vuokravälityksen kautta tullutta työvoimaa. Siihen on selvä syy.
– Meillä on pula työvoimasta. Ilman vuokratyövoimaa emme voisi kasvattaa tuotantoa, kertoo Jetta-Talon toimitusjohtaja Tero Hietaniemi.
Tilastojen mukaan rakennusalalla työskentelee lähes 200 000 miestä ja naista. Arviolta 7,5 prosenttia työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä.
Järjestäytyneiden vuokratyöntekijöiden määrä on noin kahdeksantuhatta henkilöä. Järjestäytymättömän vuokratyövoiman osuudesta ei ole tarkkoja tietoja.
– Arvioisin, että järjestäytymättömiä työntekijöitä on muutamia tuhansia, sanoo rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Suunnilleen samoihin lukuihin pääsee henkilöstöpalveluyritysten liiton puheenjohtaja Merru Tuliara.
Kunta toivoo uusia työntekijöitä kauempaakin
Miska Arkkukangas kulkee töihin autolla. Matka naapurikunnasta Kivijärveltä työpaikalle Perhoon vie noin viisitoista minuuttia.
– Olisin ollut valmis lähtemään vaikka etelään, jos työtä ei olisi löytynyt läheltä.
Rakennusalan työvoiman liukas liikkuvuus tiedetään. Tästä syystä Perhon kunta etsii aktiivisesti keinoja, että työntekijöitä tulisi töihin kauempaakin kuin vain lähialueelta.
–Täällä on kaikilla yrityksillä pula osaavasta työvoimasta, sanoo kunnanjohtaja Lauri Laajala.
Kilpailu työvoimasta havainnollistuu seuraavien vuosien aikana, ellei syntyvyys nouse ja työperäinen maahanmuutto lisäänny. Perhon kunnan päättäjät ovat huomanneet tämän:
– Kunnan on järjestettävä hyvät palvelut, jotta ne houkuttelevat työntekijän muuttamaan, Laajala sanoo.
Jetta-Talolla on ainakin toistaiseksi pystytty paikkaamaan pulaa osaavasta työvoimasta vuokratyövoiman avulla. Neljännes yrityksen vuokratyöntekijöistä tulee Virosta.
– Neljä vuokratyötä välittävää yritystä hankkii meille työvoimaa, toimitusjohtaja Tero Hietaniemi toteaa.
Vuokratyö on opiskelijalle mahdollisuus
Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Harri Melinin mukaan kansanedustaja Martti Pihkalan mukaan nimetty Pihkalan kaarti värväsi työvoimaa maaseudulta lakonmurtajiksi 1930-luvulla. 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa ammattimiehet perustivat reppufirmoja, jotka välittivät osaavaa työvoimaa metalliteollisuuteen.
– Metalliteollisuuden työvoiman tarve oli monelle työntekijälle mahdollisuus. Tekemällä lyhyttä keikkaa oli mahdollista päästä merkittävästi suurempiin ansioihin, Melin sanoo.
Nykypäivänä asiat ovat hiukan toisin. Vuokratyöfirmat neuvottelevat pelisäännöt valmiiksi työnantajan kanssa. Esimerkiksi Jetta-Talolle työvoimaa rekrytoiva Oiva Työ Oy:n sopimuksissa noudatetaan rakennusalan työehtosopimusta.
– Laskutamme yritystä työehtosopimuksen mukaan ja lisäämme siihen mahdolliset sivukulut. Summan päälle tulee kerroin, joka mahdollistaa toimintamme, sanoo Oiva Työ Oy:n toimitusjohtaja Heljä Laajala.
Tutkimusjohtaja Harri Melinin mukaan vuokratyö on esimerkiksi opiskelijalle hyvä mahdollisuus olla mukana työelämässä.
Tämän on huomannut myös Miska Arkkukangas, joka opiskelee rakennusalaa Jyväskylässä. Opintoihin tarvitaan tietty määrä näyttöjä työelämässä ja ne hän saa työskennellessään Perhossa talotehtaalla.
– Työhön tulo oli mutkatonta. Tarvittavat tiedot oli jo vuokratyön välittäjällä. Laitoin vain nimen paperiin.
Hyvistä tekijöitä tulee yritykselle vakituisia
Vuokratyö mielletään liikkuvaksi työn muodoksi, mutta sen avulla on mahdollista saada myös vakituinen työpaikka. Esimerkiksi Jetta-Talo on palkannut useita vuokratyöntekijöitä vakituiseen työsuhteeseen.
– Meille on vakinaistettu useita vuokratyöntekijöitä. Ajattelemme, että se on työntekijän etu, sanoo toimitusjohtaja Tero Hietaniemi.
Vuokratyön välittäjän listoilta vakituiseen työsuhteeseen on mahdollista päästä, jos suoriutuu hyvin tehtävistään.
– Tällaisia työuria on paljon, sanoo tutkimusjohtaja Harri Melin.
Pienen kunnan vaikea kilpailla suurien kanssa
Työntekijän kiinnittyminen työpaikkaan tehtiin ennen helpoksi: Monet suuret tehtaat kiinnittivät työntekijät vakituisen työpaikan ja palkan lisäksi lukuisilla eri keinoilla. Tehtaat järjestivät muun muassa terveydenhuoltoa, rakensivat kouluja, päiväkoteja ja asuntoja.
Nyt työpaikan ulkopuolisen elämän palveluiden järjestäminen on kunnan harteilla. Ihmisen pitää kiinnittyä ensin työpaikkaan, vasta sitten voi kiinnittyä kuntaan ja elinympäristöön.
– Tämä on vaikea yhtälö. Vaikka kunnalla olisi toimivat palvelut, se ei pysty kilpailemaan suuren kaupungin kanssa esimerkiksi kulttuuritarjonnassa, sanoo Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala.
Perhossa tehdään hartiavoimin töitä, että työntekijät jäisivät pysyvästi kuntaan. Terveydenhoitopalvelut, päiväkodit ja koulut löytyvät. Myös asuntoja on.
– Olemme vuokranneet Virosta tulleille rakennusmiehille omakotitalon, jotta täällä oleminen olisi helpompaa, Tero Hietaniemi sanoo.
Yrityksillä vähän vaihtoehtoja
Jetta-Talolle vuokratyövoima on ollut pelastus. Yritys on pystynyt siirtymään yhdestä työvuorosta kahteen vuoroon. Se on mahdollistanut tuotannon kasvattamisen.
– Jos työperäinen maahanmuutto ei pidä työvoiman saatavuutta yllä, meidän kaltaisillemme yrityksille on vähän vaihtoehtoja, sanoo toimitusjohtaja Tero Hietaniemi.
Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Harri Melin on samoilla linjoilla.
– Jos ennusteet syntyvyyden laskusta pitävät paikkansa, se kaventaa vuokratyövoiman tarjontaa.
Miska Arkkukangas on yksi niistä, jonka paikka pitää taas täyttää siinä vaiheessa kun näytöt koulua varten on annettu.
– Kun olen valmistunut rakennusmieheksi, olisi tarkoitus hakeutua poliisikoulutukseen.