Väkivaltainen välikohtaus havahdutti Kuopion pysäköinninvalvojat toukokuussa 2018.
Pysäköinnintarkastaja oli kirjoittamassa virhemaksua Kuopion keskustassa tiistai-iltapäivänä, kun raivostunut auton omistaja ryntäsi toimistotalosta parkkipaikalle.
Mies hyökkäsi selän takaa tarkastajan kimppuun, löi hänet maahan ja potkaisi niin, että tarkastajan jalasta murtui pohjeluu. Ennen hyökkäystä mies oli kysynyt tarkastajalta, haluaako tämä kuolla.
Tämän jälkeen Kuopion pysäköinnintarkastajat alkoivat työskennellä pareittain. Kaupunki alkoi myös välittömästi valmistella haalarikameroiden käyttöönottoa.
Haalarikamerat ovat pienikokoisia kameroita, jotka kiinnitetään työvaatteisiin. Kuopiossa ne otettiin käyttöön helmikuussa 2019.
– Vaikutus on ollut iso. Meillä ei ole käytännössä tehty yhden ainutta vaara- tai haittailmoitusta kameroiden käyttöönoton jälkeen, asiakaspalveluvastaava Jarno Käki Kuopion pysäköinninvalvonnasta kertoo.
Sitä ennen kyseisiä ilmoituksia tehtiin keskimäärin kerran kuussa.
– Se on yllättänyt täysin, että tämä on näinkin hyvin purrut. Myöskin suukopu on jäänyt kokonaan pois, Käki sanoo.
Kuopio ei ole yksin hyvien kokemusten kanssa. Niitä löytyy myös Turusta ja Savonlinnasta.
Turku on ollut haalarikameroissa edelläkävijä: kameroita alettiin koekäyttää jo elokuussa 2018, sittemmin käyttö vakinaistettiin. Savonlinnassa haalarikamerat otettiin käyttöön samaan aikaan kuin Kuopiossa eli lähes vuosi sitten.
Sekä Turussa että Savonlinnassa kokemukset ovat positiivisia: kameroiden on koettu rauhoittavan asiakkaita ja vähentävän suukopua.
Pisimpään Suomessa haalarikameroita on käyttänyt poliisi. Kamerat ovat olleet koekäytössä Helsingin poliisilaitoksella jo neljä vuotta. Kamerat ovat tulossa poliisille valtakunnalliseen käyttöön tänä vuonna. Yle uutisoi poliisin koekäytön tuloksista viime viikolla.
Ylen soittokierros paljastaa, että haalarikamerat tekevät nyt kovaa vauhtia tuloaan moniin kuntiin ja kaupunkeihin. Pian niitä löytyy melkein kaikista Suomen suurimmista kaupungeista.
Niitä on käytetty myös turvayrityksissä, ensihoidossa ja jopa lähettifirmassa.
Hankinnat vauhdissa useissa kaupungeissa
Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista kaksi on ottanut kamerat jo käyttöön, ja viiteen kaupunkiin ne ovat tulossa joko pysyvään käyttöön tai koekäyttöön.
Helsingin pysäköinninvalvonta aikoo koekäyttää kameroita tänä keväänä. Espoo on puolestaan ottamassa kamerat pysyvään käyttöön tämän vuoden aikana, Vantaa jo maaliskuussa.
Tampereella toivotaan, että haalarikamerat saadaan pysäköinnintarkastajille vielä tämän vuoden aikana. Myös Jyväskylä on tehnyt päätöksen käyttöönotosta.
Oulu, Lahti ja Pori eivät vielä ole tehneet konkreettisia suunnitelmia kameroiden hankkimiseksi. Ne seuraavat muiden kaupunkien tuloksia.
Asia nousi monissa kaupungeissa pohdintaan toukokuussa 2019, kun Turun kaupunki esitteli haalarikamerakokemuksiaan valtakunnallisilla pysäköinninvalvontapäivillä.
Kameroiden hankkimisen perusteluna on työturvallisuuden parantaminen pysäköinnintarkastajille. Monesta kaupungista kerrotaan Ylelle, että pysäköinnintarkastajat kohtaavat jopa viikoittain suunsoittoa tai lieviä uhkauksia.
Vakavampia uhka- tai väkivaltatilanteita on pahimmillaan useita kertoja vuodessa. Näistä on seurannut myös pitkiä sairauslomia.
– Pysäköinnintarkastajamme ovat kohdanneet useita yliajon yrityksiä ja jopa aseella uhkaamista, katupäällikkö Pasi Halme Tampereelta kertoo.
Suurten kaupunkien lisäksi myös pienemmät paikkakunnat kuten Siilinjärvi ja Iisalmi Pohjois-Savossa ovat juuri aloittaneet haalarikameroiden käytön.
Etelä-Savossa puolestaan Mikkeli on hankkimassa haalarikameroita. Myös Mikkelin pysäköinninvalvonnassa koettiin raju tilanne joulukuussa 2018.
Tästä tilanteesta jääkiekkoseura Mikkelin Jukurien puheenjohtaja Jukka Toivakka sai kahdeksan kuukauden ehdollisen tuomion virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Toivakka oli mennyt pysäköityyn autoonsa ja kiihdyttänyt voimakkaasti, vaikka pysäköinnintarkastaja oli auton edessä. Tarkastaja ehti juuri ja juuri väistää. Hän oli ollut kirjoittamassa Toivakalle pysäköintivirhemaksua.
Mikkelin pysäköinninvalvonnan lähiesimies Niina Gynther kertoo, että haalarikameroiden hankkimista oli suunniteltu jo ennen kyseistä välikohtausta.
– Mutta tietenkin tällaiset asiat edesauttavat, Gynther kertoo.
Myös Uudellamaalla Hyvinkää on ottanut haalarikamerat käyttöön syyskuussa 2019.
Tietosuojavaltuutettu käynnistää selvityksen
Haalarikameroiden käyttö kuntien pysäköinninvalvonnassa ei ole välttämättä täysin ongelmatonta.
Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kertoo, että suurin ongelma juridisesti on se, että onko pysäköinninvalvonnalla perusteita ja hyväksyttävää syytä tietojen keräämiseen ja tallentamiseen.
– Sitä, että pysäköinninvalvonta tallentaisi kaikki asiakaskohtaamiset videokuvana, on vaikea pitää asianmukaisena. Äkkiseltään on vaikea nähdä, millä perusteella näin laajan henkilötietojen keräämisen ja tallentamisen voisi tehdä, Råman toteaa.
Ylen soittokierroksella selviää myös, että käytännöt haalarikameramateriaalin kuvaamisesta ja säilyttämisestä vaihtelevat kaupungeittain. Yle kysyi asiaa kolmesta pisimpään haalarikameroita käyttäneestä kaupungista.
Esimerkiksi Kuopiossa pysäköinnintarkastaja laittaa kameran päälle aina, kun hän alkaa kirjoittaa virhemaksua. Pysäköinninvalvonnan asiakaspalveluvastaava Jarno Käki arvioi, että videomateriaalia kertyy useita tunteja päivässä.
Turussa ja Savonlinnassa kamera laitetaan päälle, kun pysäköinnintarkastaja kokee tarpeelliseksi tallentaa tilanteen.
Myös säilytysajat ja -paikat vaihtelevat eri kaupungeissa. Kuopiossa materiaalia säilytetään 40 päivää palvelimella, joka ei ole yhteydessä ulkoiseen verkkoon.
Turussa tallenteita säilytetään pilvipalvelussa 60 päivää tai tarvittaessa jopa 6 vuotta.
Savonlinnassa videoita säilytetään ulkoisella kovalevyllä, jota pidetään lukitussa paikassa. Videoita säilytetään sen aikaa, kun virhemaksu on lainvoimainen, noin 30 päivää.
Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kuuntelee tietoja huolestuneena. Råman kertoo, että tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo tänä vuonna käynnistää selvityksen pysäköinninvalvonnan haalarikameroiden käytöstä.
– Herää huoli, että onko tässä riittävästi arvioitu vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin.
Haalarikamerat tekevät tuloaan myös pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle. Tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo tänä vuonna kohdistaa valvontatoimenpiteitä myös yksityisiin turvallisuusalan yrityksiin.
Turvayritykset haluaisivat laajasti käyttöön
Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:n puheenjohtaja Jarmo Mikkonen kertoo, että tällä hetkellä muutamalla suomalaisella turva-alan yrityksellä on käytössä haalarikameroita.
Haalarikameroiden käytön vahvistavat Ylelle ainakin Avarn Security ja arvokuljetuksiin keskittynyt Loomis Suomi Oy. Avarn Securitysta kerrotaan, että kameroita käytetään arvokuljetus- ja rahankäsittelytehtävissä prosessinvalvontaan.
Turva-alan yrityksillä olisi kuitenkin laajemminkin halua ottaa haalarikameroita käyttöön, kertoo Mikkonen.
Mikkonen toimii itse Securitaksen toimitusjohtajana. Myös Securitaksessa harkittiin haalarikameroiden käyttöönottoa pari vuotta sitten, mutta tietosuojavaltuutetun kriittisen lausunnon jälkeen ajatuksesta luovuttiin. Nyt asiaa edistetään liiton kautta.
– Tavoitteena on vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työturvallisuuden ja oikeusturvan parantaminen, Mikkonen sanoo.
Kameroita käytetty myös ambulansseissa ja lähettifirmassa
Haalarikameroiden käyttö on levinnyt myös virkamiesten ja turva-alan ulkopuolelle.
Varsinais-Suomessa toimiva lähettiyritys Action turvautui vuosi sitten haalarikameroiden käyttöön poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Asiakaskohtaamisissa tilanteet kiristyivät toistuvasti äärimmilleen. Kuljettajat saivat osakseen asiatonta käytöstä ja huutamista.
– Piti keksiä joku ratkaisu ja tämä oli se. Käytimme kameroita muutaman kuukauden ja tilanne rauhoittui. Tällä hetkellä niitä ei ole tarve käyttää, yrittäjä René Mattsson kertoo.
Haalarikameroita on käytetty Suomessa jopa ambulansseissa. Tätä pilotoitiin Pohjois-Savon ensihoidossa vuonna 2017. Syynä ei ollut kuitenkaan työturvallisuus, vaan tavoitteena oli selvittää, miten suoran kuvan lähettäminen onnistuu esimerkiksi ensihoitajia neuvovalle lääkärille. Kuvaa ei tallennettu.
KYS:n palvelukeskus Akuutin johtaja, ylilääkäri Jouni Kurola kertoo, että kamerakuvan välittämisessä nähdään edelleen mahdollisia hyötyjä potilaan hoidon kannalta, mutta sairaanhoitopiiri jäi pilotin jälkeen odottamaan tuolloin tietosuojaan tulossa olevia muutoksia. Myös yksityisyyden suojaan liittyviä asioita jäätiin Kurolan mukaan pohtimaan.
Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman suhtautuu haalarikameroiden käyttöönottoon eri aloilla varautuneesti.
Hän muistuttaa, että tietojenkäsittelyyn täytyy olla olemassa riittävät perusteet. Yksittäisen työntekijän suojaaminen uhkatilanteessa voi olla joissain tapauksissa riittävä, mutta Råmanin mukaan se ei oikeuta esimerkiksi kaikkien asiakaskohtaamisten tallentamiseen.
– Muilla kuin turvallisuusviranomaisilla näiden perusteluiden löytäminen on hankalampaa. Mielenkiinnolla kuulemme näiltä toimijoilta, mihin he sen perustavat, Råman toteaa.
Lue lisää: