Uusi tieliikennelaki tuo pyöräteille miljoonia maksavan liikennemerkkirumban, arvioi Kuntaliitto.
Kesäkuussa voimaan tulevan lain mukaan kaksisuuntaisilla pyöräteillä tulee jatkossa käyttää kaksisuuntaisuuden osoittavaa lisäkilpeä.
Vaatimusta pidetään kunnissa tehottomana ja kalliina.
– Kunnat vastaavat katuverkostaan, mutta lisäkilpi ei ole perusteltu, sanoo tieliikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Kuntaliitosta.
Laki rinnastaa polkupyöräilijän jatkossa enemmänkin ajoneuvoon kuin jalankulkijaan.
Uuden lain mukaan ajorataa risteävästä pyörätiestä pitäisi varoittaa omalla merkillä. Merkki osoittaa ajoneuvoille väistämisvelvollisuuden pyöräilijän tienylityspaikassa. Myös pyörätien jatkeelle tulisi uusi merkitsemistapa.
Pyöräteiden lisäkilvistä voi Kuntaliiton arvion mukaan tulla koko maassa noin 20 miljoonan euron lisäkustannukset.
Esimerkiksi Lahdessa on noin 400 kilometriä jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettuja yhdistelmäväyliä, joihin pitäisi asentaa kaksisuuntaisuuden osoittava lisäkilpi.
Clik here to view.
Ministeriö: Uusi laki parantaa polkupyöräilyn asemaa
Liikenne- ja viestintäministeriö pitää kuntien huolta kustannuksista ylimitoitettuina.
Ministeriön mukaan liikennemerkeistä aiheutuvia kustannuksia on hankala luotettavasti arvioida, koska esimerkiksi pyörätien liikennemerkkien määrä ei ole tiedossa. Menoja on myös mahdollista jakaa useille vuosille, sillä laissa on seitsemän vuoden siirtymäaika.
Kustannukset riippuvat myös siitä, miten kunnat aikovat pyöräilyn ja kävelyn kokonaisuutena järjestää.
– Suomessa on edelleen huomattavan paljon korotettuja yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Näitä on myös molemmin puolin katua. Kuntien pitäisi miettiä ensin, että onko näissä pyörätien paikka lainkaan, sanoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski.
Jos pyörätie poistetaan, mitään liikennemerkkiä ei tarvita.
Uuden tieliikennelain tarkoitus on haastaa kuntia suunnittelemaan pyöräreittejä uudelleen.
– 1960-luvulta lähtien pyöräilijät on siirretty pois ajoradoilta yhdistetyille väylille jalankulkijoiden kanssa. Uudessa laissa pyöräily asetetaan nykyistä selvemmin osaksi ajoneuvoliikennettä.
Kiiski sanoo myös, että kuntien pitää pohtia, milloin pyörätie voi olla yksisuuntainen, jolloin risteyskohdat autoliikenteen kanssa ovat selkeämmät.
Clik here to view.
Polkupyörille lisää omia väyliä
Ministeriössä toivotaan, että muutos herättää kunnat miettimään vain polkupyörille tarkoitettujen baanojen rakentamistarvetta. Muun muassa Helsinki, Oulu ja Joensuu ovat näissä suunnitelmissa pitkällä.
– Nyt liikenteen ohjauslaitteilla ja merkeillä joudutaan tukemaan aiempia huonoja infraratkaisuja. Uskon, että tilanne paranee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, ja Suomestakin tulee hyvä pyöräilymaa, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Lahdessa polkupyöräilyn kehittämissuunnitelma ulottuu vuoteen 2030.
– Jos sähköpyörät yleistyvät kovasti ja vauhdit nousevat, risteämistilanteet ja onnettomuusriski kasvavat. Meidän on lisättävä opastusta ja saatava pyöräilyverkkoa entistä toimivammaksi, pohtii Lahden kaupungin liikenneinsinööri Matti Heikkinen.
Lue lisää: