Presidentillä on uudenvuodenpuheessa mahdollisuus antaa suuntaviivat sille, mikä Suomelle on kansakuntana tärkeää. Näin sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut arvotutkija, valtiotieteiden tohtori Anneli Portman.
Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe oli Niinistön viides uudenvuodenpuhe presidenttinä. Tutkijan mukaan presidentti Niinistön puheissa näkyy kehitystä siinä, että Niinistö on entistä vahvemmin ottanut moraali- ja arvojohtajan aseman.
– Hän [Niinistö] uskaltaa puhua siitä, miten maailman asiat näkee ja mitkä näkee tärkeäksi. Häneltä myös odotetaan suoria kommentteja kansan kimurantteihin kysymyksiin, Portman sanoo.
Portman piti puheen suurimpana yllätyksenä sitä, että Niinistö puhui niin voimakkaasti moraalista.
– Harvoin otetaan selkeästi moraalipuheen tapaista kantaa. Yleensä puhutaan paljon pehmeämmin. Tällä kertaa pahaa ei linkitetty mihinkään ulkovaltaan suoraan, vaan se linkitettiin terrorismiin tai sellaiseen, mikä vähentää turvallisuutta.
Turvallisuuden vähentäjää ei kuitenkaan nimetty yksiselitteisesti, Portman katsoo.
Oliko karhu metafora Venäjästä?
Presidentti Sauli Niinistö ei tämän vuoden uudenvuoden puheessa puhunut suoraan Venäjästä, joskin puheessa mainittiin huoli siitä, tulevatko Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump käymään keskusteluita Euroopasta yli Euroopan.
Portmanin mukaan on poikkeuksellista, että uudenvuoden puheessa ei mainittu Pohjoismaista yhteistyötä, vaan Suomen ensisijaiseksi kumppaniksi nostettiin EU. Myöskään ei puhuttu Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta.
– Nyt Euroopan on aika tehdä yhdessä jotakin, jotta ei tule uutta Jaltaa, Portman analysoi puheen sisältöä viitaten toisen maailmansodan jälkeiseen konferenssiin, jossa sovittiin muun muassa sodanjälkeisen Saksan kohtelusta.
Puheen loppupuolella presidentti Sauli Niinistö puhui myös ihmisen ja luonnon suhteesta. Presidentti mainitsi puheessaan Kuusamossa asuvan Sulo Karjalaisen ja hänen karhukaverinsa.
Tutkija Portman pohtii, voisiko karhu olla tässä tapauksessa metafora Venäjästä.
– Tietämättä mitä presidentin mielessä liikkui ajattelin heti, että jos jostain naapurimaasta käytetään sanaa karhu, se on Venäjä.
– Jotta voi neuvotella sellaisen kanssa, joka saattaa olla uhka, niin pitää ymmärtää. Pitää ymmärtää toisen osapuolen vaatimukset, tarpeet ja pelot. Siihenhän se presidentin uudenvuodenpuhe päättyi, että pitää ymmärtää sitä, jonka kanssa on puheväleissä, Portman tulkitsee.
"Muistutti kriisiajan puheita"
Portman on väitellyt Suomen hallitsijoiden puheista vuosina 1809–2000, eli mukana on ollut Venäjän tsaarien ja Suomen presidenttien puheita. Portmanin mukaan tämän vuoden puheessa oli viitteitä kriisiajan puheista. Näissä puheissa korostetaan kansan yhtenäisyyden tarvetta ja heikoimmista huolehtimista.
Kriisiajan puheissa on tutkijan mukaan korostettu usein myös työnteon ja koulutuksen merkitystä. Näitä asioita presidentti Niinistö ei tänä vuonna nostanut esille.
Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen voi katsoa tästä.