Jos joutuu rikoksen uhriksi elämänkatsomuksensa takia, kyseessä on viharikos. Tällaisia tapauksia tuli toissa vuonna poliisin tietoon yli 800.
Viharikoksia on käsitelty maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevassa raportissa, joka on julkaistu perjantaina. Yleisin motiivi viharikokseen oli uhrin etninen tai kansallinen tausta.
Rikos voi kohdata sekä kantaväestöön kuuluvaa että maahanmuuttajaa. Suurimmassa osassa tapauksista epäilty on kantaväestön edustaja.
– Yleisimpiä ovat kunnianloukkaukset, joissa nimitellään rasistisesti. Suomessa yleisiä ovat myös baaritappelut, johon liittyy uhrin olemukseen liittyvää huutelua, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Tero Tihveräinen kertoo.
Uhrit yleensä suomalaisia
Joka neljännessä tapauksessa viharikokseen on liittynyt pahoinpitelyä. Ulkomaalaiseen väestöön suhteuttuna eniten tapauksia ilmeni vuonna 2014 Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
Yleensä viharikoksista kärsivät toisen polven maahanmuuttajat. Näin myös rikoksen uhri on useimmiten syntynyt Suomessa.
– Uhreilla voi olla etniseen taustaan viittaavia piirteitä tai oletettuja piirteitä. Viharikoksen määritelmä täyttyy jos tekijä edes olettaa jotain uhrin taustasta, Tero Tihveräinen toteaa.
Viharikoksiin on tutkijan mielestä suhtauduttava vakavasti. Ne eivät kohdistu vain yhtä ihmistä vaan tiettyä ihmisryhmää kohtaan, millä saattaa olla yhteiskunnan kannalta hyvin kielteisiä vaikutuksia.