Helsingin yliopiston professorin Hannes Lohen tutkimusryhmä keräsi maailman suurimman, lähes 14 000 koiran aineiston selvittäessään, kuinka yleisiä koirilla ovat eroahdistus, impulsiivisuus ja muunlainen käytös, jota omistaja monesti pitää ei-toivottuna.
Tulos: hyvin yleisiä, ja käytöspiirteet vaihtelivat merkittävästi koirarotujen välillä. Tutkijoiden mukaan koirilta löytyi myös ihmisen kanssa samoja piirteitä. Esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt olivat Lohen mukaan yllättävän samankaltaisia koiralla ja ihmisellä.
Kaikkiaan 73 prosentilla tutkimukseen otetuista 14 000 suomalaisesta koirasta esiintyi vähintään yhtä tutkimuksen seitsemästä käyttäytymispiirteestä, joita ihminen ei useinkaan pidä mieluisana. Listaan kuuluivat myös aggressiivisuus, ääniarkuus sekä pakkomielteinen käytös, kerrotaan Helsingin yliopiston verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa.
Yleisintä oli arkuus koville äänille, kuten raketeille ja laukauksille. Yleistä oli myös erilaisten alustojen, kuten ritilöiden ja portaiden pelko.
Tutkimusryhmä toteaa usean näistä piirteistä aiheuttavan stressiä myös koiralle itselleen, ja monesti taustalla on pelko.
Ihmisarkuutta espanjanvesikoiralla, labradoreilla hyvin vähän ongelmia
Ympäröivä maailma ja pentuvaiheen kokemukset vaikuttavat hyvin paljon käyttäytymiseen, mutta moni ei-toivotuista käytöstavoista näytti olevan perinnöllisiä, kertoo tutkimusta johtanut molekyyligenetiikan professori Lohi.
– Näemme selkeästi rotuspesifejä eroja, mikä viittaa siihen, että käyttäytymisen täytyy olla geneettistä. Suomessa ympäristöolosuhteet tai elintavat eivät ole koirilla niin kovin erilaiset, Lohi sanoo.
Staffeilla nousi esiin impulsiivisuus ja lagottoilla ääniarkuus. Kääpiösnautsereista 10 prosenttia osoittautui aggressiiviseksi vieraita ihmisiä kohtaan.
– Aggressiivisuus ei tässä tarkoita sitä, että koira purisi. Mutta se tarkoittaa sitä, että käytös on uhkaavaa ja koira esimerkiksi irvistelee, Lohi kertoo.
– Ihmiset mieltävät aggressiivisuuden helposti siten, että koira on heti hampaat kurkussa kiinni, mutta sellaiset koirathan pääosin lopetetaan. Onhan meillä tosin puremisia joka vuosi ja se on ongelma. Mutta nyt puhumme eroista eri koirarotujen välillä.
Suomen suosituin koirarotu labradorinnoutaja ei noussut esiin missään ei-toivotun käytöksen luokassa. Jossain määrin esiintyi korkean paikan kammoa ja arkuutta koville äänille.
Perinnöllisyys johtaa jalostuksen miettimiseen.
– Tämä tarkoittaa sitä, että huolellisella jalostuksella sopivien käyttäytymismittareiden avulla näiden käyttäytymispiirteiden yleisyyttä voitaisiin vähentää. Se parantaisi koirien ja omistajienkin elämänlaatua, Lohi sanoo.
– Kuitenkin johtava syy lemmikkikoirasta luopumiseen on sen häiriökäyttäytyminen.
Ympäristön ja pentuajan olojen roolia ei pidä unohtaa
Lohi kertoo, että samasta aineistosta ilmestyy vielä useampi julkaisu. Ne keskittyvät ympäristötekijöihin, jotka altistavat yksittäisiä koiria käyttäytymään eri tavoin.
– Niin kuin ihmisellä varhaislapsuuden, myös koirilla pentuiän kokemukset vaikuttavat todella paljon.
– Esimerkiksi se, että koiraa ei ole sosiaalistettu kunnolla varhain, näkyy erittäin voimakkaasti lisääntyneenä pelkona ja arkuutena myöhemmin.
Sekarotuisilla koirilla esiintyi nyt julkaistussa tutkimuksen osassa eniten erilaisia ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä, jotka voivat liittyä muuhun kuin perimään. Lohen mukaan sekarotuiset nousivat kaikissa ei-toivotuissa käytöstavoissa kärkipäähän siinä missä puhdasrotuisilla käytös kohdistui johonkin tiettyyn piirteeseen.
– Tämä saattaa viitata esimerkiksi siihen, ettei sekarotuisten koirien alkuperästä ja pentueen kokemuksista ole selvyyttä. Niitä ei ole välttämättä sosiaalistettu kunnolla ja monestihan siellä on rescue-koiria paljon.
Apua ihmismielen ongelmien ymmärtämiseen?
Yhteyksiä löydettiin myös koiran ja ihmisen välillä.
Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että ihmisen tavoin ADHD eli aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriö sekä pakko-oireinen häiriö esiintyivät myös koirilla usein käsi kädessä. Ahdistushäiriöt olivat Lohen mukaan yllättävän samankaltaisia ihmisen kanssa.
– Koirien ensimmäiset geenipaikannuksetkin osuvat samoille perimäalueille, mitä on paikannettu ihmisillä pelkotyyppisiin psykiatrisiin sairauksiin.
– Ja käytetäänhän koirillekin ihmislääkkeitä ja aika hyvin ne tepsivät, joten se kertoo että samoja mekanismeja siellä on taustalla, Lohi toteaa.
Tutkijat aikovat jatkaa aineiston pohjalta selvittelyjä siitä, miten hyvä mallilaji koira voisi olla ihmisen mielenterveysongelmien biologisten taustatekijöiden tutkimiselle ja ymmärtämiselle. Se on lopulta koko tutkimuksen tavoite.
– Näitähän etsitään myös hiirimalleista, mutta uskon, että sosiaalisilla koirilla ihmisen kanssa jaetussa ympäristössä on enemmän annettavaa, Lohi sanoo.
– Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta, kertoo professori Lohi.
Mutta edessä on vielä pitkä matka.
– Ensin täytyy epidemiologisesti ymmärtää millaisia ongelmia koirilla, kuinka paljon niitä on, ja miten ne riippuvat toisistaan. Myös eri koirarodut vaikuttavat. Aika paljon täytyy ensin tietää, ennen kuin päästään molekyylitasolle.
Tutkimus julkaistiin tammikuun 30. päivä.
Lue myös:
Karva-arkisto auttaa, jos ilotulitukset säikäyttävät koiran karkuteille
Suomessa kuolee vuosittain kymmenen koiraa hissionnettomuuksissa – usein syynä taluttajan some-hetki