Mustavalkoisessa valokuvassa lippalakkiin ja nahkaliiviin pukeutunut nuori mies istuu tuolilla ja katsoo tutkivasti kohti kameraa.
Kädet nojaavat tuolin selkänojaan. Vasen korvalehti on täynnä korvarenkaita ja olkapään peittää ruusutatuointi.
Valokuvan vieressä on piirros samasta miehestä samassa tilanteessa. Sama asento, sama tatuointi, sama lakki.
Sekä valokuvan että piirroksen on luonut suomalainen kuvataitelija Touko Laaksonen, joka tunnetaan paremmin legendaarisena Tom of Finlandina.
Kuvan nuori mies on Kenneth ”Wiki” Wickman, Laaksosen läheinen ystävä ja muusa. Vuonna 1990 otettu kuva ja siitä tehty piirros jäivät tiettävästi Laaksosen viimeisiksi teoksiksi, sillä hän kuoli keukoahtaumatautiin vuonna 1991.
Tallinnan Fotografiskassa esillä oleva kuvapari paljastaa Laaksosen työskentelyn ytimen: hänen piirustuksensa perustuvat valokuviin, joita hän otti 1960–1990-luvuilla ystävistään, kumppaneistaan ja kohtaamistaan miehistä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
– Valokuva oli lähtökohta kaikille Tom of Finlandin piirustuksille. Tämä on ollut tiedossa aiemminkin, mutta näyttely paljastaa työskentelyn systemaattisuuden. Ilman valokuvaaja Touko Laaksosta ei olisi piirtäjä Touko Laaksosta, kertoo valokuvataiteen museon Fotografiskan näyttelytuottaja Berndt Arell.
Arellin kuratoima Tom of Finlandin valokuvia esittelevä The Darkroom -näyttely avautuu Tallinnan Fotografiskassa tänään perjantaina.
Pimiö vaatekaapissa
Näyttelyssä on esillä 130 valokuvaa, joista 85 on Laaksosen itsensä ottamia alkuperäisvedoksia. Suurin osa niistä ei ole ollut koskaan esillä missään.
Silti ne näyttävät kovin tutuilta.
Monessa kuvassa poseeraava, koppalakkiin ja tiukkaan poliisin univormuun pukeutunut viiksekäs Aarno Nurmi on tuttu kasvo esimerkiksi suomalaisesta postimerkistä. Nurmi oli Laaksosen ystävä ja yksi tämän suosikkimalleista 1970-luvulla.
Valokuvat näyttelyyn löytyivät Los of Angelesissa sijaitsevan Tom of Finland -säätiön kokoelmista ja varastoista.
Ne ovat todellisia harvinaisuuksia.
– Kuvia on aikoinaan ollut paljon, paljon enemmän, varmasti tuhansia. Touko on itse tuhonnut ne, koska halusi suojella mallejaan, Arell kertoo.
Laaksosen nuoruudessa homoseksuaalisuus luokiteltiin rikokseksi ja mielisairaudeksi. Eroottisten kuvien ottaminen oli laitonta, eikä taiteilija halunnut niiden päätyvän vääriin käsiin.
– Toukolla oli pimiö omassa vaatekomerossaan Helsingissä, koska eihän näitä filmejä voinut kehittää missään valokuvaamossa. Hänen piti itse kehittää ja vedostaa kuvat, kertoo Arell.
Näyttelyn nimi The Darkroom viittaa sekä pimiöön että baarien ja yökerhojen takahuoneisiin, homomiesten yöllisiin kohtaamispaikkoihin.
Nimi kuvastaa sekä Laaksosen työskentelyä että elämäntapaa.
Nuorena miehenä Laaksonen etsi monien muiden homomiesten tavoin seksiseuraa Helsingin puistoista ja julkisista vessoista. Pitkäaikaisimman miesystävänsä Veli Mäkisen kanssa hän seurusteli salassa omalta perheeltään 28 vuotta – kunnes Mäkinen kuoli syöpään vuonna 1981.
Vaikka kansainvälinen homoyhteisö fanitti ja ihaili Tom of Finlandia, hän pysyi kaapissa koko elämänsä ajan. Ainoa sukulainen, jolle hän paljasti seksuaalisen suuntautumisensa, oli sisko Kaija.
Tom of Finland tunnetaan myös Virossa
Virossa asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat negatiivisempia kuin esimerkiksi Suomessa.
Viron Ihmisoikeusliitto on teettänyt vuodesta 2012 lähtien mielipidetutkimuksia, joissa on kartoitettu virolaisten suhtautumista homoseksuaalisuuteen. Tutkimusten mukaan asenteet ovat muuttuneet viime vuosina suvaitsevaisemmiksi, mutta edelleen yli puolet virolaisista vastustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoa.
Myös politiikassa jylläävät kansalliskonservatiiviset arvot ja asenteet.
Tallinnan Fotografiskan näyttelypäällikkö Maarja Loorents ei silti usko näyttelyn aiheuttavan Virossa negatiivista palauteryöppyä.
– Näyttelyn aikana selviää, puhutteleeko tämä aihe paikallista yleisöä vai ei. Uskomme kyllä, että puhuttelee. Tom of Finland on tunnettu hahmo myös täällä Virossa, Loorents kertoo.
Loorents innostui näyttelyideasta heti kuultuaan siitä Arellilta. Hänen mukaan näyttely sopii täydellisesti Tallinnan Fotogafiskan arvoihin.
– Museomme iskulause on, että haluamme tuoda maailmaan lisää tietoisuutta. Tämä näyttely tekee juuri sitä.
Unohtiko Suomi juhlavuoden?
Touko Laaksosen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.
Fotografiskan näyttely on ylivoimaisesti suurin juhlavuoteen liittyvä tuotanto.
Suomen Lontoon-instituuttiin avautuu keväällä Tom of Finlandin elämää esittelevä juhlanäyttely, mutta esimerkiksi Suomen suurimmat taidemuseot eivät ole noteeranneet aihetta lainkaan.
Berndt Arellin mielestä onkin kummallista, miten vähän merkkivuoteen on kiinnitetty huomiota Suomessa.
– Se on erityisen outoa siksi, että Tom of Finland on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista kuvataiteilijoista – ellei tunnetuin, hän sanoo.
The Darkroom -näyttely on esillä Tallinnassa 19.4. saakka. Sen jälkeen se siirtyy New Yorkin Fotografiskaan, jossa avajaisia vietetään Touko Laaksosen syntymäpäivänä 8.5.
Lopuksi näyttely nähdään vielä Tukholman Fotografiskassa. Siellä avajaiset osuvat Tukholman Pride-viikon alkuun.
Näyttelyn yhteydessä näytetään myös Dome Karukosken vuonna 2017 valmistunut Tom of Finland -elokuva.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 22.00:een asti.