Riisuttamista alasti, eristämistä, liikkumisen rajua rajoittamista, hiljaista ruokailua.
Muhoksen Pohjolakodin ja Iitin Loikalan kartanon tarkastukset vuonna 2018 nostivat karulla tavalla esiin huostaanotettujen lasten kohtelun Suomessa.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin teki laitosten toiminnasta tutkintapyynnön poliisille.
Pohjolakotiin, Loikalan kartanoon ja moniin muihin laitoksiin tehdyissä tarkastuksissa lapsille ja nuorille on kerrottu, että he voivat kannella epäkohdista oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamiehen nettisivuilla on myös lapsille ja nuorille omat sivut, joilta voi lähettää kantelun.
Lapset ja nuoret tietävät nyt paremmin, että heillä on tällainen mahdollisuus. Maija Sakslin
– Kun myös mediassa on kerrottu meidän tarkastuksista, havainnoista ja mahdollisista muutoksista, lapset ja nuoret tietävät nyt paremmin, että heillä on tällainen mahdollisuus, Sakslin sanoo.
– Saattaa tietenkin olla, että näitä tilanteita, joissa ihmiset kokevat, että heidän oikeuksiaan ei ole otettu huomioon tai niitä on loukattu, on enemmän.
Alaikäisten tekemien kanteluiden määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna edellisvuodesta. Yli puolet viime vuonna vireille tulleista ja ratkaistuista alaikäisten kanteluista koski lastensuojelua.
Viime vuonna oikeusasiamiehen kansliassa ratkaistiin yhteensä yli 500 lapsen oikeuksia koskevaa asiaa. Alaikäisten lisäksi kanteluita tekevät muun muassa heidän vanhempansa.
Alaikäisten kanteluista ja niiden vuoksi hankituista lisäselvityksistä käy ilmi, että huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten kohtelussa on parantamisen varaa myös muualla kuin rikostutkinnan kohteiksi joutuneissa laitoksissa. Asiat olisivat kuitenkin korjattavissa.
– Pois nöyryytys ja mielivalta, ohjaajien käytös paremmaksi ja alasti riisuttaminen pois. Muuten on ihan hyvä olla, kertoi yksi kantelun tehneistä nuorista sosiaalityöntekijälleen.
Sakslin: Puutteita tai haluttomuutta lain soveltamisessa
Sakslinin mukaan eritysesti lasten oikeuksien ja vapauksien rajoittamiseen on pyritty kiinnittämään huomiota. Rajoittamisen edellytykset ja menettelytavat on lainsäädännössä pohdittu tarkoin.
– Valitettavasti näyttäisi siltä, että lakia ei aina osata soveltaa oikein tai sitä ei haluta soveltaa.
Kanteluihin kirjatuista nuorten kommenteista ja kanteluiden päätösteksteistä näkee, että nuoret kokevat erityisen pahoiksi oikeuksiensa loukkauksiksi henkilöntarkastukset:
- “Minulle on kahdesti tehty henkilöntarkastus, jolloin olen joutunut täysin alasti pyörähtämään kahden ohjaajan edessä eikä ole annettu mitään pyyhettä."
- “Aina kotilomalta palatessa tai vierailijan poistuttua nuori riisutetaan ja tarkastetaan.”
- “Henkilöntarkastus tehdään lomien jälkeen, pengotaan laukut ja takin taskut, vaikka olisi sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä.”
Eristäminen ja rajoitukset liikkumisessa ovat usein olleet nuorten kantelun aiheita:
- "Nuoret eivät saa ulkoilla yksin edes silloin, kun rajoituspäätöstä ei ole voimassa."
- Kantelija oli ollut tunnin luvattomasti poissa ja sen jälkeen eristyksessä 23 tuntia. Perusteena oli pyrkimys turvata kantelijan asettuminen nuorisokotiin.
- Kantelijan mukaan laitos ei päästänyt häntä erääseen pääsykokeeseen.
Yhteydenpidon rajoittaminen, omaisuuden – yleensä puhelimen – haltuunotto ja joukkorangaistukset eivät kanteluiden perusteella ole olleet tavattomia keinoja:
- Kantelijan yhteydenpitoa on rajoitettu ottamalla kantelijan puhelin haltuun ja katkaisemalla nettiyhteys.
- Kantelija on kertonut, että hänen oli käsketty palauttaa puhelin 15 minuuttia aikaisemmin, koska edellisenä iltana hän oli äidin kanssa käydyn puhelun johdosta palauttanut puhelimen 15 minuuttia myöhässä.
- “Täällä käytetään myös joukkorangaistuksia. Yksi esimerkki on, että jos jätät telkkarin päälle, niin kukaan nuorista ei saa loppupäivänä katsoa sitä."
Lapsi voi saada hyvitystä oikeuksien loukkauksista
Yleensä noin joka viides oikeusasiamiehelle tehty kantelu johtaa toimiin, mutta alaikäisten itsensä tekemät kantelut huomattavasti useammin.
– Melkein aina, kun lapsi on yhteydessä, niin sieltä löytyy jotain sellaista, joka ei ehkä ole lainmukaista. Toimenpideprosentti saattaa nousta 70 prosenttiin ja tämä on merkittävää, sanoo Sakslin.
Ensisijaisesti oikeusasiamies pyrkii ohjaamaan oikeaan menettelyyn. Oikeusasiamies voi myös antaa huomautuksia ja moitteita ja viedä epäillyt laittomuudet rikostutkintaan. Oikeusasiamies voi myös esittää hyvityksen maksamista.
Esimerkiksi yhdessä tapauksessa sijoittajakunta maksoi kahdelle perhehoitoon sijoitetulle lapselle perusoikeuksien loukkauksista hyvitystä kummallekin 4 000 euroa. Lisäksi kunta korvasi lapsilta perhehoidon aikana saamatta jääneet käyttövarat.
Melkein aina, kun lapsi on yhteydessä, niin löytyy jotakin sellaista, joka ei ehkä ole lainmukaista. Maija Sakslin
Sakslin korostaa, että Suomessa on paljon paikkoja, joissa sijoitetut ja huostaanotetut lapset saavat hyvää hoivaa ja huolenpitoa.
– Mutta valitettavasti meillä on näitä tilanteita, joissa havaitsemme sellaista lasten ja nuorten kohtelua ja sellaista kasvattamisen filosofiaa, joka ei ole lainsäädännön eikä perus- ja ihmisoikeuksien mukaista. Se on erittäin huolestuttavaa.
Kodin ulkopuolelle on sijoitettu yli 18 000 alaikäistä, joista runsaat 10 000 on otettu huostaan.
Aiheesta voi keskustella huomisiltaan kello 23.
Lue lisää: