Asiantuntija varoittaa, että turvapaikkaprosessin pitkittyminen voi heikentää olennaisesti sodan ja väkivallan jaloista Suomeen paenneiden turvapaikanhakijoiden vointia.
Tampereella maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikkaa luotsaava psykiatri Tapio Halla arvioi, että etenkin kielteiset päätökset voivat johtaa valitusprosesseihin, jotka pitkittyessään huonontavat jo ennestään traumoja omaavan henkilön hyvinvointia. Tutkimukset osoittavat, että hoidon tarve kasvaa mitä pidempään prosessit kestävät.
– Se on varmaa, että kun ihmiset odottavat turvapaikkaa pitkään, he alkavat voimaan huonommin, Halla sanoo.
Myöskään kotoutuminen ei onnistu, jos taustalla häilyy huoli epävakaisiin olosuhteisiin jääneestä perheestä.
– Kun joudutaan olemaan erillään perheestä ja on huoli siitä perheestä, niin silloin ihmiset sairastuvat, Halla kertoo.
Turvaa ja tekemistä
Kuntoutumisen kannalta olennaista on etenkin perustarpeiden kuten turvallisuuden tunteen palauttaminen ja mielekäs tekeminen. Asettautuminen uuteen kotimaahan lähtee perusasioista, sanoo Halla. Kielen oppiminen on yksi tärkeimmistä, mutta mielekäs tekeminen on tärkeää yhtä lailla.
– Avainasia on se, että kokee olonsa turvalliseksi ja että pärjää täällä. On esimerkiksi rahaa maksaa vuokraa tai ketään ei kiusata, Halla toteaa.